Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Varautumisen ABC – nämä asiat on hyvä tarkistaa poikkeustilanteiden varalta

Päivitetty 29.04.2022 09:42.
Graafinen esinekollaasi jossa on makaronipurkkia pitävä käsi, ruisleipä, sähköjohto ja pankkikortti.
Kuva: Mikko Lehtola / Yle

Miten varautua kyberhyökkäykseen? Mitä ruokakaapista pitäisi löytyä? Kannattaako kriisin varalta sijoittaa? Tähän artikkeliin on koottu asioita, jotka kannattaa käydä läpi poikkeustilanteiden varalta.

Varautuminen tarkoittaa sitä, että mietimme etukäteen miten toimia erilaisissa poikkeustilanteissa. Se lisää mielenrauhaa ja hallinnan tunnetta poikkeustilanteessa ja vaikuttaa siten myös psyykkiseen hyvinvointiin.

Varautumisessa on kyse ennemminkin ajattelutavasta kuin yksiselitteisistä toimintaohjeista. Se, mitä varautuminen konkreettisesti tarkoittaa, riippuu paljon asuinpaikasta ja elämäntilanteesta: esimerkiksi keskustayksiössä asuvalle varautuminen on hyvin toisenlaista kuin maalla asuvalle lapsiperheelle.

Kotivara

Kotona olisi hyvä olla sen verran ruokaa ja juotavaa, että sillä tulee toimeen muutaman päivän. Usein puhutaan 72 tunnin eli kolmen vuorokauden varautumissuosituksesta.

Ajatuksena on, että poikkeustilanteessa viranomaisilta kestää jonkun aikaa esimerkiksi korjata sähkökatko tai järjestää yleinen ruuan tai veden jakelu. Kotivaraa voi toki tarvita muulloinkin, esimerkiksi sairastumisen tai sääolosuhteiden takia.

Kotivara ei tarkoita mitään erillistä varastoa kellarin nurkassa, vaan se koostuu sellaisista elintarvikkeista, joita käytetään muutenkin. Myös ruoka- ja jääkaapin normaali sisältö on osa kotivaraa. On hyvä pohtia myös, mitä ruokaa pystyy laittamaan sähkökatkon aikana ja miten pitkää kypsentämistä ruoka vaatii.

Lue lisää kotivarasta ja testaa, onko oma kotivarasi kunnossa.

Graaafisessa kuvituskuvassa käsi avaa vesihanaa turhaan.
Kuva: Mikko Lehtola / Yle

Vesi

Sähkökatko tai putkivaurio voivat katkaista vedentulon. Joskus vesijohtovesi voi olla tilapäisesti juomakelvotonta tai veden tuloa joudutaan säännöstelemään esimerkiksi kuivan kesän takia.

Jos sähköt katkeavat, katkeaa samantien myös vedentulo. Kotona pitäisikin olla aina varalta puhdasta vettä muutaman päivän tarpeiksi. Ihminen tarvitsee juomavettä tai muuta nestettä noin kaksi litraa vuorokaudessa. Vettä tarvitaan myös ruuanlaittoon ja hygieniaan.

Yli vuorokauden mittaisessa vesikatkossa järjestetään usein varavedenjakelu. Tietoa vesihuollosta ja vedenjakelusta saat kiinteistöhuollosta ja vesilaitoksista. Viranomaisten tiedotuksia välitetään median kautta, somessa ja mahdollisesti myös tekstiviesteillä.

Vaikka täysinäistä vesikanisteria ei jatkuvasti kotona säilyttäisikään, saatavilla pitäisi olla vedenkuljetukseen sopiva puhdas astia: kannellinen ämpäri tai kanisteri. Kun vesi katkeaa, ei astioita voi enää pestä.

Veden katkettua voi WC:n vetää vain kerran. Sen jälkeen voi pönttöön virittää muovipussin ja kerätä tarpeet siihen.

Sähkö ja lämmitys

Pitkä sähkökatko kylmänä vuodenaikana viilentää kodin nopeasti.

Jos asunnon lämpötila laskee huomattavasti, näistä ohjeista voi olla apua:

– Yritä pitää yksi tila asunnosta lämpimänä. Sulje ulompien huoneiden ja kulmahuoneiden ovet ja tuki veto matoilla tai pyyhkeillä.

– Peitä ikkunat paksuilla verhoilla tai vilteillä. Tuo lattialle lisää mattoja.

– Pue päälle lämpimät, hengittävät vaatteet. Lisää jalkaan sukkia tai kengät, vedä tarvittaessa pipo päähän ja hanskat käteen.

