Hyppää pääsisältöön

Lapset

Esiteini ei käy hermoille tahallaan – hänen aivoissaan käynnistyy kehitysvaihe, joka muuttaa puheen murahteluksi ja vanhemman noloksi

Teini-ikäinen tyttö vetää huppua naamansa eteen.
Kuvateksti Murrosikäisen mielessä usein myrskyää ja vanhemmat ovat noloja, tämä johtuu aivojen organisaatiouudistuksesta.
Kuva: Mitä jos? / Yle

Murrosiän alkaminen voi joskus olla niin nopeaa, että vanhempi kokee lapsensa muuttuneen "yhdessä yössä". Puhe vaihtuu murahteluksi, motivaatio katoaa ja vanhemmista tulee noloja. Usein tämän ajatellaan johtuvan hormoneista, mutta kaiken takana ovat aivot.

Esiteini ei käy hermoille tahallaan. Hänen aivonsa toimivat vain eri lailla kuin lapsen tai aikuisen.

– Aivoissa alkaa organisaatiouudistus, uusi kehitysvaihe, jossa aivojen muovautuvuus lisääntyy. Aivot herkistyvät sosiaalisille signaaleille, koska lapsuus on nyt tarkoitus jättää taakse ja siirtää fokus oman perheen ulkopuolelle, sanoo neurobiologi Tiina Huttu.

Hutun mukaan aivojen tunnealueet käyvät prosessin aikana ylikierroksilla. Samaan aikaan yhteydet tunteita ohjaavaan etuotsalohkoon ovat kuitenkin vielä kesken. Tämän vuoksi tunnekuohut ottavat vallan.

Tasapaino tunnesäätelyn kaasun ja jarrun välillä muotoutuu vähitellen, kun etuotsalohko kehittyy. Mutta se tapahtuu hitaasti ja valmistuu vasta noin 25-vuotiaana.

Aivotutkija ja tiedetoimittaja Tiina Huttu.
Kuvateksti Neurobiologi Tiina Huttu on tiedetoimittaja ja kahden pojan äiti.
Kuva: Kotialbumi / Tiina Huttu

Murrosiän myötä nuori haluaa kuulua uuteen vertaisryhmäänsä, eli toisten nuorten pariin.

– Itsetietoisuus lisääntyy ja nuori näkee itsensä helposti toisten silmien kautta. Tämän vuoksi hän herkistyy sosiaaliselle palautteelle. Identiteetti muovautuu kavereiden mielipiteiden ohjaamana, ei niinkään enää vanhempien, Huttu kertoo.

Huttu on aivotutkija, tiedetoimittaja ja kahden pojan äiti. Hän on kirjoittanut kaksi tietokirjaa yhdessä toimittaja Kirsi Heikkisen kanssa. Vuonna 2020 ilmestynyt kirja Pää kylmänä kertoo mitä murrosikäisen aivoissa tapahtuu ja miten se vaikuttaa käyttäytymiseen.

Huttu painottaa, ettei murrosiässä ole kyse pelkästään hormoneista, vaan muutosten pääosassa ovat nimenomaan aivot.

Nolous kuuluu vanhemman toimenkuvaan

Kun vanhempi ei ole enää lapsen idoli, tulee vanhemmasta helposti nolo ja tyhmä. Huttu toteaa, että nolous kuuluu vanhemman toimenkuvaan. Murrosikäisen kaveriksi ei voi lähteä, koska vanhemman on oltava peruskallio, joka pystyy ottamaan vastaan kaikki kuohut.

– Vanhemman on oltava sellainen kuin on, vaikka sitten nolo. Itseironia auttaa tässä. Vanhempi voi tuoda esiin, että muistaa itsekin teiniajan, mutta suhteessa nuoreen kannattaa hyväksyä olevansa fossiili, Huttu nauraa.

Moni esiteini lopettaa selkeän puheen ja alkaa murahdella korkeintaan kaksisanaisesti. ”Ei kiinnosta”, ”mitä välii”, ”onks pakko”,” ei jaksa”, ”ihan sama” ovat vanhemmille tuttuja vastauksia.

Vanhemman kannattaa järjestää yhteisiä hetkiä, usein esimerkiksi autossa murkulta alkaa tulla tarinaa. Esiteinille on tärkeää, että vanhempi kyselee ja näyttää olevansa kiinnostunut, vaikka siltä ei aina vaikuttaisi.

― Tiina Huttu

Huttu sanoo, että tämäkin vaihe kuuluu aivojen kehitykseen. Murahtelu on vetäytymistä, koska nuoren kuuluu ottaa etäisyyttä perheestään.

– Vanhemman kannattaa järjestää yhteisiä hetkiä, usein esimerkiksi autossa murkulta alkaa tulla tarinaa. Esiteinille on tärkeää, että vanhempi kyselee ja näyttää olevansa kiinnostunut, vaikka siltä ei aina vaikuttaisi.

Mitä jos on nolot vanhemmat? Mitä jos? -sarjassa käsitellään arjen noloja tilanteita koululaisten näkökulmasta. - Toista Yle Areenassa

Empatia avuksi, kun murkulla ”ei oo motii”

Vanhempaa turhauttaa, jos murrosikäisen kiinnostus kouluun tai harrastuksiin tuntuu katoavan. Huttu kuitenkin muistuttaa, että murrosikäisen kuuluukin vastustaa auktoriteetteja ja rakentaa omaa identiteettiään.

– Riippuu paljon siitä, millaiseen porukkaan nuori liittyy. Arvostusta ikätovereilta voi saada monella tavalla, esimerkiksi koulussa kapinoimalla. Koulu on nuorille ensisijaisesti sosiaalinen ympäristö ja vasta toissijaisesti oppimisympäristö. Tätä eivät vanhemmat aina ymmärrä, sanoo Huttu.

Motivaatio aiempiin harrastuksiin tai koulumenestykseen voi kadota uusien kiinnostuksen kohteiden tieltä. Aikuisen kannattaa kuitenkin aina tsempata ja tunneyhteyden luominen murrosikäisen kanssa on tärkeää. Empatia auttaa virittämään aivot myönteiseen vuorovaikutukseen.

– Laske ensin kymmeneen, ennen kuin alat sättimään murkkua tekemättömistä asioista. Mieti asiaa hänen kannaltaan ja ota tunne vastaan. Kysy vaikka onko ollut rankka päivä. Sama toimii myös parisuhteessa, Huttu vinkkaa.

Yhteiset pelisäännöt pitää perheessä olla olemassa. Kotiintuloaikoja tulee noudattaa ja kavereiden vanhempien kanssa kannattaa pitää yhteyttä.

– Eivätkä puhelin, pelikone ja viikkoraha ole mitään perustuslaillisia oikeuksia, vaan niiden eteen teineiltä täytyy voida odottaa myös esimerkiksi kouluhommien hoitamista.

Mitä jos äiti haluaa kaveerata ystäviesi kanssa? - Toista Yle Areenassa


Koululaisille suunnatun Mitä jos? -sarjan kaikki tuotantokaudet löydät Areenasta.