Hyppää pääsisältöön

Lapset

Lapsi rakentaa minuuttaan kädentaitojen avulla - viime vuosien DIY-kulttuurin suosio on lisännyt käsillä tekemistä kotona, mutta se ei riitä

Lapsen kädet kieputtavat narua askartelutyön ympärille.
Kuvateksti Käsin tekeminen kehittää luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä. Lisäksi se tarjoaa välineen rentoutumiseen ja mielihyvään.
Kuva: Galaxi / Yle

Kädentaitojen oppimisella on tärkeä merkitys lapsen psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen. Vanhempien rohkaisu kädentaitojen pariin on entistä tärkeämpää, sillä koulussa lasten osaamiserot ovat suuret, eikä aika riitä taitojen oppimiseen.

Mitä seuraa siitä, ettei ihminen enää osaa, tai halua, ommella nappia sen irrotessa? Tätä kehottaa pohtimaan käsityötieteen maisteri Eeva Mussaari.

Mussaari työskentelee Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalossa, taideopetuksesta vastaavana tiiminvetäjänä. Työssään hän on seurannut viimeisen vuosikymmenen aikana, miten lasten eriarvoisuus on kasvanut myös kädentaitojen suhteen.

Asia huolestuttaa Mussaarta, joka korostaa, että kädentaitojen oppimisella on merkittävä rooli lapsen minäkuvan rakentajana.

– Käsin tekemällä lapsi kasvattaa tietoa itsestään suhteessa ympäröivään maailmaan. Mainio konkretia tästä on suomen kielen verbi ”käsittää”, joka tulee juuri siitä, että ihmisen ymmärrys kasvaa käsin tekemisen kautta, sanoo Mussaari.

Käsin tekeminen kehittää myös luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä.

Eeva Mussaari esiintyy kuvassa.
Kuvateksti Käsityötieteen maisteri Eeva Mussaari työskentelee Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalossa taideopetuksesta vastaavana tiiminvetäjänä.
Kuva: Kotialbumi / Eeva Mussaari

Uuden ostaminen on vanhan korjaamista helpompaa

Mussaaren mukaan käsityön opettajat ovat aika lohduttoman tilanteen edessä, kun monilla lapsilla on perustaidoissa selkeitä puutteita.

Osaamiserot taitavimpien ja heikoimpien välillä voivat olla suuret. Tilannetta selittää esimerkiksi peruskoulun viimeisimmän opetussuunnitelman tuntijaon muutokset.

– Kaikille yhteisten taide- ja taitoaineiden tuntimäärät vuosiluokilla 3-9 ovat vähentyneet. Aika ei riitä taitojen, kuten käsitöiden oppimiseen, vaan lähinnä aiheisiin tutustumiseen, sanoo Mussaari.

Myös tapamme kuluttaa on muuttunut. Kun uuden tuotteen hankinta on korjaamista helpompaa, se ei kannusta ompelemaan tai nikkaroimaan itse.

– Vastuu kädentaitojen opettamiseen on siirtynyt kotoa entistä enemmän varhaiskasvatuksen ja peruskoulun harteille, harmittelee Mussaari.

Pitkälle pääsee tarjoamalla lapselle kynän, pahvilaatikon ja vanhat farkut

Aikuinen voi tarjota lapsen luovuudelle paikan, materiaalit ja välineet. Välineet kannattaa laittaa helposti esille, jotta lapsella on mahdollisuus tarttua niihin ja kokeilla rauhassa.

Käsillä tehdessä ihminen ymmärtää itsensä aktiivisena vaikuttajana, henkilönä, joka voi omalla toiminnallaan muuttaa asioita. Näen tässä tekemisessä yhteyden aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen. Passiivinen oleminen taas vaikuttaa päinvastoin.

― Eeva Mussaari

– Hankitaan lapsen käteen sopivat sakset. Lisäksi vaikka teippiä, liimaa, pahvilaatikko, vanhat farkut, kengännauhat, kynä ja paperia. Niillä pääsee jo pitkälle, Mussaari luettelee.

Ja tärkeää yhteistä tekemistä on myös puuhastelu arkisissa kodinhoitoasioissa ja ruoanlaitossa.

– Käsillä tehdessä ihminen ymmärtää itsensä aktiivisena vaikuttajana, henkilönä, joka voi omalla toiminnallaan muuttaa asioita. Näen tässä tekemisessä yhteyden aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen. Passiivinen oleminen taas vaikuttaa päinvastoin, sanoo Mussaari.

Galaxista tutun Emman DIY-studio -sarjan jaksoissa askarrellaan ja taiteillaan hyödyntäen kierrätysmateriaaleja. - Toista Yle Areenassa

Inspiraatiota löytää vaikka puhelimesta

Taiteen ja käsitöiden tekeminen tarjoaa ihmiselle välineen myös rentoutumiseen ja mielihyvään. Mussaari iloitsee viime vuosien DIY-kulttuurista ja neuloositrendistä, joiden avulla itse tekeminen välittyy kodeissa lapsille. Yhdessä voi opetella uusia taitoja.

– Vanhempi voi ottaa roolia myös esittelemällä taide- ja käsityöharrastusten digitaalista tarjontaa. Hyvää sisältöä riittää ihan mieletön määrä, kun sen pariin löytää, Mussaari tietää.

Näitä ovat esimerkiksi vinkkivideot Youtubessa sekä inspiraatiokuvat Pinterestissä ja Instagramissa.

Inspiraatiota ja käsityövinkkejä koululaisille löytyy myös Galaxista tutun Emman DIY-studio -sarjasta, jonka jaksoissa askarrellaan ja taiteillaan hyödyntäen kierrätysmateriaaleja. Kaikki sarjan jaksot löydät Areenasta.

Taiteen äärellä lapsi ja aikuinen ovat tasavertaisia

Taideharrastuksissa käyminen tarjoaa aikuiselle ja lapselle luonnollisen yhteisen hetken.

Taidemuseoissa ja -näyttelyissä vieraillessa lapselle voi avautua uusia maailmoja, syntyä luovia ideoita sekä keskustelua siitä, mitä aikuisen kanssa koettiin.

– Taide tarjoaa hetken olla tasavertaisena kokijana tilanteessa. Aina ei aikuisen tarvitse olla lapsen neuvojana, Mussaari muistuttaa.

Lasten kulttuurikeskukset ja työväenopistot ympäri Suomea tarjoavat paljon yhteistä toimintaa.