Jos joudut nukkumaan kylmässä asunnossa

– Siirrä vuoteet mahdollisimman lämpimään tilaan. Kaiva esiin kaikki täkit ja viltit. Hyvässä makuupussissa tarkenet hyvin.

– Nuku vierekkäin perheenjäsenten kanssa yhteisten peittojen alla. Yksi ihminen tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin 70-wattinen hehkulamppu.

– Pysyt lämpimänä paremmin, jos teet vilteistä teltan pöydän ympärille ja nukut siellä. Myös retkiteltan voi pystyttää sisälle.

Lähde: 72 tuntia -sivusto

Energian säästäminen

Oma talous

Käteistä rahaa on aina hyvä olla taloudessa ainakin vähän. Yksi nyrkkisääntö on pitää kotona käteistä viikon ruokamenojen verran. Summalla selviää yllättävänkin tilanteen yli.

Suuria käteissummia ei patjan alle kannata piilotella, sillä rahat ovat pankissa huomattavasti paremmassa turvassa. Jos setelit katoavat tai tuhoutuvat esimerkiksi tulipalossa, niitä ei kukaan korvaa.

Vakavissakin kriiseissä raha on turvassa pankissa. Pankin kaatuessa tavalliset talletusasiakkaat saavat rahansa 100 000 euroon asti takaisin joko pankilta tai talletussuojarahastolta. Tilien pitäminen useissa eri pankeissa ei ole tarpeen ainakaan rahan suojaamisen kannalta.

Jos haluaa varmistaa maksukyvyn mahdollisten palvelunestohyökkäysten varalta, voi hankkia kahden eri järjestelmän luottokortit. Näin moni toimii ulkomaille matkustaessaankin: jos yksi kortti varastetaan tai se katoaa, on jäljellä aina toinen toimiva maksuväline.

Niin hurjassa tilanteessa, että kaikki maksujärjestelmät olisivat nurin, ei rahankäyttö onnistuisi senkään vuoksi, että kauppojen kassajärjestelmät eivät toimisi.

Kannattaako kriisin varalta sijoittaa?

Kyberuhat

Kriiseihin ja poikkeustilanteisiin on syytä varautua muutenkin kuin aineellisesti. Monimutkaisessa tietoyhteiskunnassa häiriöt erilaisissa teknisissä järjestelmissä saattavat aiheuttaa suurempia ongelmia kuin esimerkiksi myrskyt tai onnettomuudet.

Kyberhyökkäyksessä voidaan käyttää hyväksi yksittäisten ihmisten digilaitteita ja tilejä. Näitä riskejä voi jokainen meistä pienentää esimerkiksi seuraavilla toimilla:

1) huolehdi siitä, että digilaitteidesi ja sovellusten päivitys on ajan tasalla

2) käytä vahvoja salasanoja ja kaksivaiheista tunnistautumista

3) älä lataa laitteillesi epäilyttäviä sovelluksia

4) varo suojaamattomia langattomia verkkoja ja käytä vpn-palvelua

5) varo epäilyttäviä meilejä ja tarjouksia

Disinformaatio

Poikkeusolot ovat otollista aikaa huhupuheiden, valeuutisten ja suoranaisten valheiden leviämiselle. Internetin ja varsinkin somen ansiosta ne leviävät entistä tehokkaammin. Nettiä on helppo käyttää hyväksi silloin, kun halutaan tietoisesti vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.

Harhaanjohtavan tiedon erottaminen paikkansapitävästä voi olla vaikeaa, mutta täältä voit lukea muutamia vinkkejä tehtävän helpottamiseksi.

Graafisessa kuvituksessa käsi vetää porkkanan maasta irti
Kuva: Mikko Lehtola / Yle

Omavaraisuus

Kotitarveviljelyä pidetään yleensä puuhasteluna, mutta sekin on yksi keino lisätä yhteiskunnan resilienssiä, kykyä toimia vaikeissa muutostilanteissa. Vaikka parvekkeella kasvatettu tomaatti ei lisää omavaraisuutta, parvekeviljely antaa kokemusta ja ymmärrystä siitä, miten hyötykasveja viljellään. Tästä taidosta voi joskus olla hyötyä.

Kotitarveviljelyn vaihtoehtona voivat olla myös erilaiset viljely-yhteisöt ja kumppanuuspellot. Yhteisöllisen viljelyn avulla voi kasvattaa omaa ruokaomavaraisuuttaan.

Luonnon antimet kannattaa kerätä talteen. Marjoja ja sieniä riittää metsissä kaikille. Martat ja Suomen sieniseura järjestävät syksyisin sienineuvontaa, jonka avulla sienestämisessä pääsee turvallisin mielin alkuun.

