Hyppää pääsisältöön

Draama

Auli Mantilan odotettu jännityssarja Transport paljastaa tavallisten ihmisten peitellyt teot – ”Me elämme salaisuuksien maailmassa”

Emmi Parvianen roolissaan Transport-sarjassa.
Kuvateksti Määrätietoinen toimittaja Johanna (Emmi Parviainen) selvittää tarinaa vauvanruuasta löytyneen mikrosirun takana.
Kuva: Maarten De Bouw / Tekele Productions Oy

Pystyisitkö sytyttämään rakennuksen tuleen jos tietäisit, ettei sen sisällä olisi ketään? Transport-sarjan käsikirjoittaja-ohjaaja Auli Mantila pystyisi. Ja sen ansiosta niin pystyvät hänen luomansa hahmotkin.

Kaikki alkaa viattomasti. Päiväkodin ruokapöytä, hoitaja ruokkii syöttötuolissa istuvaa vauvaa. Lusikka lentää suuhun – mutta kas, soseen seassa vilahtaa jotain.

Mikrosiru. Vauvanruuassa.

Uusi kahdeksanosainen jännityssarja Transport on kertomus tavallisista ihmisistä kovan paineen alla. Se on tarina väärintekijöistä ja laupeista samarialaisista, saalistajista ja saaliista talousrikosten, rahanpesun ja ruokaväärennösten salatussa maailmassa.

Pitkältä tauolta tv-tuotantojen pariin palannut Mantila kuvailee, hieman itseironisesti, sarjan tyyliä termillä “ordi-noir”. Useimmiten kirkkaassa päivänvalossa tapahtuvien rikosten näyttämönä toimivat paikat, joihin lähes kenellä tahansa on mahdollisuus päästä.

Rikoksia Mantilan maailmassa eivät tee vain erityiset ihmiset erityistaitoineen ja -aseineen, vaan seikkailuun voi osallistua pelkkä älypuhelin kädessä.

– Tämä sarja ei kerro poikkeustapauksista, vaan ihmisistä, jotka voisi olla keitä tahansa meistä.

― Auli Mantila

Transportissa tavanomaisten ihmisten elämiin tullaan kohdassa, jossa he ovat vaikean asian tai ratkaisun äärellä. Se tekee kansainvälistä kiinnostusta herättäneestä sarjasta käsikirjoittaja-ohjaajan mukaan universaalin.

– Ihmiset haluaa hyvää itselleen ja läheisilleen, mutta just sen takia joskus päätyy tekemään siis todella huonoja ratkaisuja ja pahoja asioita. Me kaikki ollaan täynnä salaisuuksia, kun vaan joku viitsisi katsoa.

Ja Auli Mantila päätti katsoa.

Transport-sarjan ohjaaja Auli Mantila kuvaustilanteessa.
Kuvateksti Ohjaaja-käsikirjoittaja Auli Mantila vie katsojan salaisuuksien maailmaan.
Kuva: Sami Kuokkanen / Tekele Productions Oy

Kun päiväkodin ruoasta löytyy yllättäen mikrosiru, jonkun on tutkittava, että miten se on sinne joutunut. Nuori toimittaja Johanna (Emmi Parviainen) alkaa selvittää, miten siru on voinut päätyä suurkeittiöön. Tutkimukset vievät määrätietoisen toimittajan myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Samaan aikaan pitkän linjan pankinjohtaja Marianne (Pirkko Hämäläinen) tekee yhden huonon lainapäätöksen eräälle asiakkaalleen. Virhettä peitelläkseen hän alkaa etsiä ulospääsyä omilla ehdoillaan.

Korvolan perheen isän katoamistapaus ei jätä vakuutustutkijaa (Maria Heiskanen) rauhaan. Rajaeläinlääkärinä toimineen Erikin katoamiseen johtanut veneilyonnettomuus ja sen epämääräinen jälkipyykki on ajanut äidin (Kaija Pakarinen) ja aikuiset lapset (Arttu Kapulainen ja Ulla Raitio) erilleen toisistaan. Surun ja epävarmuuden kanssa pärjätäkseen he toimivat jokainen omalla tavallaan.

