Suorittajan mieli

Suorittamisesta tietokirjan kirjoittaneella psykoterapeutti Emilia Kujalalla on omakohtaisia kokemuksia suorittamisesta, ylikontrollista sekä uupumisesta. Hän tietää, miten vahva suorittajan mieli on ja miten hankala käyttäytymismalleja on muuttaa.

Ylikontrollilla tarkoitetaan hyvää, mutta joustamatonta itsekontrollia. Sen taustalla vaikuttavat neurobiologiset seikat, kasvuympäristö ja siellä opitut selviytymiskeinot.

Ylikontrolliin taipuvainen vaatii itseltään usein liikaa ja kokee riittämättömyyttä. Taipumus vaikuttaa usein myös uupumuksen ja ahdistuksen taustalla. Vaikka riman laskeminen ei ole helppoa, on se mahdollista.

“Yhteiskunnassa annetaan vinkkejä arjen ja työn tehostamiseen sekä itsensä kehittämiseen, mutta samaan aikaan dissaamme ylisuorittamista kehottamalla olemaan itselle armollisempi. Se on todella ristiriitaista.”

psykoterapeutti, tietokirjailija Emilia Kujala

Superterveellisiä aamiaisia ja aamuyöllä tehtyjä juoksulenkkejä. Iltamyöhällä loppuun saatuja to do -listoja, neljä tuntia kestäviä yöunia ja juuri siivotulta näyttäviä koteja.

Vertaatko itseäsi somessa ja mediassa vilahteleviin ihmisiin, joiden energia ja jaksaminen tuntuu loputtomalta?

Aiheuttaako vertailu sinussa huonommuuden tunnetta?

Et ole ainoa.

“Älä vertaa itseäsi muihin” on surkea ohje

On luonnollista, että vertailemme itseämme toisiin ihmisiin, lehtijuttuihin ja somekuvastoon. Niin meidät ihmiset on rakennettu. Se on keino saada tietoa itsestämme, kyvyistämme ja paikastamme laumassa.

Emme kuitenkaan ole samanlaisia. Kun joku inspiroituu toisten huikeista ja nopeista opiskeluista tai nuorena saavutetuista johtotehtävistä, toinen kuormittuu niistä lisää. Miettii, eikö mikään riitä.

Vaikka ymmärrämme, ettei kuviin rajattu hetki ole aitoa arkea tai vuodessa suoritettu yliopistotutkinto kovinkaan tavallista monen elämässä, alkaa se kaikki tahtomattammekin muodostua uudeksi normaaliksi.

"Haluan tehdä kaikki asiat täydellisesti ja on vaikea hyväksyä, jos mokaan jotain."

"Ylisuorittajana ei vaan voi päästää itseään helpolla missään asiassa."

"Yleensä se menee niin, että kaikki muu on tärkeämpää kuin itse. Yritän tehdä kaiken 100 %."

"Tajusin 34-vuotiaana, etten ole vielä koskaan tuntenut tehneeni tarpeeksi."

Akuutin Instagram-tilin kautta tulleita kokemuksia suorittamisesta ja perfektionismista.

Jo valmiiksi suorittamiseen ja ylikontrolliin pyrkivä mieli saattaa ärsyyntyä ja ahdistua siitä, että kaikkea pitäisi pystyä tekemään vieläkin tehokkaammin ja paremmin. Huonommuuden tunne nostaa päätä ja tulee helposti kyseenalaistettua itsensä. Mitä minä olen, kun en pysty tuohon kaikkeen.

Toinen vaihtoehto on, että toisten upeat suoritukset lisäävät bensaa liekkeihin, jolloin seuraava etappi voikin olla uupuminen.

- Kun ylikontrolliin taipuvainen ihminen uupuu tai masentuu, ei hän osaa vieläkään pysähtyä vaan näyttää edelleen vahvalta, reippaalta ja pärjäävältä. Juuri siltä, jota yhteiskuntamme pitää voimakkaassa arvossa jo pienten lastenkin kohdalla, Emilia Kujala sanoo.

“Minäkin rakastan yli kaiken esimerkiksi siistiä ja kaunista kotia. Haluan, että siellä on hyvä olla. Mutta jos kaiken on oltava tip top ennen kuin pystyy pysähtymään, voi olla tarpeellista tarkastella omia käyttäytymismalleja.”

psykoterapeutti Emilia Kujala

Ajankäyttöä hallitseva ihminen on ihailun kohde

Tehokkuusajattelu nostaa korkeimmalle pallille ne, jotka eivät jätä asioita kesken ja pystyvät hallitsemaan niin tunteensa kuin kalenterinsa. On helpompi luottaa ihmiseen, joka tekee työt ajallaan, venyy äärimmilleen ja huolehtii samalla myös hyvinvoinnistaan.

Mutta missä kohtaa menee raja normaalin ja överin välillä?

