Onnentyttö, alkoholisoituvan iskelmätähden unohdettu tarina

Annasta tulee koko kansan iskelmätähti, jolla menee hiukan liian lujaa. Unohdetun tv-elokuvan pääroolissa loistaa Irina Milan, joka täyttää syyskuun alussa 75 vuotta. Elokuva on viimeksi nähty 40 vuotta sitten.
Onnentytön (1982) päähenkilö Anna on nuori jazzbändin vokalisti, joka nousee yllättäen listoille salaa levyttämällään tangoiskelmällä. Kaupallinen musiikkivalinta aiheuttaa pahoja ristiriitoja bändin sisällä.
Jazzbändi kantaa Eino Kirkasojan nimeä, mutta Eino haaveilee kaupallisemmasta musiikkiurasta. Einon pikkuveli Kapula Kirkasoja on henkeen ja vereen jazzrumpali.
Eino ryhtyy puuhaamaan Annasta iskelmätähteä Kapulan selän takana. Anna jää veljesten valtataistelun välikappaleeksi.
Orkesterin täydentävät Einon vaimo Greta koskettimissa ja kirjailijan urasta haaveileva Leo kitaran varressa. Leo vastaa orkesterin omien laulujen sanoituksista.
Leo ja Anna menevät naimisiin ja häistä tulee kostea seurapiiritapahtuma. Annan raskaus uhkaa manageriksi ryhtyneen Einon suunnittelemaa kiertuetta, jolla on tarkoitus valloittaa Skandinavia.
Merja Turusen kirjoittama tarina perheväkivallan, managerien hyväksikäytön ja alkoholismin syöksykierteeseen joutuvasta iskelmätähdestä myötäilee Laila Kinnusen tarinaa.
Kinnunen oli ensimmäinen naissolisti, jonka alkoholiongelmista kirjoitettiin Suomen skandaalilehdistössä. Nykykatsoja löytää elokuvasta paljon yhtymäkohtia myös Armi Aavikon kohtaloon.
Marja Turunen oli valmistunut Teatterikoulusta dramaturgiksi vuonna 1978 ja hän työskenteli dramaturgina Yleisradiolla. Vuonna 1995 hän suoritti vielä teatteritaiteen maisterin tutkinnon Teatterikorkeakoulussa.
Hän työskenteli yli 10 vuotta Helsingin Kaupunginteatterin päädramaturgina ja sai urastaan Thalia-gaalassa dramaturgipalkinnon vuonna 2020.
Onnentytön ohjasi Ylen Televisioteatterin ohjaaja Kari Franck.
Tv-elokuvan pääroolissa nähdään monitaitoinen laulajatähti Irina Milan, joka oli hylännyt iskelmällisen urapolun jo 1960-luvun lopulla ja siirtynyt musiikillisesti haastavampien laulelmien esittämiseen.
Levytyksillään Milan ei ole koskaan noussut listasuosikiksi, koska on tietoisesti halunnut tarjota epäkaupallista vaihtoehtomusiikkia.
Levytysuransa huippuvuosilta hänet muistetaan kaupallisen Syksyn sävel -kilpailun toisinajattelijana, jonka dramaattiset esitykset Miesparka (1975), Vanhan riekon laulut (1976), Piru mieheks (1977) ja Surun lempilapsi (1980) jäivät kauas yleisösuosikkien pistemäärästä.
Lahjakkaana esiintyjänä Milan oli näytellyt naispääroolin myös Jaakko Pakkasvirran elokuvassa Pedon merkki (1981) ja tehnyt samana vuonna kiitetyn debyytin myös näyttämöllä Edith Piafina Intimiteatterin tuotannossa Bravo! (1981).
Levytysura jäi kymmeneksi vuodeksi tauolle, kun Milan keskittyi näyttämöuraan. Vaativia musikaalirooleja riitti Helsingin kaupunginteatterin Chicagosta Catsiin ja Mambo Kingsiin. Milan toimi myös teatterin lauluvalmentajana ja antoi laulutunteja.
Onnentytön pääroolissa Milan pääsee sekä näyttelemään että laulamaan täysin palkein. Rooli on dramaattinen, mutta Milan suoriutuu siitä liioitteluun sortumatta. Lopun epätoivoinen comback-yritys riipaisee ja Annan blues kumpuaa syvältä ja käy sydämeen.
Annan aviomiestä esittää Markku Blomqvist, Kirkasojan muusikkoveljeksiä Matti Ruohola ja Matti Pellonpää, heidän äitiään Birgitta Ulfsson. Sivuroolissa Annan viettelemänä nuorena soittajana nähdään Kari Heiskanen. Hotellin siivoojana Annan ryöpytyksen kohteeksi joutuu Irma Seikkula.
Julkkishäissä vieraina vilahtavat muun muassa 1960-luvun aidot tähtimuusikot Vieno Kekkonen, Eila Pienimäki, Jörgen Petersen ja Ritva Mustonen.
Onnentyttö nähdään televisiossa ensimmäisen kerran 40 vuoteen, nyt restauroituna HD-versiona 6. syyskuuta 2022. Samalla elokuva juhlistaa 3. syyskuuta 1937 syntyneen Irina Milanin 75-vuotispäivää.
Onnentyttö (1982). Rooleissa Irina Milan, Markku Blomqvist, Matti Ruohola, Matti Pellonpää, Birgitta Ulfsson, Tarja-Tuulikki Tarsala, Carl Mesterton, Esko Nikkari, Kari Heiskanen, Anja Pohjola, Elvi Saarnio, Irma Seikkula, Saara Ranin, Anna-Liisa Kirjavainen, Harri Tirkkonen. Musiikki Esa Nieminen. Käsikirjoitus Merja Turunen. Ohjaus Kari Franck. Tuotanto TV1 Televisioteatteri.