Miksi "kuka saa esittää ketä" ei ole se tärkein kysymys – Kulttuuricocktailissa keskusteltiin representaatioista eli tarinoista, jotka liittyvät jokaisen arkeen
Reprensentaatio tarkoittaa tapaa ymmärtää maailmaa, ei ainoastaan sitä, kuka esittää ja ketä. Katso Kulttuuricocktail Live, jossa Sonya Lindfors ja Jussi Sorjanen keskustelivat yhdestä kulttuurimaailman kuumimmista puheenaiheista juuri nyt.
Kuka saa esittää ja ketä on epätarkka kysymys, kun puhutaan representaatiosta, sanoi koreografi ja UrbanApa-yhteisön taiteellinen johtaja Sonya Lindfors Kulttuuricocktail Liven keskiviikkoillan keskustelussa.
– Meillä ei ole ylhäältä tulevaa jumalaista voimaa, joka pysäyttää tai estää tekemästä tiettyä teosta. Kysymys on enemmän siitä, että minkä takia haluaisit tehdä stereotyyppisiä, loukkaavia ja syrjiviä esityksiä?
– Meidän koko kulttuuri, maailmankuva ja ihmiskuva perustuu representaatioihin, tarinoihin. Jokainen tarina pitää sisällään jonkun maailmankuvan. Sen kokoisesta asiasta on kyse, sanoi Teatteri Viiruksen taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen.
Suomen kielestä puuttuu täsmällinen vastine representaatio-sanalle, ja siksi vierasperäinen termi nousee tiuhaan esiin kulttuurikeskusteluissa.
Representoiminen eli uudelleen esittäminen tarkoittaa sekä esittämistä että edustamista. Oikeastaan kyse on siitä, millaista todellisuutta luodaan, Lindfors sanoi. Lindfors on käsitellyt mustuuden, representaation ja valtarakenteiden kysymyksiä esimerkiksi teoksissaan Noir? (2013) ja Noble Savage (2016).
Keskustelua käytiin samaan aikaan Kulttuuricocktailin chatissa, missä keskustelivat ja kysymyksiin vastasivat käsikirjoittaja-teatterintekijä Olga Palo ja Kulttuuricocktailin toimittaja Tuukka Pasanen.
Haluaisin nostaa tuon Sonyan huomion tähän, sitä sietää alleviivata. Representaatiot luovat meille maailmaa, kuvia siitä, mitä ylipäänsä on ja mikä on mahdollista. Kun me tuijotellaan niitä, me alamme uskoa niihin: että kyllä, tuollainen maailma on! Mutta se vois olla muutakin!
Olga Palo klo 20:06
Some ja mainokset ovat täynnä representaatioita
Representaatio ei koske ainoastaan taidetta ja teatteria, vaan jokapäiväistä elämää, kuten somea ja mainoksia. Se liittyy meidän kaikkien arkeemme, ja siksi siitä on tärkeää keskustella, Lindfors ja Sorjanen totesivat.
Kauneusihanteet ovat Lindforsin mukaan arkinen esimerkki samantyyppisenä toistuvasta representaatiosta.
– Laihat, rasvattomat, tuuheahiuksiset, mutta muualta karvattomat, valkeahampaiset ihmiset toistuvat jatkuvasti ihanteena kauniista ihmisestä, vaikka valtaosa maailman väestöstä näyttää muulta. Valtava kuvamäärä muuttaa ymmärrystämme itsestämme ja toisistamme, sanoi Lindfors.
Yksipuoliset kuvat ja yksipuoliset tarinat ovat tylsiä
– Kuvittele että et ikinä näkisi itsesi kaltaisia ihmisiä näyttämöllä. Menet teatteriin, siellä ei ole ikinä itsesi kaltaisia ihmisiä. Avaat lapsen kirjan, siellä ei ole ikinä lapsesi näköisiä ihmisiä, sanoi Lindfors.
– Et koe kuuluvuutta tarinoihin ja yhteiskuntaan.
Kun Tarja Halosesta tuli presidentti, kokonainen sukupolvi tyttöjä sai mahdollisuuden kuvitella itsensä presidenttinä, hän vertasi.