Tietty määrä itsekontrollia, itsenäisyyttä ja reippautta on hyödyksi, mutta jos itselle luoduista rutiineista, treeniohjelmasta tai vaikkapa kodin siisteydestä alkaa tulla pakkoa, josta ei pysty joustamaan yhtään, ehkä arki onkin lipsahtanut suorittamisen ja ylikontrollin puolelle. Silloin olisi tärkeää uskaltaa rehellisesti miettiä, mikä omalle hyvinvoinnille on ihan oikeasti hyväksi.

"En osaa ottaa rennosti tai jättää tekemättä mitään. Oman kehon ja mielen kuuntelu on vaikeaa."

"Kun jo lapsena olen ollut riittämätön äidilleni, niin kaikesta mahdollisesta on tullut suorittamista."

"Joskus huomaan, että haluaisin antaa asioiden vain mennä niin kuin menevät, välittämättä lainkaan, mutta en pysty siihen."

"Analysoin jatkuvasti tekemisiäni ja sanomisiani. Syyllistän itseäni."

Akuutin Instagram-tilin kautta tulleita kokemuksia suorittamisesta ja perfektionismista.

Suorittajan mieli on sinnikäs

Suorittajan on vaikea pysähtyä ennen kuin kaikki on valmista. Usein epävarmuuden sietäminenkin on vaikeaa.

Ylikontrolliin taipuvaisilla ihmisillä alkaa usein työpäivän jälkeen kotona toinen työpäivä eikä palautumisen hetkiä tule koko päivän aikana. Tai jos tuleekin, ovat he silloin niin ylikierroksilla, ettei hellittäminen onnistu.

- Ylikontrolli näkyy usein myös tunteiden ilmaisemisessa. Vähän kuin olisi koko ajan käsijarru päällä, Emilia Kujala kuvailee.

On vaikea kertoa omista tunteista ja tarpeista, ja hankalaa heittäytyä vuorovaikutukseen toisten kanssa. Usein itseään liikaa kontrolloiva ihminen ottaa elämän ja itsensä turhan vakavasti ja tuntee ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä seurassakin.

Asiat eivät ole mustavalkoisia. Raja niin sanotun hyvän ja huonon suorittamisen välillä on kuin veteen piirretty viiva.

Psykoterapeutti Emilia Kujala

Lepo ei ole pelkkää makoilua eivätkä kaikki energiset ihmiset suorittajia

Niputamme helposti suorittajiksi kaikki, jotka tekevät työnsä täysillä ja hyvin, tykkäävät urheilla paljon, syövät terveellisesti ja kaivavat jostain vielä aikaa kaikenlaiselle puuhastelulle kotona.

Suorittamisessa ja ylikontrollissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään siitä, mitä ja kuinka paljon tekee.

- Meillä on pinttynyt käsitys siitä, että ainoastaan sohvalla makaaminen ja tekemättömyys ovat palautumista. Ihan yhtä hyvin meitä palauttaa asioiden tekeminen. Tärkeämpää ovat seuraukset omalle hyvinvoinnille ja ihmissuhteille, Emilia Kujala muistuttaa.

Jos taas on koko ajan monta rautaa tulessa ja puuhastelee elämän joka alueella ilman taukoja, ei kyse enää ole palautumisesta.

Usein suorittamisen välitön seuraus saattaa olla hyvä mieli ja olo, mutta kaiken takana on kuitenkin pakottava tunne siitä, ettei voi pysähtyä.

- Jos asioita ei pysty lopettamaan eikä välissä voi tehdä tärkeämpiä asioita, on se jo aika selvä merkki ylikontrollista. Silloin ihminen ikään kuin ansaitsee tekemisen kautta oikeutuksen olla olemassa ja hän todennäköisesti uupuu ennemmin tai myöhemmin, Emilia Kujala sanoo.

"Ei ole varaa tehdä virheitä töissä, vapaa-ajallakaan en pidä siitä, etten hallitse tilanteita etukäteen."

"Jo pelkästään työssäni sairaanhoitajana tulee vaadittua itseltä usein niin sanotusti täydellisyyttä."

"Suoritan omaa masennustanikin."

"Yksi rankka uupumus on taustalla, terveys meni. Nyt opettelen uutta elämää. Ei helppoa, mutta mahdollista."

Akuutin Instagram-tilin kautta tulleita kokemuksia suorittamisesta ja perfektionismista.

Olen itsekin ollut väikkäriä tehdessä todella uupunut. Kun työkaveri tuli sanomaan, että nyt lähdetään lääkäriin, minä vakuuttelin, että kaikki on ihan hyvin eikä ole todellakaan tarvetta lääkärille.

Psykoterapeutti Emilia Kujala

"Ole itsellesi armollinen" on melko huono neuvo

Usein uupuminen laitetaan sen piikkiin, ettei ihminen osaa olla itselleen armollinen. Hän voi opetella ottamaan rennommin, mutta jos ympäristö ei tue sitä millään tavalla, on kyseessä hankala yhtälö.

Joskus esimerkiksi työympäristö voi vahvistaa suorittamista sekä ruokkia ja vahvistaa vertailua.

