Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto

Arkkitehti Wivi Lönn sai suunnittelukilpailujen kautta työt, joita pidettiin naiselle liian maskuliinisina - kuuntele, mitä hän kertoo urastaan ja elämästään

Päivitetty 20.05.2022 12:48.
Mustavalkoisessa ryhmäkuvassa nuoria naisia ja miehiä 1800-luvun lopussa.
Kuvateksti Arkkitehtiopiskelijoita 1896: Albertina Östman (vas.) ja Wivi Lönn. Vasemmalta Torsten Montelle, Eliel Saarinen ja Armas Lindgren
Kuva: Museovirasto/historian kuvakokoelma

Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen itsenäisesti arkkitehtuurin alalla toiminut nainen. Hänen uraansa siivittivät lukuisat voitot arkkitehtikilpailuissa. Elävän arkiston julkaisemassa audiosarjassa Lönn kertoo, miten kaikki tapahtui.

Vuonna 1902 keskisuomalaisen Joutsan kunnan elämä järkkyi hetkeksi. Tietä pitkin tuli nainen kummastuttavan laitteen päällä. Laite oli polkupyörä ja nainen Wivi Lönn. Kuohuttavinta oli kuitenkin se, että naisella oli yllään housupuku. Tätä näkyä muisti pitäjän pappi seuraavan sunnuntain saarnassaan: ”Nyt on synti tullut tähänkin pitäjään, sillä nainen ajaa polkupyörällä housuihin puettuna.”

Kohu, jonka nuori arkkitehti aiheutti, ei jäänyt hänen viimeisekseen. Wivi Lönn oli tyylilleen uskollinen elämänsä viimeisiin vuosiin asti, oli kyse sitten arkkitehtuurista tai yksityiselämästä.

Pariisin paviljonki oli vasta-alkajien työtä. En pitänyt siitä.

― Wivi Lönn arvioi Pariisin maailmannäyttelyssä ollutta Suomen paviljonkia.
Vuosisatamme rakennustaidetta Helsingissä - Toista Yle Areenassa

Polkupyöräepisodista kuusikymmentä vuotta myöhemmin Wivi Lönn oli televisiokameroiden edessä kertomassa urastaan ja lukuisista arkkitehtuurikilpailuista, joihin hän oli osallistunut.

Samassa haastattelussa hän kertoi mielipiteensä muun muassa Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 valmistuneesta Suomen paviljongista, jonka olivat suunnitelleet Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Wivi Lönn luonnehti paviljonkia sanoilla: "En pitänyt siitä. Se oli vasta-alkajien työtä."

Wivi Lönn

Olivia Matilda "Wivi" Lönn syntyi Tampereella 1872. Hänen isänsä panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn kuoli Wivin ollessa 16-vuotias. Hänen äidistään Johanna Maria Mathildasta tuli neljän lapsen yksinhuoltaja.

Lönn oli aloittanut koulutiensä Tampereen Suomalaisessa tyttökoulussa, josta hän sai päättötodistuksen 1891. Seuraavana vuonna hän aloitti opinnot Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla. Koulun ylivoimaisesti parhaana oppilaana hän pääsi Helsinkiin Polyteknillisen opiston ylimääräiseksi oppilaaksi, josta hän valmistui arkkitehdiksi 1896 viidentenä naisena Suomessa.

Ammattiuransa Wivi Lönn aloitti työskentelemällä kahden entisen opettajansa toimistoissa.

Wivi Lönnillä oli oma suunnittelutoimisto Tampereella 1898–1911, Jyväskylässä 1911–1918 ja Helsingissä vuodesta 1919 lähtien 1940-luvun loppuun, ja niissä työskenteli useita arkkitehtejä, rakennusmestareita ja piirtäjiä.

Hänen tuotantonsa painopiste oli koulujen suunnittelussa. Hänen tiedetään tehneen yli 30 koulusuunnitelmaa.

Lönnille myönnettiin 1959 professorin arvonimi.

Kuuntele, kuinka Wivi Lönn ajatteli elämästään

Elävän arkiston julkaisemassa 10-osaisessa audiosarjassa Wivi Lönn kertoo kodissaan Pohjoisella Rautatiekadulla Helsingissä vuonna 1958 muun muassa lapsuudestaan, töistään ja lukuisista ulkomaanmatkoistaan, jotka olivat usein yhdistettyjä loma- ja työmatkoja. Lönniä haastattelee Kaarina Halme.

Julkaisemme Ylen käyttöön luovutetun materiaalin kokonaisuudessaan.

Lapsuus, perhe ja koti - Toista Yle Areenassa

Ensimmäisessä osassa Wivi Lönn kertoo lapsuudenkodistaan Näsijärven rannalla. Hän kuvailee kotiaan ihanaksi: Talon ympärillä oli puutarha ja pieni metsikkö, jossa lapsilla oli leikkimaja.

Audiosarjan toisessa osassa Wivi Lönn kertoo muun muassa palkituista suunnittelutöistään. Hän itse ei kuitenkaan liiemmin innostunut palkinnoistaan. Sen sijaan työ innosti häntä.

Kolmannessa osassa puheenaiheena ovat Wivi Lönnin lukuisat matkat Eurooppaan. Ensimmäinen kohde oli vuonna 1897 Tukholma, josta matka jatkui Edinburghiin. Kyseessä oli ollut opintomatka, jonka tarkoituksena oli tutustua suosioon nousseeseen graniittirakentamiseen. Suomeen Lönn palasi Saksan kautta.

Neljännessä osassa Lönn kertoo, että ulkomaanmatkailuun oli tullut tauko, sillä suunnittelutöitä oli runsaasti. Hän myös kertaa voittamiaan palkintoja 1900-luvun alussa. Yksi tunnetuimmista oli Tampereen keskuspaloaseman suunnittelukilpailun voitto 1907.