Mantilan mukaan me elämme salaisuuksien maailmassa, missä jokainen ihminen on aivan toista kuin mitä päällepäin näyttää. Transportissa se tarkoittaa jännitystä, jonka luo ajatus siitä, että tämä voisi tapahtua minullekin.

Minä kykenisin varmaan myös tuikkaamaan tuleen jonkun rakennuksen jos mä tietäisin, että siellä ei ole ketään.

― Auli Mantila

– Nämä on sellaisia pieniä väärintekoja, joihin kuka tahansa voi sortua. Ne on ymmärrettäviä. Mä en koe olevani kovin hyveellinen – siis sillä tavalla, että mä oon ihan yhtä huono ja heikko kuin kuka tahansa muukin.

Epätoivoisella hetkellä kuka tahansa voi Mantilan mukaan sortua epätoivoisiin tekoihin. Sarjassa ei ole sellaista tekoa, johon hän ei itse pystyisi.

– Mä kykenen huijaamaan, mä kykenen valehtelemaan, mä kykenen varastamaan, kykenen olemaan armoton. Mä kykenen kiristämään, mutta mä en kykene väkivaltaan, ja sen takia sarjassa ei sitä juurikaan ole. Minä kykenisin varmaan myös tuikkaamaan tuleen jonkun rakennuksen jos mä tietäisin, että siellä ei ole ketään.

Kuvassa Ville Virtanen, Pirkko Hämäläinen ja Antti Virmavirta rooleissaan Transport-sarjassa.
Kuvateksti Transportissa tavalliset ihmiset haluavat hyvää ja juuri siksi päätyvät tekemään pahaa.
Kuva: Sami Kuokkanen / Tekele Productions Oy

Kansainvälisesti palkittu käsikirjoittaja-ohjaaja halusi haastaa itseään lähtiessään luomaan Transportia. Hän kyllästyi siihen, että draama luodaan ainoastaan väkivallan ja sen uhan kautta.

– Tässä maailmassa on niin paljon tarinoita mistä me voitais kertoa, eikö me keksitä mitään muuta tarinaa kuin se, että kehen sattuu seuraavaksi ja kuinka paljon, Mantila kysyy, viitaten käsikirjoittajiin kautta linjan.

– Mä halusin haastaa itseäni kirjoittajana tutkimaan omaa osaamistani. Eli jos mä oon kerta varma siitä miten pitäisi kirjoittaa, niin okei, anna mennä Auli! Kokeile! Sinä väität että se on mahdollista, todista se!

Ja nyt Mantilasta tuntuu, että juuri tässä tavoitteessaan hän on onnistunut. Aikuisten katsojien jännittäväksi kuvailemaa Transportia voi katsoa tokaluokkalainen.

– Kyllä mä sanon, että se on mun mielestä aika hyvin vedetty jos on rikosdraama, jonka ikäraja on seitsemän. Siinä on hämähäkin kuva, mutta ei sitä nyrkkiä. Siitä syystä mulla on semmoinen tunne, että mä onnistuin käsikirjoittajana.

Noora Kulta,
Freelancetoimittaja

Transport Yle Areenassa 25.3.2022 ja Yle TV1:ssä 27.3. alkaen sunnuntaisin klo 21.05

Kansainvälisesti rahoitetun ja toteutetun sarjan on Ylelle tuottanut Tekele Productions.

Sarjan pääosarooleja näyttelevät Emmi Parviainen, Pirkko Hämäläinen ja Maria Heiskanen. Keskeisissä sivuosissa Kaija Pakarisen, Arttu Kapulaisen ja Ulla Raition lisäksi nähdään Antti Virmavirta, Pertti Sveholm, Jukka Puotila ja Pekka Strang.