Someriita voi räjähtää ilmastonmuutoksesta tai lasten kengistä – Kun keskustelussa mokaa, kaipaa moni myötätuntoa: "Ihmiset halusivat synninpäästön"
Moni pelkää sanovansa väärin, eikä siksi uskalla osallistua somekeskusteluihin, kertovat Mona Bling ja Katri Norrlin. Julia Thurénin someseuraajien mukaan riitoja tulee helposti isoista teemoista, mutta myös ihan arkisista asioista, kuten lasten kengistä.
Toimittaja-kirjailija Julia Thurén toivoo, että keskustelukulttuuri saataisiin Suomessa siihen kuntoon, että asioista voidaan olla eri mieltä ilman, että aletaan vihata toista tai naljailla.
Se vaatisi sitä, ettei ihan joka asiasta suututtaisi heti.
– Sitä voi vähän harjoitella. Jos joku on eri mieltä tai sanoo jotain hassua, niin välillä voi vetää henkeä ja ajatella, että "annan tämän asian mennä", Thurén sanoo.
Thurén osallistui huhtikuun alussa Hyvin sanottu -kampanjaan, jonka aikana vaikuttajia sekä Ylen omia kasvoja kertoi Instagramissa, miten he ovat muuttaneet omaa käyttäytymistään sosiaalisessa mediassa ja oikeassa elämässä.
Lue lisää kampanjasta: Mona Bling, 30, mokasi somessa ja pyysi anteeksi: “Ota vastuu mokastasi ja jatka eteenpäin” – keskustelukulttuuri muuttuu vain, jos jokainen oppii virheistään
Kampanjan aikana Thurén kysyi seuraajiltaan, mistä aiheista he vaikenevat, koska niistä syttyy helposti riita.
Vastauksia tuli satoja, ja niissä nousivat esiin laajat teemat, kuten ilmastonmuutos ja rasismi. Tosin tunteet saattavat joskus kuumeta myös arkisista asioista, esimerkiksi lasten kengistä tai lintulajien tunnistamisesta.
– Mietin, vaikuttaako taustalla se, ettemme ole kahteen vuoteen nähneet toisiamme. Pahimmillaan monet saattavat somessa epäinhimillistää toisessa päässä olevan ihmisen, pohtii Thurén.
Kampanja tuli muutenkin Thurénin mielestä hyvään saumaan: se ei olisi voinut olla ajankohtaisempi.
– Nyt on sellainen olo, että tarvitsemme oikeasti yhtenäisyyttä.
"Monia jännittää, että mokaa jotakin"
Somessa näkyvä eripura voi saada monet kaikkoamaan keskusteluista kokonaan.
Vaikuttaja-aktivisti Mona Blingin seuraajat kertoivat hänelle pelkäävänsä ottaa osaa somekeskusteluihin.
– He pelkäävät mokaamista ja sitä, että heidät canceloidaan, Mona Bling sanoo.
Lyhyesti cancelointi (engl. cancel) tarkoittaa sitä, että loukkaavasti puhuvalle tai käyttäytyvälle henkilölle ei osoiteta enää julkista tukea.
Pelko osallistumisesta nousi esiin myös YleX:n musiikkitoimittajan Katri Norrlinin Instagram-keskusteluissa.
– Samaan aikaan kun somessa on matala kynnys osallistua keskusteluun, niin toisaalta se myös pelottaa. Monia jännittää, että mokaa jotenkin, Norrlin sanoo.
– Yksi kommentoijista sanoi, että somessa ei näy osapuolten välistä keskustelua, vaan eriäviä mielipiteitä. Ne myös pirstaloituvat eri paikkoihin, Norrlin jatkaa.
Kampanjan aikana vaikuttajat itse kertoivat, miten ovat mokanneet keskusteluissa ja mitä ovat siitä oppineet. Tavoitteena oli saada itse kukin pohtimaan omaa tapaansa puhua sekä hälventää mokaamiseen liittyvää häpeää.
Mona Blingin mielestä aiheesta avautuminen oli yllättävän vaikeaa. Hän mietti aihepiiriä koko viikon ajan ja tuli hyvin tietoiseksi siitä, miten puhuu.
Bling itse on huomannut tunteidensa kuumenevan helposti varsinkin vähemmistöjen oikeuksia koskevissa somekeskusteluissa, mistä hän kertoi Instagram-päivityksessään.
– Itsensä laittaminen alttiiksi on hankalaa, mutta ehto sille, että pystyy kasvamaan, hän sanoo.
"Ihmiset halusivat synninpäästön"
Julia Thurénille moni avautui mokistaan yksityisesti, sillä ei halunnut menettää kasvojaan.
– Ihmiset halusivat ikään kuin synninpäästöä.
Thurénin mukaan esimerkiksi aktivismiin kuuluu se, että asioita katsotaan tiukasti yhdestä näkökulmasta ja ollaan tunteen palossa. Halutaan olla oikeassa ja silloin asioita sanotaan miettimättä seurauksia.
– Saarnaaminen on eri juttu kuin herättää uusia ajatuksia toisessa. Hyökkääminen ja kritiikki toimivat harvoin. Jos haluaa saada omaa agendaansa läpi, niin kannattaa olla kohtelias ja kivempi, Thurén sanoo miettineensä.
Aihepiiri on tosin Thurénin mukaan kontroversiaali, eli ristiriitainen ja keskustelua herättävä. Ihmisoikeuksia pitää puolustaa, eikä rasismia saa hyväksyä.
Monesti kukin voi kuitenkin vaikuttaa vain omaan käyttäytymiseensä.
Kuka hyötyy eripurasta?
Thurén, Norrlin ja Bling uskovat keskustelukulttuurin kehittymiseen – jos siihen kiinnitetään jatkossakin huomiota.
Kampanjan aikana korostui entisestään se, että somen keskustelukulttuurista olisi hyvä pitää jatkuvasti keskustelua yllä, sanoo Norrlin. Somen anonymiteetti tarjoaa hänen mukaansa paljon mahdollisuuksia: silloin voidaan saada kuulla vaikeistakin aiheista arvokkaita kokemuksia.
Myös Mona Blingin mukaan keskustelukulttuurin parantaminen on jatkuva projekti. Tosin keskustelujen luonne riippuu paljon siitä, missä sitä käydään. Paikoin somekeskustelu on tulehtunutta, mutta välillä hyvää.
Thurén puolestaan sanoo pohtineensa viime aikoina sitä, kuka hyötyy eripurasta.
– Kenen laariin se sataa, että ihmiset ovat Twitterissä kiukkuisia toisilleen?
Lue myös: Näin someyhtiöt käyttävät hyväkseen aivojesi palkitsemisjärjestelmää ja ajatusvinoumia
