Hyppää pääsisältöön

Ylen näkökulmat

Ismo Silvo: Yle, suomalaisuus ja kulttuuri – sadan vuoden vuorovaikutus

Vuodelta 2022
Ylen julkisen palvelun johtaja Ismo Silvo istuu vihreällä sohvalla. Kuvassa teksti 100 vuotta julkista palvelua.

Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Yle aloittavat laajan Yle 100 -tutkimusohjelman Ylen suhteesta suomalaisiin, suomalaisuuteen ja kulttuurin.

Tutkimusohjelma on laajin koskaan Yleen kohdistunut akateeminen tutkimushanke.

Yleisradion päämäärä on levittää sivistyskeskuksiin kerääntynyttä tietoa ja taidetta kansamme laajoille piireille, “varsinkin etäällä liikekeskuksista asuvien tarpeita silmällä pitäen”. Näin määriteltiin Ylen perustavassa yhtiöjärjestyksessä 1926, ja sama ohjeistus oli kirjattu yhtiölle myönnettyyn ensimmäiseen toimilupaan.

Eipä kestänyt montaakaan vuotta, kun maaseudun asukkaat valittivat, ettei heidän asioitaan ja elämänmenoaan oteta ohjelmistossa riittävästi huomioon. 1930-luvulla ei olisi taas sallittu työväen äänen kuulua radiosta, mutta 70-luvulla sen koettiin kuuluvan ehkä liikaakin. Nyt viime vuosina olemme saaneet aika usein tuta väitteistä, että taivumme liiaksi nuorison suuntaan ja unohdamme iäkkäät suomalaiset.

Selvää on, että Yle on sadan vuoden aikana vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisiin valtavasti. Nykyinen strategiamme sanoo, että vahvistamme suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa ja lisäämme ymmärrystä toisistamme.

Suomalaisuus on historiassa muuttuva ajatus, joka heijastaa kulloisenkin ajan arvoja ja aatesuuntia. Suorimmin se ilmenee aikakausien kulttuurisisällöissä ja -tarjonnassa sekä kulttuurin käytössä.

Pitkä ja monimuotoinen yhteys

Mutta millaista suomalaisuutta olemme vuosikymmenten aikana vahvistaneet, ja kenen näkemyksiä suomalaisesta kulttuurista esittäneet? Millaisten suomalaisten on kulloinkin ajateltu olevan Ylen ohjelmatoiminnan vastaanottajina, onko joitakin kansanosia vältelty? Onko käsityksemme suomalaisuudesta ollut suppea tai yksinkertaistava, jonka alle suomalainen moninaisuus – perinteinen tai uusi – on liiaksi peittynyt? Entä mikä mahtaa olla tärkeää Ylen suhteessa suomalaisiin ja suomalaisuuteen viidentoista vuoden kuluttua, 2030-luvulla?

Suomalaisuus on historiassa muuttuva ajatus, joka heijastaa kulloisenkin ajan arvoja ja aatesuuntia. Suorimmin se ilmenee aikakausien kulttuurisisällöissä ja -tarjonnassa sekä kulttuurin käytössä.

Ylen suomalaisten koteihin ja erilaisiin elämäntilanteisiin tuoma kulttuurisisällön määrä on valtaisa.

Ylen ohjelmisto on elänyt kulttuurista ja Yle on elättänyt kulttuuria. Radio- ja televisio ovat aina olleet kaikissa maissa myös foorumi kansainväliselle kulttuurille, josta on ammennettu elinvoimaa ja jonka myötä on kuljetettu kansainvälisiä trendejä maasta toiseen. Mikä osa Ylen ohjelmistosta kautta aikain onkaan mahtanut ollut erityisen suomalaista – vaiko kotiuttavaa kopiointia vain?

Ylen kulttuuritarjontaa sen koko laajassa genrekirjossaan on selvitetty yllättävän vähän. Monet ohjelmistolajit ovat oikeastaan vailla historiankirjoitusta.

