Valheenpaljastaja: Sensuuria kaihtavasta Telegramista tuli informaatiosodan päänäyttämö – lue, mistä siellä puhutaan

Disinformaation, salaliittoteorioiden ja propagandan levittäjät ovat löytäneet uuden kodin Telegramista. Siellä on järjestetty lukuisia koronarajoitusprotesteja ja myös Suomen taannoiset Convoy-mielenosoitukset. Nyt siellä puhutaan sodasta.

“Zelenskyi antoi määräyksen radikaaleimmille uusnatseille ja ultranationalisteille ylittää Venäjän rajan ja hyökätä siviiliväestön kimppuun”, väittää salaliittoteorioita jakava nimimerkki Real News Finland Telegramissa.

Jos koronapandemia on painunut sodan varjoon uutistarjonnassa, niin on käynyt myös disinformaation kentällä. QAnon, rokotusten vastustaminen ja muut viime vuosien pääteemat ovat tehneet tilaa Venäjä-myönteiselle sisällölle.

Tällä hetkellä tärkein kanava monenlaisen harhaanjohtavan tai valheellisen tiedon ja salaliittoteorioiden jakamiseen on Telegram-niminen sovellus. Monissa kotimaisissa salaliittohenkisissä Telegram-ryhmissä on tuhansia jäseniä.

– Ne, jotka olivat hetki sitten koronadenialisteja, jakavat nyt eteenpäin Putinin propagandaa. He väittävät, että Zelenskyi on natsi ja että Venäjän sotarikokset ovat lavastettuja, kertoo tutkija ja toimittaja Petri Jääskeläinen, joka seuraa työnsä vuoksi suomenkielisiä Telegram-keskusteluja päivittäin.

– Nämä ovat pääosin aina samoja ihmisiä samanhenkisissä ryhmissä kuin koronakeskustelun aikaan. He saattavat jakaa vaikka pariinkymmeneen eri ryhmään samoja juttuja. Ne, jotka ovat kiinnostuneita vain terveyspuolesta, jakavat edelleen siihen liittyviä sisältöjä ja sanovat, että sota on pahan eliitin keino viedä huomiota esimerkiksi rokotusten vaaroilta.

Jääskeläisen mukaan sodan alkamisen jälkeen Telegramiin on ilmaantunut myös uusia survivalismiin ja omavaraisuuteen keskittyviä ryhmiä.

Suomalaiset jakavat Kremlin sanomaa omasta tahdostaan

Tyypillinen tapa jakaa Venäjää tukevia väitteitä on heittää jokin salaliittoteoria lavastetuista sotarikoksista ja sanoa sitten, että “en väitä mitään, kysyn vain kysymyksiä”. Toisaalta terveys- ja hyvinvointiaiheisissa ryhmissä moni myös nousee vastustamaan Kremlin propagandaa.

– Ei siellä näy mitään ulkovaltojen masinoimaa trollausta, kyllä nämä ovat aitoja suomalaisia ihmisiä, jotka toimivat omana itsenään ja omalla asiallaan, Jääskeläinen lisää.

Siis: Venäjän informaatiovaikuttaminen näkyy vahvasti, mutta suomalaiset jakavat Kremlin sanomaa omasta tahdostaan.

Salaliittoteoriaryhmien keskeinen piirre on populistinen kansa vastaan eliitti -vastakkainasettelu.

Jääskeläinen oli mukana Katja Valaskiven vetämässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin QAnoniin ja pandemiaan liittyvien salaliittoteorioiden kiertoa suomenkielisessä Telegramissa ja Twitterissä. Tutkimukseen liittyvä artikkeli on parhaillaan vertaisarvioitavana.

– Salaliittoteorioissa on olennaista kulttuuristen myyttien kierto alustalta toiselle ja maasta toiseen, sanoo apulaisprofessori Katja Valaskivi. Hän johtaa Helsingin yliopistossa uskonnon, median ja yhteiskunnan muutoksen tutkimuskeskittymää.

