Jengi-ilmiö luo Suomen levy-yhtiöille ennennäkemättömän tilanteen – “Mietin, että oletko oikeasti paha vai oletetaanko susta vaan että olet”

Kotimaisten levy-yhtiöiden artisteja on syytettyinä katujengeihin yhdistetyistä rikoksista. Uusi ilmiö asettaa levymerkit tekemään moraalivalintoja.

Helsingin käräjäoikeudessa käydään parhaillaan läpi oikeuskäsittelyä, jonka rikostapahtumaketjun Helsingin poliisi on luokitellut katujengitoiminnaksi. Väitetyt jengit ovat poliisin mukaan lietsoneet ryhmien välistä koston kierrettä muun muassa gangsta rap -kappaleissa ja musiikkivideoissa. Niissä saatetaan viitata esimerkiksi aikaisempiin väkivallantekoihin tai haukkua toiseen ryhmään kuuluvia henkilöitä.

Syytettyjen joukossa on myös muutama suomalaisten levy-yhtiöiden artisti.

Laajan kokonaisuuden käsittely oikeudessa on kesken. Ilmiö on uusi: vielä syyskuussa 2021 poliisi kielsi katujengien olemassaolon. Nyt pääkaupunkiseudulla on poliisin mukaan vajaat kymmenen jengiä.

Tässä jutussa kaksi kotimaisen levymerkin edustajaa kertoo yleisellä tasolla, miten ilmiötä on käsitelty heidän levy-yhtiöissään.

Levy-yhtiö Warnerin alaisuudessa toimivan Babyface-levymerkin perustaja ja A&R Andrei Kipahti on seurannut ilmiötä jonkin aikaa.

– Tuntuu, että meille tulee väistämättä eteen tällaiset valinnat.

Kipahti puhuu moraalin kehityksestä. Hän uskoo, että katujengi-ilmiö pakottaa miettimään, mikä on kenenkin mielestä hyväksyttävää ja mikä ei.

Kipahti on ollut perustamassa PME Recordsia, kiinnittänyt levy-yhtiölle muun muassa Alman ja Cledosin ja ollut mukana aloittamassa Behmin soolouraa. Nyt Babyfacen alla levyttää Cledosin lisäksi kolme muuta rap-artistia.

Kipahtin mukaan tilanne on suomalaisille levy-yhtiöille täysin uusi.

– Ei tule muistikuvaa, että olisi pitänyt käydä keskustelua, että pystymmekö sainaamaan jotain oletettuja jengiläisiä. Tai että pitäisikö miettiä, että ovatko he vain jostain ympäristöstä tai onko jollakin kavereita, jotka ovat tehneet huonoja valintoja, mutta ei itse ole.

Helsingin poliisi on muistuttanut, etteivät katujengit ole automaattisesti rikollisryhmiä tai osa järjestäytynyttä rikollisuutta. Osa väitetyistä jengiläisistä saattaa hengata mukana ja poseerata musiikkivideoissa pelkästään kaveriporukan vuoksi, eivätkä he osallistu rikoksiin.

– On ikävää, jos tulee koko ajan väärinymmärretyksi, Kipahti sanoo.

“Oletko sä oikeasti paha?”

Nuorisossa on myös musiikkialan tulevaisuus. Kipahti kuvailee Babyfacea moderniksi levy-yhtiöksi, joka pyrkii oppimaan uudelta sukupolvelta ja sen tekemästä musiikista.

– Nuoret kertovat uudesta maailmasta meille tahattomasti. Pitää koko ajan ymmärtää se hyvä sieltä.

Musiikkialalla työskennellessä joutuu käsittämään uusia asioita varhaisessa vaiheessa, Kipahti ajattelee. Jos yhtiö toimii aina vanhojen mallien mukaan, edistystä on vaikea tapahtua.

– Mutta meidän pitää olla tosi ajoissa filtteröimässä niitä uusia ilmiöitä, joita maailma tuo meille.

Kipahti on keskustellut jengi-ilmiöstä työkumppaninsa, Babyfacen label managerin Noora Kärjen kanssa. Kipahti on kuunnellut ilmiöön liitettyjä kappaleita ja yrittänyt arvioida, mitkä niiden sisältämistä viittauksista ja tarinoista tuntuvat todelta ja mitkä vain esitykseltä. Totuutta on vaikea tietää.

– Se, mitä mietin on, että oletko sä oikeasti paha vai oletetaanko susta vaan että sä olet.

Kannattaako ihminen jättää sainaamatta siksi, että hän on nähnyt tällaista maailmaa?

Andrei Kipahti

Kipahti uskoo vahvasti mahdollisuuksiin. Toisen ihmisen arkielämä voi olla täysin erilaista ja siksi hän kertoo poikkeavia tarinoita, hän huomauttaa. Vuosien päästä tilanne voi olla jälleen toinen.

– Tykkään katsoa sermien taakse. Että kannattaako tämä ihminen jättää sainaamatta tai julkaisematta siksi, että hän on nähnyt tällaista maailmaa vai onko hän lahjakas tyyppi, jolla on kaikki avaimet elämässä. Voiko tämä muutos olla suuri esimerkki monelle muullekin, tehdä jonkun nuoremman elämästä pikkasen iisimpää joku päivä?

