“Turhia onnettomuuksia, jotka olisi vältettävissä”
Töölön tapaturma-asemalla toivotaan, että uudet sähköpotkulaudoille asetetut turvallisuusmääräykset vähentäisivät vakavasti vammautuvien potilaiden määrää Helsingissä.
“Suuri osa sähköskuuttien kanssa tapahtuneista onnettomuuksista olisi vältettävissä” sanoo suu- ja leukakirurgi Johanna Snäll HUSista.
– Murtunut yläleuka ja laajat keskikasvojen murtumat, kallonpohjassa murtuma, kallon sisäisiä vammoja ja kasvot nenän alueelta painautuneet sisäänpäin. Kasvot ruhjeilla, luettelee Joona, 24, aamuisella työmatkalla sattuneen sähköpotkulautaonnettomuuden vaurioita.
Sähköpotkulautatrendi näkyy tapaturma-asemalla
Sähköpotkulautaonnettomuudet ovat näkyneet viime vuosina kasvaneina potilasmäärinä Töölön tapaturma-asemalla. Erityisesti kesäviikonloppuina on hoidettavaksi tullut vakavia kasvojen ja pään alueen vammoja saaneita potilaita.
– Meillä näkyy selvästi tämä sähköpotkulautatrendi. Tyypillinen potilas on humalassa ajanut ilman kypärää ja onnettomuudessa loukannut pahasti kasvojaan, hampaitaan ja kallon aluetta. Vakavimmat vauriot ovat aivovammoja, kertoo suu- ja leukakirurgi Snäll.
– Aiemmat vuodet ovat näyttäneet ihan kansainvälisen tutkimustiedonkin mukaan, että kesäkuukausina tulee sähköpotkulautojen kanssa tapaturmapiikki.
– Suomalaisissa onnettomuuksissa korostuu hiukan muita tutkimusmaita enemmän alkoholi ja lautojen yökäyttö, Snäll siteeraa vielä julkaisematonta kotimaista tutkimusta.
Onnettomuuksien vakavat seuraukset
Onnettomuus potkulaudalla voi sattua myös ilman omaa syytä ja selvinpäin. Joona oli aamulla matkalla töihin potkulaudalla, kun auto törmäsi häneen vakavin seurauksin.
Onnettomuudesta on kulunut nyt viisi kuukautta ja Joona on edelleen sairaslomalla.
– Muistan vain sen, että auton keula tuli kohti. Sitten makasin asvaltilla ja tunnustelin kipuja. Nukkuminen on edelleen todella vaikeata, nukun parin tunnin pätkissä.
Pää on tunnoton ja haju- ja makuaisti puuttuu kokonaan, ehkä sekin johtuu saamastani aivovammasta, Joona arvioi.
– Perhe auttaa minua kaupassa käynnissä. Kotiutuksen alussa tarvitsin heiltä apua ihan syömisessäkin. Muisti ei oikein toimi niin hyvin kuin ennen. Toivon vain, että pääsisin takaisin entiseen elämääni, pitkällä sairaslomalla oleva Joona pohtii.
Toivon vain, että pääsisin takaisin entiseen elämääni
Joona
Suu- ja leukakirurgi Johanna Snällin mukaan Ruotsissa jopa 14% päivystyskäynneistä liittyi sähköpotkulautaonnettomuuksiin. Helsingistä tarkkaa lukua ei ole vielä selvillä, mutta onnettomuuksien raportointia ollaan kehittämässä niin, että niistä voidaan eritellä skuuttionnettomuudet. Tiedossa kuitenkin on, että HUS:in Meilahden yhteispäivystyksessä viime vuoden kesäkuukausina kirjattiin miltei 300 lautaonnettomuutta.
– Meillä Töölön tapaturma-asemalle erilaisten kasvovammojen vuoksi tulevia potilaita on vuosittain yli 500. Näistä sähköpotkulautailijoita on noin 5-10 prosenttia, Snäll arvioi.
Lääkäri toivoo hyvää sähköpotkulautakulttuuria
Kasvomurtumia saaneista kaikista potilaista yhdeksän kymmenestä on ollut humalassa. Lääkärin toive sähköpotkulautojen käyttäjille onkin selkeä: käytetään kypärää, ajetaan vain selvin päin, noudatetaan liikennesääntöjä sekä huomioidaan muut liikenteessä kulkijat.
– Kärjistäen voi sanoa, että skuuttionnettomuudet ovat itseaiheutettuja kohellusonnettomuuksia, kun ajetaan päissään ja ilman kypärää. Nämä onnettomuudet voisivat olla vältettävissä, jos potkulautailijoita koskisi muiden liikennevälineiden tapaan esimerkiksi kielto käyttää välinettä päihtyneenä.
Helsingin kaupunki ja potkulautayrittäjät ovat ottaneet tälle alkaneelle ajokaudelle käyttöön uusia turvallisuutta lisääviä keinoja muun muassa pysäköintiin. Ajokielto viikonloppuöisin ja nopeusrajoitukset pysyvät voimassa.
Suu- ja leukakirurgi Johanna Snällin mukaan, moni hänen tapaamistaan potkulautailuonnettomuuksissa olleista potilaista ymmärtävät vasta sairaalassa, kuinka huonosti heille olisi voinut käydä.
Mitä vakavampi vamma, sitä pidempään toipuminen kestää.
Johanna Snäll
– Mitä vakavampi vamma, sitä pidempään toipuminen kestää. Esimerkiksi vaurioituneet hampaat eivät parane kuin muu luuaines. Ne voivat vaivata potilasta vuosikausia. Tämän lisäksi tietysti on onnettomuuden aiheuttama henkinen kuorma, joka vaatii omanlaisensa toipumisen, päivystyslääkäri Snäll muistuttaa.
Joonan onnettomuus tapahtui marraskuisena tiistaiaamuna. Leikkausta sairaalassa odotellessaan Joona ehti murehtia paitsi omaa vointiaan, myös läheisten huolta hänestä.
– Voi sanoa, että on aika lailla suru puserossa tällä hetkellä.
Suu- ja leukakirurgi Johanna Snäll leikkasi Joonan neljä päivää onnettomuuden jälkeen. Operaatio, jossa Joonan yläleuka ruuvataan paikalleen, nähdään Elossa 24h -ohjelman lauantain jaksossa 16.4.
Leikkaus meni hyvin ja ulkoisesti Joona on toipunut onnettomuudesta odotetulla tavalla. Hoitosuhde lääkärin kanssa kuitenkin jatkuu ja näillä näkymin Joonan sairausloma kestää kesän yli.
Joonan ja lääkäri Johannan Snällin tarina nähdään Elossa 24h -ohjelmassa 11.4. alkaen Yle TV1:llä ja Yle Areenassa.