Hyppää pääsisältöön

Yle Teema

Uskoontulo muuttaa teinitytön elämän elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika

Anna-Leena Härkönen elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika.
Kuvateksti Anna-Leena Härkönen on Mona.
Kuva: videokuva

Anna-Leena Härkösen läpimurto näyttelijänä tapahtui Niskasen vahvassa draamassa, jonka dialogia nuori Härkönen kirjoitti itse.

Mona ja palavan rakkauden aika on hiukan syyttä painunut unohduksiin Mikko Niskasen tuotannossa. Se on herkkä elokuva tytöstä, joka nuoruuden etsintöjen keskellä löytää elämänsä sisällöksi uskon Jeesukseen.

Melkoisen tavanomainen tapahtuma rippikoululeirien täyttämässä Suomessa – mutta hyvin harvinainen aihe elokuvalle.

Mona on nuori ahdistunut avioerolapsi, joka joutuu seuraamaan isänsä ryypiskelyä ja kaveripiirin rellestystä ja kaljoittelua.

Liisamaija Laaksonen ja Anna-Leena Härkönen elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika.
Kuvateksti Liisamaija Laaksonen esittää Monan äitiä.
Kuva: videokuva

Kesäloman aikana hän etsii paikkaansa henkisesti ja seksuaalisesti ja päätyy lopulta herätyskokoukseen, joka tarjoaa hänelle täyttymyksen, jota hän on hakenut.

Uskonnollinen herääminen johtaa kuitenkin konfliktiin kodin ja kaveripiirin kanssa.

Mona on uuden ja tuntemattoman kynnyksellä niin uskonnollisten kuin seksuaalistenkin tunteidensa kanssa. Hän sanookin poikaystävälleen: "Tuu sitten hakemaan mut, jos mä meen kauas, joohan."

Anna-Leena Härkönen ja Markku Halme elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika (1983).
Kuvateksti Markku Halme Monan kaverina.

Mikko Niskasen uralla nuorisokuvaukset ovat olleet johdonmukaisesti hänen elokuviensa parhaimmistoa. Jo esikoiselokuva Pojat (1962) pureutui nuoruuden kipeimpiin tuntoihin. Maineikkaimmat nuorisokuvaukset ovat ajan kapinallisuutta taltioinut kolmikko Käpy selän alla (1966), Lapualaismorsian (1967) ja Asfalttilampaat (1968).

Yli kymmenen vuoden tauon jälkeen Niskanen palasi nuorisoelokuvien pariin elokuvalla Ajolähtö (1982), jonka jälkeen seurasi Mona.

Niskaselle uskonnollisuus ei ollut mitenkään vierasta, ja kaikuja siitä oli näkynyt hänen tuotannossaan aiemminkin.

Heta Haukinen, Sari Mällinen ja Anna-Leena Härkönen elokuvassa Mona ja palavan rakauden aika.
Kuvateksti Heta Haukinen, Sari Mällinen ja Anna-Leena Härkönen.

Kerrotaan, että lopullisen sysäyksen Monalle antoi konginkankaalainen tyttö, joka vilpittömästi oli kysynyt Niskaselta, nauraako tämä, jos tyttö kertoo hänelle Jumalasta.

Toinen elokuvan liikkeelle paneva voima oli Anna-Leena Härkönen, jonka Niskanen oli tavannut Seinäjoen harrastajateatteripäivillä kesällä 1982. 17-vuotias Härkönen esiintyi näytelmässä, jonka hän itse oli kirjoittanut 15-vuotiaana.

Härkönen aloitti kirjeenvaihdon Niskasen kanssa ja pääsi koekuvaukseen saman vuoden lopulla.

Elokuvalla oli useita käsikirjoittajia ja monia käsikirjoitusversioita, mutta lopullisen version dialogissa näkyy paljon Härkösen oman käden jälki.

Tuu sitten hakemaan mut, jos mä meen kauas, joohan.

Härkönen oli tuolloin suurten läpimurtojen kynnyksellä, ja hänen valinnoissaan näkyy nuoruuden uskallusta ja energisyyttä. Elokuvan teon aikana Härkönen kirjoitti myös omaa esikoisteostaan.

Vuoden aikana nuoren naisen elämässä tapahtui paljon; syksyllä 1983 Härkönen pääsi Teatterikouluun lukion toiselta luokalta, jouluksi 1983 Mona ja palavan rakkauden aika tuli teattereihin ja keväällä 1984 ilmestyi ylistetty esikoisteos Häräntappoase.

Anna-Leena Härkönen täytti myöhemmin keväällä 19 vuotta.

Vuoden Jouko Turkan opissa käytyään Härkönen pani Teatterikoulun opinnot jäihin ja jatkoi keskeytynyttä lukiota. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1985. Härkönen on kritisoinut ankarasti Turkan opetusmetodeja.

Nuori Tero Jartti elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika.
Kuvateksti Tero Jartti on kapinallinen Pate.
Kuva: videokuva

Tampereen yliopistoon oli perustettu näyttelijäntyön laitos, ja Härkönen kävi sen johtajan Kaisa Korhosen juttusilla. Hän pääsi Tampereelle jatkamaan opintojaan ja valmistui näyttelijäksi vuonna 1989.

Niskanen, jolla oli aina ollut silmää nuorille näyttelijälahjakkuuksille, löysi laajoista koekuvauksista Härkösen rinnalle sivurooleihin Markku Halmeen Helsingin Ylioppilasteatterista sekä Sari Mällisen, Tero Jartin ja Jouko Klemettilän Teatterikorkeakoulusta. Monan äitiä näyttelee Liisamaija Laaksonen.

  • Mona ja palavan rakkauden aika (Suomi, 1983). Pääosissa Anna-Leena Härkönen, Markku Halme, Tero Jartti, Sari Mällinen, Liisamaija Laaksonen, Erkki Pajala, Veli Keskiväli, Carita Bergström, Heta Haukinen, Jouko Klemettilä. Käsikirjoitus Pekka Parviainen, Arja Tiainen, Anna-Leena Härkönen, Timo Humaloja, Taavi Kassila. Ohjaus Mikko Niskanen. Tuotanto National-Filmi.