Tutkimusten teemoja

Nyt Yle ja neljä yliopistoa – Helsinki, Jyväskylä, Tampere ja Turku – ovat käynnistäneet laajan Yle 100 -tutkimusohjelman, joka paneutuu muun muassa yllä esitettyihin kysymyksiin. Yle 100 -tutkimusohjelma on laajin koskaan Yleen kohdistettu yliopistollinen tutkimushanke. Sen pääpaino on Ylen ohjelmistoissa ja suomalaisissa ohjelmistojen käyttäjinä kautta aikojen. Yle-organisaation ja instituution digi-kauden kehitys kartoitetaan hankkeessa myös. Tutkimusohjelmaa kokonaisuudessaan koordinoi Helsingin yliopisto professori Niklas Jensen-Eriksenin johdolla, ja se koostuu kolmesta suuresta teemakokonaisuudesta.

Hanke on Ylen investointi suomalaiseen akateemiseen julkiseen palveluun kohdistuvaan tietämykseen, ja tutkimukset tehdään akateemisen tutkimuksen ehdoin.

Ensimmäinen teema tutkii yllä esitettyjä kysymyksiä Ylestä ja suomalaisuudesta sekä Ylen ja suomalaisten suhteesta sadan vuoden ajalta. Helsingin yliopisto vastaa tästä teemakokonaisuudesta. Vastuututkija on dosentti Jukka Kortti.

Toinen teema tutkii Ylen ja kulttuurin suhdetta. Ylen kulttuuriohjelmisto käsitetään laajasti monen eri genren kokonaisuudeksi, ja tutkimus kohdistuu myös Ylen kansainväliseen ohjelmistoon. Turun yliopisto vastaa Yle ja kulttuuri -teemakokonaisuudesta. Vastuututkija on professori Anu Koivunen.

Kolmas tutkimusteema kirjoittaa Ylen yrityshistoriaa viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Se jatkaa näin vuonna 1997 julkaistua Ylen yrityshistoriaa ja on ennen kaikkea Ylen digitaalisuuden ensimmäisten vuosikymmenten historiaa. Tuona aikana on tapahtunut muutoinkin paljon: Ylestä on tullut lakisääteinen yhtiö, ohjauksen parlamentaarisuus on vahvistunut, median sääntely eurooppalaistunut, Ylen rahoitusmalli uudistettu ja mediatoimiala on täysin kansainvälistynyt. Tampereen yliopisto vastaa teemakokonaisuudesta Ylen yrityshistoria 1997–2026. Vastuututkijana on dosentti Marko Tikka.

Jyväskylän yliopisto osallistuu kaikkiin kolmeen teemaan apulaisprofessori Turo Uskalin koordinoimana.

Tutkimusohjelma ei ole tavanomainen tilaustutkimus, jonka Yle tilaisi yliopistoilta omaan käyttöönsä ja toimintansa kehittämiseen. Hanke on ennen muuta Ylen investointi suomalaiseen akateemiseen julkiseen palveluun kohdistuvaan tietämykseen, ja tutkimukset tehdään nimenomaan akateemisen tutkimuksen ehdoin. Tutkimusohjelmaa johtaa akateeminen ohjausryhmä ja tutkimukset tehdään yliopistojen yhteistyönä. Vastaavat tutkijat asettavat kussakin teemassa tutkimuskysymykset ja tekevät tutkimusmetodologiset valinnat. Lopputuloksen tarkoitus on olla myös akateemisesti vertaisarvioitua tutkimusta.

Yhteensä tutkimusohjelmaan osallistuu seuraavan kolmen vuoden aikana toistakymmentä meritoitunutta media- ja historiantutkijaa neljästä yliopistosta. Sen lisäksi tutkimusohjelma järjestää aiheista seminaareja, ja sen tiimoilta syntynee opinnäytteitä Ylestä ja julkisesta palvelusta.

Valmiita julkaisuja tutkimusohjelmasta on lupa odottaa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Teosten kustantaja ja julkaisija on SKS Tieto Oy.
Yleisradio täyttää pyöreitä vuosia syksyllä 2026. Sitä kohden mennessä aiomme myös tarjota esimerkkejä Ylen, kulttuurin ja suomalaisten sadan vuoden vuorovaikutuksesta meille luontaisella tavalla: radiossa, televisiossa ja verkossa.

Ismo Silvo
Ylen julkisen palvelun johtaja