Hyppää pääsisältöön

Abitreenit

Mitkä asiat vaikuttavat oman yo-kokeesi pisteisiin? Näistä kolmesta asiasta arviointi muodostuu

Kuvituskuva, jossa nuori nainen miettii.
Kuvateksti Arvosanojen pisterajat asettuvat sen mukaan, kuinka haastavaksi kyseisen tutkintokerran koe osoittautuu kokeeseen osallistuville kokelaille.
Kuva: Janika Koli / Yle

Opettajat tekevät yo-kokeen arvioinnin Ylioppilastutkintolautakunnan laatimien alustavien hyvän vastauksen piirteiden perusteella, jonka jälkeen koe lähtee sensorien arvioitavaksi. Lue, miten lopullinen arvosana määräytyy.

1. Sensorikokouksessa päätetyt arviointikriteerit

Salaperäiseltä kuulostavan sensorikokouksen arvoa yo-kokeen arvostelussa ei voi vähätellä. Ilman sensorikokousta sensorit eivät arvostelisi yo-koettasi yhdenmukaisesti muiden kokelaiden suoritusten kanssa.

Kokous pidetään opettajien antaman alustavan arvioinnin jälkeen. Sensorikokouksessa sensorit käsittelevät muun muassa opettajien ja ainejärjestöjen lähettämiä huomioita ja arvostelukriteereihin liittyviä ehdotuksia.

Sensorit tarkastelevat kokeen tehtäviä ja sitä, mitä kullakin tehtävällä halutaan mitata. Kokouksessa käsitellään myös kokelaiden vastauksia ja niistä nousseita huomioita. Sen jälkeen sensorit päättävät keskenään, millaisilla kriteereillä tehtävät arvostellaan.

2. Varsinaisten kokelaiden suoritukset

Pisterajat määräytyvät vain niiden kokelaiden suoritusten perusteella, jotka osallistuvat kokeeseen ensimmäistä kertaa. Heitä kutsutaan varsinaisiksi kokelaiksi.

Toisin kuin voisi luulla, uusijoiden suoritukset eivät vaikuta pisterajoihin.

3. Monimutkainen SYK-menetelmä

SYK-menetelmä on kenties listan haastavin asia ymmärtää. Lyhenne “SYK” tarkoittaa standardoitujen yhteispisteiden keskiarvoa. Sitä käytetään useimpien aineiden arvosanojen määräytymisessä. Aivan kaikkiin kokeisiin SYK ei sovellu.

Menetelmässä huomioidaan myös edeltävän tutkintokerran koesuoritukset, jotta eri koekertojen arvioimisessa ei syntyisi hirveän suuria eroja.

Käytännössä SYK-menetelmä tarkoittaa sitä, että jokaiselle koesuoritukselle lasketaan oma z-arvo. Z-arvo on kokelaan koesuorituksen pisteiden erotus kyseisen aineen koesuoritusten pisteiden keskiarvosta jaettuna keskihajonnalla. Kunkin kokelaan SYK-arvo taas on se arvo, joka muodostuu kaikkien omien z-arvojen keskiarvosta riippumatta siitä, milloin kokeet on suoritettu.

SYK-arvojen perusteella kokelaat laitetaan järjestykseen, jonka kautta saadaan tieto kokeen osallistujien suoriutumisesta yleisesti ylioppilaskokeissa. Järjestystä hyödyntämällä annetaan kokelaista 5 % laudatur, 15 % eximia cum laude approbatur, 20 % magna cum laude approbatur, 20 % cum laude approbatur, 20 % lubenter approbatur, 15 % approbatur ja 5 % improbatur.

Edellä mainitun arvosanajakauman mukaan määritetään ainekohtaiset arvosanajakaumat. Eri arvosanoja myönnetään suhteessa osallistujien SYK-arvojen mukaiseen arvosanaan ja jokaiselle koesuoritukselle annetaan arvosana koepisteiden mukaisessa järjestyksessä.

Tiesitkö?

  • Lautakunnan aktuaari eli virkamies laskee kullekin aineelle alustavat pisterajat.

  • Lautakunnan valiokunnat taas määrittävät arvosanojen pisterajat aktuaarin tekemän laskennan perusteella.

  • Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy lopulliset pisterajat yleiskokouksessaan.

Lähde: YTL