- On varmasti poikkeusyksilöitä, jotka pärjäävät ja jaksavat neljän tunnin yöunilla, mutta kaikkien ei tarvitse siihen pystyä. Samalla, kun vertaamme itseämme näihin ihmisiin ja kerromme heistä tarinoita, tulee monelle käsitys, että heitä on enemmänkin ja jokaisen pitäisi pystyä samaan, Kujala miettii.

Myötätunnosta ja lempeydestä itseä kohtaan on tehty korkealentoista sanahelinää. Neuvo “ole itsellesi armollinen” on ylikontrolliin taipuvaiselle ihan yhtä tehoton kuin sanoisi masennukseen sairastuneelle, että "koita nyt vähän piristyä".

Psykoterapeutti Emilia Kujala

Tilanteen tunnistaminen ja myöntäminen vaatii rehellisyyttä itseä kohtaan ja kykyä tunnistaa oman toiminnan haitalliset seuraukset. Se voi olla varsinkin ylikontrolliin taipuvaisille ihmisille vaikeaa. Tilanteeseen liittyy paljon häpeää ja huonommuuden tunnetta siitä, ettei ollutkaan reipas ja pärjäävä.

Käyttäytymisen muuttaminen ei ole helppoa

Usein ihminen kyllä tietää ja tunnistaa, mikä tekisi hänelle hyvää ja miten olisi hyvä toimia, mutta on vaikeaa toimia päin vastoin kuin vaativa ääni mielen sisällä käskee. Siksi läheisenkin kannattaa kysyä mieluummin “voinko auttaa jotenkin?” kuin jaella armollisuuteen kannustavia sanoja.

- Pärjäävän ja reippaan pinnan alla voi olla tosi paljon kärsimystä, joka ei näy ulospäin eikä sitä oteta terveydenhuollossakaan todesta. Sen sijaan, että todetaan toisen olevan aina niin toimintakykyinen, skarppi ja monta rautaa tulessa, olisi tärkeää tunnistaa, miten itsekontrollista voi olla myös haittaa - ihmiselle itselleen tai ihmissuhteille, Kujala muistuttaa.

"Koen, että kaiken pitää olla täydellistä. Muuten en ole tehnyt tai harrastanut asiaa ollenkaan."

"Pitää aina perustella ja "ansaita" kaikki kivat jutut. Ja tehdä mahdollisimman monta asiaa kerralla ja tehokkaasti."

"Joskus suoritan liikaa aktiviteetteja niin, että monet joutuvat toppuuttelemaan tekemisiäni esimerkiksi jumpassa."

"Suoritan myös vapaa-aikaa: lukuhaasteet, urheilutavoitteet, podcastit yms."

"Suorittaessa olo on kamala, olen itkuinen, eikä mikään huvita. Nyt olen oppinut, että en suorita asioita. Höllään mieluummin."

Akuutin Instagram-tilin kautta tulleita kokemuksia suorittamisesta ja perfektionismista.

Pienet teot voivat auttaa ajatusten muuttamisessa

Suorittaja rakastaa rutiineja niin paljon, että niistä tulee helposti pakkoja ja pinttyneitä tapoja. Silloin rutiineja vastoin toimiminen voi olla tehokas askel kohti joustavampaa mieltä.

Ajatukset muuttuvat vasta, kun on valmis muuttamaan käyttäytymistään. Siksi sanoista kannattaa siirtyä tekoihin, sillä vain teot voivat muuttaa hyvinvointiamme.

Tekojen ei tarvitse olla suuria. Se voi tarkoittaa niinkin yksinkertaista asiaa kuin väärässä järjestyksessä siivoaminen tai eri kävelyreitti kuin yleensä.

Joskus ajatusten muuttaminen vaatii myös sitä, että esimerkiks joogan tai juoksulenkin sijaan jääkin sohvalle, siirtää pyykkäyksen seuraavaan iltaan, lopettaa työpäivän ajallaan ja jättää sähköposteihin vastaamisen seuraavaan aamuun.

Aamukahvin juominen rauhassa ennen muun perheen heräämistä voi olla myös yksi hyvä teko ellei uni ole se, mitä siinä kohtaa olisi tarvinnut kahvia enemmän.

- Nämä ovat pieniä ja mitättömältä tuntuvia asioita, mutta kun hiljalleen rikkoo kaavoja ja huomaa, ettei mitään pahaa tapahdu, on epävarmuuden ja keskeneräisyydenkin kanssa helpompi elää, Emilia Kujala sanoo.

Jos huomaat jotain, missä hyvästä itsekontrollista on hyötyä, nauti siitä ja tee asioita tunnollisesti ja kunnollisesti. Siinä ei ole mitään väärää. Mutta jos voit sen takia huonosti ja ihmissuhteesi kärsivät, on ylikontrolli hyvä tunnistaa ja tunnustaa.

Psykoterapeutti Emilia Kujala Instagramissa.