– Ihmiset itse lokalisoivat näitä sisältöjä, esimerkiksi kääntämällä niitä suomeksi ja soveltamalla teorioita täällä poliittisesti kuumiin teemoihin. Ihmiset myös siirtävät sisältöjä alustalta toiselle.

Salaliittoteoriaryhmien keskeinen piirre on populistinen kansa vastaan eliitti -vastakkainasettelu. Se tekee niistä loputtomasti uusiutuvia, koska vanha vihollinen voidaan aina korvata uudella. Tästä syystä ei ole yllättävää, että pandemiatoimien epäilystä siirrytään sotaa koskevien tietojen epäilyyn.

– Populismiin kuuluu tyypillisesti asettuminen kansan ääneksi, luodaan me ja muut -asetelmaa. Muut voivat olla esimerkiksi eliittiä tai niitä “lampaita”, jotka eivät ole vielä nähneet valoa.

Tutkijat löysivät Telegram-keskusteluista paljon demokratiavastaisuutta ja yksilön omien valintojen korostamista. Instituutioita epäillään, mutta yksilön “omiin tutkimuksiin” luotetaan.

Telegram on mediasilta Venäjän ja lännen välillä

Vaikka Telegramissa kiertää nyt Venäjän propaganda, siitä on tullut sodan aikana tärkeä kanava myös ukrainalaisille – ja toisaalta myös venäläisille, jotka etsivät vaihtoehtoa valtion valvomille uutisille. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on käyttänyt Telegramia esimerkiksi kehottaessaan miehiä tarttumaan aseisiin.

Samalla Venäjän valtio on kehottanut kansalaisia lukemaan Kremlin hyväksymiä uutisia Telegramista.

Telegramia voi pitää viimeisenä sosiaalisen median alustana, joka yhdistää venäläisen ja eurooppalaisen median. Muut suuret yhtiöt ovat potkineet Venäjän virallisen median ulos ja EU on estänyt Venäjän televisiokanavat. Venäjä puolestaan on blokannut kansalaisiltaan pääsyn suureen osaan internetiä.

Telegramin suhde sisällön moderointiin on varsin pidättyvä. Yhtiön perustaja Pavel Durov on Venäjältä Dubaihin muuttanut libertaristi, joka ei halua rajoittaa puhetta millään tavalla. Telegram on silti poistanut pornoa ja suoria kehotuksia väkivaltaan.

Sen sijaan lukemattomat räikeän rasistiset viharyhmät ovat saaneet jäädä Telegramiin. Yhdysvaltalainen media on kirjoittanut paljon siitä, miten esimerkiksi valkoista ylivaltaa kannattavat ryhmät organisoivat toimintaansa Telegramissa.

Telegram on kuin tehty kansanliikkeiden työkaluksi

Muutamaa vuotta aiemmin Telegram tuli lehtijutuissa tunnetuksi ääri-islamistien lempisovelluksena. Toisaalta Telegramista ovat hyötyneet myös demokratia-aktivistit Iranissa, Hongkongissa ja Valko-Venäjällä.

Telegramin ominaisuudet soveltuvat erinomaisesti kansalaisliikkeiden järjestäytymiseen. Se on sosiaalisen median ja viestisovelluksen yhdistelmä. Toisin kuin Whatsappissa, Telegramissa voi lähettää viestejä eteenpäin anonyymisti. Tämä mahdollistaa esimerkiksi mielenosoitusten järjestämisen siten, että uudelleen jaetun viestin alkuperää ei voi selvittää.

– Telegramissa on mahdollisuus rakentaa sisäryhmää olettaen, että vain asialle uskolliset ovat siinä mukana. Twitterissä on aina kamppailu läsnä, omaa asiaansa joutuu puolustamaan kritiikiltä. Alustan luonne vaikuttaa siihen, millaista ryhmän vuorovaikutus on ja mitä ryhmässä on mahdollista tehdä, Valaskivi sanoo.