Jos teatteri ei muutu tai monimuotoistu, se muuttuu tylsäksi, totesi Jussi Sorjanen. Jos ihmiset joilla on luomisvimmaa ja erilaisia näkemyksiä, eivät pääse mukaan tekemään, sisällöt menettävät merkityksensä.
"Me ei voida uskotella, että homogeeninen joukko ihmisiä voisi yhtä äkkiä kertoa tosi moninaisia tarinoita tai ylipäätään olla kiinnostunut moninaisista tarinoista", Lindfors sanoi Ylen jutussa jo vuonna 2018.
Keskustelussa käsiteltiin myös kohua, joka syntyi Kansallisteatterin Kaikki äidistäni -näytelmän roolituksesta syksyllä 2020. Yle kertoi tapauksesta tuoreeltaan tässä artikkelissa.
– Kun jostakin ihmisryhmästä, kuten transihmisistä, representaatioita on vähän, jokaisella on valtava painoarvo, sanoi Sorjanen.
– Kun transnaista esittää cismies, se vahvistaa kuvaa siitä, että transnainen on mies mekossa, Lindfors sanoi.
Lindfors muistuttaa, että mielikuva on täysin väärä ja lisää transnaisten riskiä kokea syrjintää ja väkivaltaa. Representaatioilla on väliä, sillä esitykset muuttuvat todeksi ihmisten elämissä.
– Transnainen on nainen. Piste.
Lopulta kysymys on Lindforsin mukaan yhdenvertaisuudesta: nyt ollaan menossa kohti moninaisempaa ja yhdenvertaisempaa taiteen kenttää.
– Representaatiot luovat meidän ymmärrystämme taiteesta, mutta myös siitä, kuka on ihminen, millaista on suomalaisuus, millaista on hyvä elämä, millaista on kauneus.
Katso keskustelu kokonaisuudessaan Areenassa:
Keskustelu pakottaa miettimään kliseitä ja stereotypioita, todettiin Kulttuuricocktailin chatissa
Chatissa kliseiden ja stereotypioiden ravistelua pidettiin hyödyllisenä, mutta representaatiokeskustelusta esitettiin myös kriittisiä arvioita.
Viime kädessä representaatiokeskustelu palautuu taidekentän tasa-arvon puutteeseen. Jotta lavalla kuka vain voisi esittää mitä vain, meidän pitää saada sinne kentälle monenlaisia ihmisiä. Vasta sen jälkeen oikeasti kuka vain voi olla mitä vain.
Olga Palo klo 20:23
Tässä keskustelussa on parasta, että se pakottaa pohtimaan pohtimaan kliseitä, stereotypioita ja karikatyyrejä.
tapio62 klo 20:28
Minusta ajatus, että ihmisen radikaalisuus tai edistyksellisyys näkyy vain siinä, miten hän suhtautuu homoseksuaalisuuteen tai transihmisiin, on aika ahdistava ja individualistinen.
Klassinen kuulija klo 20:24
Moni ehkä pelkää mokaavansa jotenkin tässä keskustelussa. Onko täällä paikalla ketään jolla on ollut tällaista pelkoa? Miten Olga kommentoisit?
Tuukka Pasanen Yle Kultturicocktail klo 20:18
No… Ymmärrän sen tosi hyvin. Netissä asiat lähtevät helposti kumuloitumaan, ja se keskustelu esim. somessa on tosi reaktiivista. Mutta ehkä pitää vain yrittää itse kunnioittaa ihmisiä, ja toivoa että muut toimii samoin? Ja kuunnella. Ja pyytää anteeksi jos on syy?
Olga Palo klo 20:19
Edit 12.5. 14:35: Artikkelia korjattu Lindforsin teoksia koskevien tietojen osalta. Artikkelissa luki aiemmin "Lindfors on käsitellyt erilaisia ihmisiä ja kuvauksia ihmisistä esimerkiksi teoksissaan Cosmic Latte (2018) ja Noir? (2013)."
Edit 12.5. 16:25. Artikkelia korjattu Lindforsin transnaisia koskevan lausunnon kohdalla. Artikkelisissa luki aiemmin "Kun transnaista esittää cismies, se vahvistaa kuvaa siitä, että transnainen on mies mekossa, sanoi Lindfors: esitykset muuttuvat todeksi ihmisten elämässä."