Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Kansainvälinen romanipäivä 8.4. – Leif Hagert oppi romanikielen ja -tavat mummoltaan

Päivitetty 08.04.2022 15:49.
Romaniaktivisti Leif Hagert.
Kuvateksti Romaniaktivisti Leif Hagert on sekä Romaninuorten neuvoston että Suomen romaniyhdistyksen puheenjohtaja.
Kuva: Heidi Kitunen

Latšo internationaalo romanengo diives tumenge! Hyvää kansainvälistä romanipäivää! Jos Leif Hagert pitäisi juhlapuheen, hän muistuttaisi, miten tärkeää on auttaa heikommassa asemassa olevia.

Leif Hagert, 33, on saanut vanhanaikaisen romanikasvatuksen. Hän oppi romanikielen ja käytöstavat kotona ja sai varttua romanikulttuurin ympäröimänä. Mummo oli vahva vaikuttaja identiteetin rakentamisessa.

Hagert oppi jo pienenä, että heikompia autetaan. Sairaiden luona käydään, ja hautajaisiin mennään tukemaan surevia.

Romanikulttuurissa hyvä käytös tarkoittaa vanhempien ja toisten ihmisten kunnioittamista. Hyvä romani pyrkii käyttäytymään asiallisesti kaikkialla, myös sosiaalisessa mediassa.

– Jos vanhempien romanien tietoon tulisi, että olen kirjoittanut somessa jotakin epäsopivaa, he tulisivat varmasti kysymään, että mitä sinä tuommoisia huutelet.

Romanikulttuuri elää nykyajan murroksessa, jossa myös sosiaalisella medialla on vaikutusta ajatteluun ja tapoihin. Moni romaninuori hakeekin identiteettiään somesta, ei romanikulttuurista.

– Vanhemmilla romaneilla on vahva itsetunto. Heille on selvää, miten olla romani. Mutta jos ei ole täysin perillä siitä, mitä romanius on, sen varaan on vaikea rakentaa identiteettiä.

Romanien kansallispäivä vai kansainvälinen romanipäivä?

8. huhtikuuta on romanien kansallispäivä, joka pääsi almanakkaamme vuonna 2014. Monet Suomen romaneista käyttäisivät mieluummin nimitystä kansainvälinen romanipäivä. Heille se ainoa oikea kansallispäivä on nimittäin Suomen itsenäisyyspäivä.

Tätä mieltä on myös romaniaktivisti Leif Hagert. Hän on sekä Romaninuorten neuvoston että Suomen romaniyhdistyksen puheenjohtaja.

Hänen haaveissaan olisi juhlapäivä, joka pitäisi Suomen romanien historiaa elossa ja näin tukisi kulttuuria. Päivä, jona palattaisiin romaniuden perusasioihin.

– Jos saisin toivoa, tahtoisin, että romaninuoret kuulisivat vanhempien kertomuksia siitä, millaista romanien elämä on ollut. Haluaisin, että kuultaisiin tavoista, arvoista – siitä, miten on eletty ja selviydytty.

Suomen romanit

Romanit ovat etninen, kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö.

Romaneja on Suomessa arviolta 10 000 – 12 000. Lisäksi Ruotsissa asuu joitakin tuhansia Suomen romaneja.

Suomessa on elänyt romaneja jo noin viisisataa vuotta. Suomen romanien romanikielinen nimi on kaalo (suomeksi musta), monikossa kaaleet.

Romanien juuret ovat Intian luoteisosissa. Romanikansa alkoi levittäytyä sieltä eri puolille maapalloa vuosien 400–100 välillä. Eurooppaan romaneja tuli 1300-luvulla, Pohjoismaihin 1500-luvulla.

EU:n alueella elää arvioiden mukaan yli 10 miljoonaa romania.

Leif Hagertilta kysytään usein, mitä romanikulttuuri on. Tähän on mahdotonta antaa yhtä oikeaa vastausta, sillä kulttuuri vaihtelee paikkakunnittain, suvuittain ja perheittäin.

– Kun valtaväestön ihmiseltä kysytään, mitä on suomalainen kulttuuri, hän luettelee yleensä sisun, luonnon ja saunan. Nämä ovat myös monelle täkäläiselle romanille tärkeitä asioita, ne ovat myös meidän kulttuuriamme.

Leif Hagertin mukaan romanikulttuurissa on kaksi erityispiirrettä, joiden hän toivoo säilyvän. Ensimmäinen on halu auttaa heikommassa asemassa olevia. Toinen ydinasia on vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Hagertin omassa elämässä kunnioitus näkyy siinä, että hän teitittelee iäkkäämpiä romaneja, myös omaa mummoaan ja tämän sisaruksia.

Valtaväestöön kuuluvien iäkkäämpien ihmisten kanssa Hagert sen sijaan voi tehdä sinunkaupat, jos he tätä ehdottavat.

De patti phuuridenge ‐ douva hin godjiba.

― Anna kunnia vanhuksille ‐ se on viisautta. Vanha romanisanonta.

Suomen romaneilla on myös oma kieli, uhanalainen kaaleen kieli eli kaalengo tžimb. Se on yksi romanikielen monista murteista.

Harva nuori osaa enää kaaleen kieltä, mutta Leif Hagert osaa. Kielitaito on mummon ansiota. Mummo kasvatti Hagertin ja opetti kielen. Suomen kielen hän oppi kunnolla vasta päiväkodissa 4–5-vuotiaana.

Ikävä kyllä Hagert ei tunne ikätovereita, joiden kanssa voisi puhua romanikieltä. Jotkut ymmärtävät kieltä kohtalaisesti, mutta eivät itse osaa puhua sitä.