Roskakalasta” puhuminen joutaa romukoppaan. Oikein käsiteltynä mistä tahansa kotimaisesta kalasta saa maittavaa ruokaa. Jos kalastus ei kiinnosta, voi opetella kalan käsittelyä. Ruodottoman lohifileen sijaan voi kalatiskiltä ostaa edullista kotimaista kalaa ja opetella perkaamaan ja fileoimaan.

Ensiaputaidot

Ensiapukurssin suorittaminen auttaa hätätilanteisiin varautumisessa. Käytännön osaamisen lisäksi kurssi antaa itsevarmuutta ja luottamusta siihen, että osaa tarvittaessa osaa toimia oikein.

Tärkein ensiaputaito on silti rohkeus mennä hätätilanteeseen selvittämään, mistä on kyse. Vaikka ensiapukurssi olisikin käymättä, on parempi auttaa jotenkin kuin olla tekemättä mitään. Ensiavun antamisessa on vain vähän asioita, jotka voi tehdä kokonaan väärin.

Yleisessä hätänumerossa 112 puhelimeen vastaa tilannearvion tekemiseen koulutettu ammattilainen. Hän arvioi soittajan kertoman perusteella avun kiireellisyyden ja laadun sekä antaa toimintaohjeet.

Lääkekaappi

Kodin lääkekaapissa olisi hyvä olla ainakin sidetarpeita, haavanpuhdistusainetta, laastaria ja särkylääkettä. Lisäksi voit hankkia kuumemittarin, hydrokortisonivoidetta ja antihistamiinia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai monet suomalaiset hamstraamaan joditabletteja. Lääkejodi suojaa kuitenkin vain kilpirauhasta radioaktiiviselta jodilta, eikä se vähennä muuta altistusta. Tabletteja käytetään vain viranomaisten määräyksestä.

Reseptilääkkeisiin on hyvä hakea apteekista täydennystä jo ennen kuin viimeinen pilleri on purkista syöty. Samoin reseptit on syytä uusia hyvissä ajoin.

Omakannasta voi tarkistaa reseptien voimassaolon ja sitä kautta voi myös uusia osan resepteistä.

Väestönsuojat

Väestönsuojien pääasiallinen tarkoitus on suojella siviiliväestöä sotatilanteessa. Normaalioloissa väestönsuojat, jotka ovat usein kallion sisällä, toimivat esimerkiksi harrastustiloina. Helsingissä myös metroasemat toimivat väestönsuojina. Yhteensä Suomessa on noin neljä miljoonaa suojapaikkaa.

Yleisiä väestönsuojia on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Muualla niistä vastaavat asukkaat itse. Tietoa väestönsuojien sijainnista voi etsiä kaupunkien tai pelastuslaitosten nettisivuilta.

Nykyään laki määrää, että väestönsuoja pitää olla yli 1200 neliömetrin suuruisessa asuinrakennuksessa. Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus ja niitä koskevat vaatimukset ovat kuitenkin vaihdelleet eri aikoina.

Vastuu väestönsuojista on kiinteistön omistajalla eli taloyhtiön hallituksella. Lain mukaan suojan pitäisi olla käyttöönotettavissa 72 tunnissa. Suomen pelastusalan keskusjärjestö on laatinut väestönsuojan huolto- ja käyttöoppaan.

Tarvittaessa viranomaiset ohjeistavat myös niitä, joille ei ole osoitettu väestönsuojapaikkaa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi omakotiasujat.

Esimerkiksi tulipalo tai kemikaalivuoto lähialueella voi vaatia suojautumista sisätiloihin. Kaikkia myrkkykaasuja ei omin aistein havaitse, mutta niistä kerrotaan yleisellä vaaratiedotteella tai yleisellä vaaramerkillä. Jos ilmassa on vaarallisia kaasuja, myös ilmanvaihto kannattaa sulkea. Ovet, ikkunat ja ilmanvaihtokanavat voi tiivistää esimerkiksi tuorekelmulla tai ilmastointiteipillä.

Kotiin kannattaa hankkia sammutuspeite ja säilyttää se kaikkien tietämässä paikassa ja käden ulottuvilla.

Tiedonkulku

Yleisradion tehtäviin kuuluu viranomaistiedotteiden välittäminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tärkeimmät kanavat tiedottamisen kannalta ovat Radio Suomi ja Radio Vega.

Kännykkään ladattava 112 Suomi -mobiilisovellus jakaa myös viranomaistiedotteita. Tiedotteita voidaan julkaista joko rajatulle alueelle tai kaikille käyttäjille. Sovelluksesta on apua myös monissa hätätilanteissa. Poimi täältä vinkit, joilla saat apua ja voit auttaa muita.