Kipahti mainitsee esimerkkinä jenkkiräppäri Jay-Z:n taustan. Teini-ikäisenä huumeita kaupannut artisti on nykyään miljardööri, joka räppää perhearvoista.

Gangsta rap on saanut genrenä paljon kuraa päälleen. Yhdysvalloissa 1980-luvulla syntynyt räppityyli kuvasi lähiöissä tapahtunutta väkivaltaa ja huumekauppaa sekä mustien yhdysvaltalaisten jännitteitä poliisia kohtaan. Genrestä tuli suosittua räppikokoonpano N.W.A.:n ja sen entisten jäsenten Ice Cuben ja Dr. Dren avulla, sekä myöhemmin 2000-luvulla artistien, kuten 50 Centin ja The Gamen myötä.

Suomalainen uuden aallon gangsta rap lainaa tematiikkansa ja estetiikkansa esikuviltaan. Kyse on silti musiikkityylistä ja itseilmaisusta – ja usealla pelkästä roolihahmosta.

Babyfacella on levy-yhtiönä oma näkemyksensä siitä, minkälainen musiikki on hyvää ja julkaisemisen arvoista. Arvojen täytyy kohdata “jollain levelillä”, mutta liikkumavaraa täytyy löytyä myös kehitykselle ja ymmärrykselle. Sille, ettei kaikki ole aina sellaista, mitä haluaisi.

Ainahan musiikki on hakenut rajoja, Kipahti toteaa. Jokaisella kun täytyy olla oma ääni.

Levydiili ei lähtökohtaisesti rajoita

Reitti levytyssopimuksen solmimiseen on yksilöllinen. Artistin kiinnittäminen levy-yhtiölle voi viedä yhden päivän tai kestää vuosia.

Levy-yhtiö Skorpionin A&R Henrik Suhonen käy pitkät keskustelut levydiiliä havittelevien artistien kanssa.

– Työhöni kuuluu se, että vietän aikaa niiden ihmisten kanssa. Otan selvää, kuka se ihminen on, jotta voin edustaa häntä.

Keskustelut siitä, mikä artistien mielestä on ok ja mikä ei, käydään Skorpionilla yleensä ennen yhtäkään sopimusta, jotta niitä ei tarvitsisi selvitellä myöhemmin. Jengi-ilmiötä on käsitelty lähinnä yleisenä huolena siitä, että tapahtuisi ylilyöntejä.

Skorpioni on pääosin räppiin profiloitunut indielevymerkki, jolle levyttävät muun muassa Ibe, Melo, NCO ja Nelma U. Suhonen kutsuu yhtiötä tiiviiksi arvoyhteisöksi, joka on vastavuoroinen ja ruokkii itseään.

– Tuntuisi oudolta, jos jollakin tulisi ongelmia, että siitä ei puhuttaisi heti.

Suhonen ajattelee, että ihminen täytyy arvioida sen pohjalta, mitä hän edustaa sillä hetkellä. Virhe menneisyydestä ei tee henkilöstä ikuisesti pahaa ihmistä, mutta yhteistyökumppaneihin täytyy pystyä luottamaan. Totta kai olisi hirmu vaikeaa sainata ihmistä, jolla olisi vaikka henkirikos tai muu vakavampi rikos taustalla, Suhonen lisää.

Myös Suhonen näkee musiikin mahdollisena poispääsynä tietyistä piireistä. Se saattaa antaa merkitystä elämälle, ja siten luoda toisenlaisia arvoja.

Levy-yhtiölle kiinnittäminen ei lähtökohtaisesti vaikuta siihen, minkälaista sisältöä – sanoituksia, musiikkivideoita, levynkansia, yhteisbiisejä, somejulkaisuja – Skorpionin artistit voivat julkaista.

Hyvin harvoin mitään lyriikoita tarvitsee kyseenalaistaa, Suhonen sanoo. Ja silloin kun joku niitä haluaa kyseenalaistaa, niistä keskustellaan. Esimerkiksi kun Melo oli julkaisemassa Marimekko-biisiään vuonna 2019, Suhonen kysyi räppäriltä ämmä-sanan käytöstä.

Perustelu tyydytti ja sana jäi osaksi kappaletta. Suhosen korvaan kohta tosin särähtää edelleen.

Ihmiskeskeistä viihdettä

Viihteen valtarakenteet ovat hyvin kaupalliset. Suhonen rupeaa pohtimaan laajemmin koko viihdeteollisuuden arvoja. Esimerkiksi tv- tai elokuva-alalla toimii hänen mukaansa paljon ihmisiä, joilla on kyseenalaisia maineita.

– Silti he saavat tehdä työtään, koska he tuottavat rahaa firmoille. Vastuu on sillä, joka päättää työllistää näitä ihmisiä, joilla on ongelmia vaikka lain tai moraalin kanssa. Sen pitäisi olla isommassa mittakaavassa ylemmällä portaalla.

Kaupallista musiikkiakin julkaistaan kaupalliset tavoitteet mielessä, mutta asiaa täytyy lähestyä Suhosen mielestä ihmiskeskeisesti.

– Levy-yhtiön vastuu on tuntea artisti myös ihmisenä.