Suomen romanikieli on yksi romanikielen murteista

Romanien odotetaan usein olevan erityisen kiinnostuneita musiikista. Taisto Tammi oli 1960-luvun suuren tangobuumin suosituimpia tähtiä, ja myöhempiä kuuluisia laulajanimiä ovat muiden muassa Rainer Friman, Markus Allan ja vuoden 2009 tangokuningas Amadeus Lundberg.

Leif Hagertin intohimona ovat elokuvat. Hän kolusi lapsena videovuokraamoja, ja sitten katsottiin porukalla leffoja.

– Hain 15-vuotiaasta alkaen monta kertaa vuokraamoihin töihin. Rivien välistä ymmärsin, että romania ei niihin haluttu.

Hagert pitää monista genreistä, komediasta trillerien kautta kauhuun, mutta salainen intohimo ovat vanhat mustavalkoiset Suomi-leffat.

– Ne ovat pala vanhaa Suomea, ja asenteet kuvastavat aikaansa. Esimerkiksi musikaali Kaunis Veera antaa hyvin omituisen käsityksen romaneista, mutta heitä sentään nähdään siinä!

Elokuvajuliste: Suomen filmiteollisuuden musikaalielokuvasta Kaunis Veera eli balladi Saimaalta.
Kuvateksti Romanityttö Veera palkataan tervahöyryyn kahvinkeittäjäksi musiikkipitoisessa komediassa Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950). Elokuvan mainosjuliste.
Kuva: Elonet.finna.fi

Katseet seuraavat romaneja, missä ikinä he liikkuvat

Romanien syrjintä on vakava ihmisoikeusongelma Suomessa. Maamme saa siitä moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjintä näkyy monissa arkipäivän tilanteissa. Romanilta saatetaan esimerkiksi evätä pääsy ravintolaan. Eräässä tapauksessa tätä perusteltiin ravintolan pukukoodilla, jonka mukaan mm. romaninaisten käyttämät perinteiset puvut eivät ole sallittuja. Tällainen näennäisesti kaikille samanlainen sääntö voi todellisuudessa olla syrjintää.

Romaneihin kohdistuu myös heidän ihmisarvoansa loukkaavaa toimintaa ja vihapuhetta. Arkipäivää on sekin, että kaupassa romania pidetään silmällä.

Leif Hagert oli järjestämässä Oikeus hengittää -mielenilmausta kesällä 2021. Pontimena oli yksittäinen tapaus, jossa kaupan vartijaa epäiltiin romaninaisen pahoinpitelystä. Taustalla oli kuitenkin tärkeä teema: romanien kokema syrjintä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Romaniaktivisti Leif Hagert mielenosoituksessa Helsingissä 2021. Kädessä kyltti Enough is enough.
Kuvateksti Leif Hagert oli järjestämässä romanimielenosoitusta kesällä 2021.
Kuva: Elvis Fuamba

Romanit erottaa usein nimen tai vaatteiden perusteella. Erityisesti naisen perinteinen asu on helppo tunnusmerkki.

Romaninuorten neuvoston Sonja Lindholm kirjoitti aiheesta vuoden 2021 romanipäivän aikoihin Romaninuorten neuvoston Facebook-sivulla:

"Vaatteet eivät ole estäneet minua työskentelemästä keittiöllä eikä vanhustenkodissa. Vaatteet eivät ole estäneet minua opiskelemasta. Rasismi ja ennakkoluulot puolestaan ovat sulkeneet minulta monta ovea.

Olen kyllästynyt, että joudun jatkuvasti perustelemaan oikeuttani pukeutua niin miten tahdon. Rakastan pukuani ja kannan sitä suurella ylpeydellä."

Leif Hagert kertoo kuulevansa edelleen joskus herjaavan nimityksen m*nne. Se on loukkaava ja rasistinen.

Asiallinen termi valtaväestön, median ja viranomaisten käyttöön on romani. Romanikavereiden kesken saatetaan käyttää myös nimitystä mustalainen, mutta se on sopivaa vain omien joukossa.

Hagert kertoo, että kun hän liikkuu valtaväestön seurassa, hänet jätetään rauhaan.

– Jos olen ainoana ei-valkoisena valkoisten joukossa, esimerkiksi ravintolan ovella, muiden valkoisuus antaa minulle suojaa. Ilmeisesti ajatus menee niin, että jos liikun valkoisessa seurassa, olen "vähemmän romani".

Romanien lipussa on chakra symbolina matkustamisesta

Kansainvälinen romanipäivä 8.4. on suositeltu liputuspäivä. Jos käytössä on useampi lippusalko, Suomen lipun rinnalla saa liputtaa romanien kansainvälisellä lipulla.

Romanilipussa on punainen rattaanpyörä sinisellä ja vihreällä pohjalla.
Kuvateksti Romanien kansainvälinen lippu hyväksyttiin 1971 romanien ensimmäisessä maailmankongressissa.

Lipun sininen väri symboloi taivasta, hengellisyyttä, ikuisuutta ja vapautta. Vihreä väri symboloi luontoa, maata, hedelmällisyyttä ja ylipäätään elämän konkreettisia puolia.

Punainen 16 puolaa sisältävä pyörä muistuttaa romanien alkuperästä, sillä sama chakra on myös Intian lipussa. Chakra symboloi hevosten vetämiä vankkureita ja matkustamista, kehitystä sekä kasvua.

EDIT: 8.4. 2022 Lisätty tekijätieto "Katja Solla".