Kun Donald Trumpin kannattajat rynnivät Yhdysvaltain kongressitaloon tammikuussa 2021, Yhdysvaltain äärioikeisto aloitti siirtymän Telegramiin. Kun Facebook ja Twitter sulkivat Trumpin tilit, moni kannattaja alkoi mainostaa Telegramia sensuroimattomana alustana.

Disinformaatio etsii aina uusia kanavia

Suuret valtavirran suosimat palvelut, kuten Facebook, Instagram, Youtube ja Twitter ovat viime vuosina siivonneet suuret määrät äärisisältöä pois alustoiltaan. Monet äärioikeistolaiset ja tietynlaisten disinformaatiosisältöjen levittäjät ovat saaneet lähteä.

Tämä on aiheuttanut äärisisältöjen massamuuton marginaalisempiin palveluihin ja pikaviestimiin. Muuttoliikkeen suurin voittaja on selvästi Telegram. Samoihin aikoihin markkinoille yrittivät suoraan laitaoikeistolle suunnatut Parler ja Gab, mutta ne jäivät nopeasti Telegramin menestyksen varjoon.

Katja Valaskiven mukaan esimerkiksi QAnoniin ja rokotuskielteisyyteen liittyvien tilien ja sisältöjen algoritminen poistaminen ei Suomessa toiminut erityisen tehokkaasti. Keskustelijat vaihtoivat silti Telegramiin.

– Telegram- ja Twitter-keskusteluissa kyllä puhuttiin paljon tästä sensuurista, mutta siitä ei ole paljon näyttöä Suomessa.

Ryhmät ja kanavat tärkeitä kommunikaation muotoja

Telegram on yksi maailman suurimmista sosiaalisen median alustoista, mutta sillä on Wiredin artikkelin mukaan vain kolmisenkymmentä työntekijää. Se kuulostaa pieneltä määrältä sovellukselle, jolla on tiettävästi reippaasti yli 500 miljoonaa käyttäjää.

Telegramia kutsutaan usein Whatsappin kaltaiseksi pikaviestisovellukseksi. Tämä on hiukan harhaanjohtavaa, koska vaikka Telegramissa voi toki lähettää yksityisviestejä, ryhmät ja kanavat ovat monin tavoin tärkeämpiä kommunikaation muotoja.

Kanavat ovat lähinnä yksisuuntaista tiedottamista varten, mutta keskustelua varten voi perustaa ryhmiä. Ryhmät voivat olla julkisia tai yksityisiä. Julkisten ryhmien keskusteluja pääsee lukemaan kuka tahansa.

Ryhmässä voi olla jopa 200 000 jäsentä, kun taas esimerkiksi Whatsapp on rajoittanut ryhmien kooksi 256 jäsentä. Whatsapp rajoitti ryhmien koon lisäksi käyttäjien mahdollisuuksia jakaa ryhmien viestejä eteenpäin sen jälkeen, kun sovellus sai kritiikkiä väkivaltakehotusten voimistamisesta muun muassa Intiassa.

Julkisuudessa on myös usein mainittu, että Telegram-viestit olisivat kryptattuja eli salattuja. Tämä on luonut mielikuvan, että Telegramin käyttäjillä olisi hyvä tietoturva, mutta sekin on harhaanjohtavaa.

Telegram-keskustelut eivät ole automaattisesti päästä päähän salattuja, toisin kuin esimerkiksi Whatsappissa ja Signalissa. Päästä päähän salaus tarkoittaa, että vain lähettäjä ja vastaanottaja voivat nähdä viestit. Telegram tarjoaa tätä vahvempaa suojausta puheluissa ja yksityisviesteissä, mutta viesteissä käyttäjän täytyy erikseen muistaa laittaa päälle “secret chats” -ominaisuus.

Tietoturva-asiantuntijat suosittelevat yleensä Signalia turvallisempaan viestintään.

Kuuntele Valheenpaljastajan salaliittoteorioita käsittelevä podcast-sarja Yle Areenasta.

Muokattu 22.4.2022: tarkennettu tekstiä keskustelujen salauksen osalta.