Tampereen keskuspaloasema.
Kuvateksti Tampereen keskuspaloasema
Kuva: Miikka Varila / Yle

Viidennessä osassa keskustelijat rapistelevat rakennuspiirustukset pöydälle ja ihastelevat onnistunutta suunnittelutyötä.

Kuudennessa osassa keskustelu rönsyilee tilaratkaisuista, rakennusmateriaaleista opiskeluun teollisuuskoulussa. Puheissa vilahtaa myös vanhan Helsingin rakennuskanta.

Seitsemännessä osassa tutustutaan Wivi Lönnin ensimmäiseen suunnittelutyöhön Tampereen suomalaisen tyttökoulun piirustuksiin. Arkkitehti itse oli työhönsä tyytyväinen.

Mustavalkoisessa kuva suurikokoinen koulurakennus.
Kuvateksti Tampereen suomalainen tyttökoulu
Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma

Tampereen talouskoulu oli myös Wivi Lönnin suunnittelema. Koulu on yksityiskoulu ja sisäoppilaitos. Näin ollen siihen oli suunniteltu myös asuintiloja. Kahdeksannessa osassa tutkitaan talouskoulun piirustuksia.

Tampereen talouskoulu
Kuvateksti Tampereen talouskoulu
Kuva: Museovirasto/Historian kokoelma

Wivi Lönnin matkat Euroopassa jatkuivat 1912 ensin Italiaan ja sieltä Saksaan ja Stettinin kautta Helsinkiin laivalla. Matkustamiseen tuli useamman vuoden tauko maailmansodan vuoksi. Ensimmäinen sodan jälkeinen matka suuntautui Lontooseen, mutta merimieslakon vuoksi Lönn matkusti muutamaksi päiväksi Pariisiin.

Jälleen matkoilla - Toista Yle Areenassa

Viimeisessä osassa Lönn ja Halme jatkavat matkamuistojen parissa. Pietariin ja Moskovaan Lönn matkusti maaliskuussa 1928. Toukokuussa vuorossa oli Kööpenhamina ja Saksa. Matkaseuraan kuului myös Lönnin hyvä ystävä Hanna Parviainen.

Miksi Wivi Lönn voitti?

Naikaa tyttö pois kilpailemasta!

― Helsinkiläisarkkitehtien neuvo tamperelaiskollegoilleen, jotka valittivat Lönnin voittavan kaikki suunnittelukilpailut.

Audiosarjan Lasikaton särkijät toisessa osassa Wivi Lönn (2017) toimittaja Mari Lukkari haastattelee Helsingin yliopiston taidehistorian dosenttia Renja Suominen-Kokkosta Lönnin urasta ja naisen asemasta 1800–1900-luvuilla.

Wivi Lönn osallistui lukuisiin arkkitehtuurikilpailuihin. Hän voitti kuusi kutsukilpailua yksin. Ensimmäinen voitto tuli Aleksanterin kansakoulusta järjestetystä kutsukilpailusta 1903.

Suuri vaalea kivitalo talvisessa maisemassa.
Kuvateksti Aleksanterin koulu Tampereella
Kuva: Copyright Heli Mäkikauppila, all rights reserved.

Hän sai useita palkintosijoja arkkitehti Armas Lindgrenin kanssa tekemistään töistä.

Nya studenthuset i Helsingfors
Kuva: Yle/Carolina Husu

Lindgrenin kanssa hän oli suunnitellut Helsinkiin Osakuntatalon, eli Uuden Ylioppilastalon, joka valmistui vuonna 1910.

Suomalainen kilpailujärjestelmä oli suosinut Lönniä. Ehdotukset jätettiin nimimerkillä, minkä ansiosta hän sai suunnitella monia rakennuksia, jotka eivät aikalaisten mielestä sopineet naisarkkitehdille. Esimerkiksi Tampereen keskuspaloasema oli miehisenä pidetty rakennus, jonka suunnittelukilpailun Lönn voitti.

Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema Tampereen keskuspaloasema, kuvassa ensimmäisen kerroksen portaikkoa sisältä.
Kuvateksti Tampereen keskuspaloaseman sisätiloja
Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Lönnin menestys kilpailuissa ärsytti hänen mieskollegoitaan. Erityisesti paloaseman suunnittelukilpailu kirveli siinä määrin, että tamperelaisarkkitehdit aloittivat mustamaalaamiskampanjan lehdistössä. He arvostelivat Lönnin lisäksi myös kilpailuraadin tuomareita. Helsinkiläiskollegoilta tuli ehdotus, jonka mukaan jonkun pitäisi avioitua Lönnin kanssa.

Minuahan ei kukaan määräile!

― Wivi Lönn

Naimattomuus oli taannut Lönnille itsenäisyyden, sillä vaimona hänen omaisuutensa hallinta olisi siirtynyt aviomiehelle eikä hän olisi voinut perustaa omaa toimistoaan ilman puolison myötävaikutusta.

Wivi Lönn nautti arvostusta siinä määrin, että Yleisten rakennusten hallitus tarjosi taitavalle arkkitehdille koulujen suunnittelijan paikkaa. Lönn kieltäytyi, sillä hän halusi säilyttää itsenäisyytensä. "Minuahan ei kukaan määräile", hänen tiedetään sanoneen.

Lähteet: Kansallisbiografia: Wivi Lönn; Arkkitehtuurimuseo: Wivi Lönn; Yle: Kaksi suurta naista; Wikipedia: Wivi Lönn; Naisten ääni: Wivi Lönn, Suomen ensimmäinen omaa toimistoa johtanut naisarkkitehti.