Amerikan löytämisestä on lukuisia teorioita – 20 000 vuotta vanhat jalanjäljet panivat kaiken uusiksi

Amerikan mantereen löytäjän kruunua on soviteltu moneen päähän: Kolumbus 1400-luvulla, viikingit 1000-luvulla, irlantilaismunkki 500-luvulla. Manner oli kuitenkin jo löydetty aiemmin – uusien löytöjen mukaan asutusta oli jo 20 000 vuotta sitten.

Artikkeli liittyy Tiedetrippi-podcastin jaksoon: Kuka löysi Amerikan?

Kun italialainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus saapui Karibialle vuonna 1492, häntä juhlittiin uuden mantereen löytäjänä. Todellinen kunnia mantereen löytämisestä kuuluu kuitenkin täysin muille.

Kun puhutaan Amerikan "löytämisestä", usein tarkoitetaan sitä, milloin eurooppalaiset saivat selville Uuden mantereen olemassaolon.

Tuoreimpien tutkimusten perusteella Amerikassa on asunut ihmisiä jo vuosituhansia ennen kuin eurooppalaiset edes tiesivät maanosan olemassaolosta.

Uuden mantereen Clovis-kulttuuri 10 000 vuotta sitten

Pitkään on vallalla ollut teoria, että ensimmäiset ihmiset saapuivat Amerikkaan Siperiasta Beringinsalmen yli jääkauden muodostamaa jääsiltaa pitkin noin 10 000 vuotta sitten.

Käsitystä tukee Clovisin kaupungin läheltä, New Mexicon osavaltiosta, tehdyt nuolenpäälöydöt. Teoriaa kutsutaankin nimellä Clovis-teoria, ja siihen liittyy myös yksi varhaisimmista intiaanikulttuureista, Clovis-kulttuuri.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ihmisiä on ollut Amerikassa paljon kauemmin kuin Clovis-teorian todistusaineiston perusteella on arvioitu.

23 000 vuotta vanhat jalanjäljet

Clovis-teoriaa järisytti vuonna 2021 New Mexicon White Sandsin kansallipuistosta löytyneet kivettyneet jalanjäljet, joiden iäksi määritettiin noin 23 000 vuotta.

Alueelta löydettiin lukuisia lasten, nuorten ja aikuisten jalanjälkiä pehmeään mutaan fossiloituneina. Lähistöltä löydettiin myös useita aikakauden eläinten jälkiä: mammuttien, jättilaiskiaisten ja hirviösusien. Jalanjälkien ikä määritettiin niiden ala- ja yläpuolen maakerrostumien siemenien perusteella, jotka ajoitettiin radiohiilitutkimusten avulla.

Clovis-teoria ei siis pidä enää paikkaansa. Ihmiset todennäköisesti tulivat Siperian kautta, mutta eivät vain yhtenä aaltona tai vain jääsiltaa pitkin.

Ihmisiä saattoi saapua Amerikkaan eri aikoina myös sulana olevan rannikon kautta kävellen tai jopa veneillä. Tätä teoriaa puoltaa niin kutsuttu Arlington Springsin mies, jolla viitataan Kalifornian edustalla sijaitsevalta Santa Rosan saarelta löytyneisiin ihmisen jäänteisiin.

Luiden iäksi on ajoitettu 10 000 vuotta. Koska luut löydettiin saarelta, viittaa se siihen, että muinaisilla Uuden mantereen asukkailla olisi ollut kyky liikkua vesillä jo tuolloin.

Oma lukunsa historiassa ovat tuoreimpien aikakausien Amerikan löytäjät, joista osa on legendoja ja taruja, osa historiallisesti ja tieteen avulla todistettuja löytöretkiä.

Kristoffer Kolumbus

On olemassa tulkintoja, joiden mukaan baskimaalta kotoisin olleet kalastajat olisivat käyneet nykyisen Kanadan itärannikolla joskus 1400-luvulla, mutta tästä ei ole olemassa fyysisiä todisteita.

Varmaa on kuitenkin se, että vuonna 1492 genovalainen merikapteeni Kristoffer Kolumbus ylitti Atlantin valtameren ja saapui Karibian saarille. Hän tosin oli etsimässä meritietä Intiaan ja uskoi saapuneensa sinne. Tästä juontuu myös Amerikan alkuperäisasukkaista käytetty sana intiaanit.

Kolumbus oli etsimässä meritietä Intiaan ja uskoi saapuneensa sinne.

Uutta mannerta ei kuitenkaan nimetty Kolumbuksen mukaan. Kartoissa alkoi vakiintua nimi America. Se nimi saattoi tulla italialaiselta kauppiaalta, Amerigo Vespuccilta, mutta muitakin kilpailevia hypoteeseja on esitetty.

Pian eurooppalaiset ymmärsivät, että kyseessä on aiemmin tuntematon manner, ja niin Amerikka oli löydetty.

Tuolloin kukaan ei tosin tiennyt, että eurooppalaiset olivat asuttaneet Uutta mannerta jo noin 500 vuotta aiemmin.

Viikingit

Newfoundlandin saaren pohjoiskärjestä on löytynyt viikinkiasutuksen jäänteitä, jotka on ajoitettu vuoteen 1021. Kyseinen viikinkien asuttama alue, L’Anse aux Meadows, sijaitsee nykyisen Kanadan itärannikolla.

Viikingit olivat tunnetusti loistavia merenkävijöitä, jotka ylittivät Atlantin ja asuttivat Grönlantia satojen vuosien ajan. Sieltä viikingit todennäköisesti purjehtivat Pohjois-Amerikkaan.

Kuinka kauan he siellä viihtyivät? Missä kaikkialla he kävivät? Mitä heille tapahtui? Sitä ei tiedetä.

Viikinkilöytöretkeilijät eivät jääneet pysyvästi Pohjois-Amerikan rannikoille.

Oli syy mikä tahansa, viikinkilöytöretkeilijät eivät jääneet pysyvästi Pohjois-Amerikan rannikoille.

On mahdollista, että viikingit joutuivat tuhoisaan sotaan alkuperäisasukkaiden kanssa ja joutuivat pakenemaan.

Vaihtoehtoiset teoriat

Uuden mantereen asuttamisen ja löytämisen ympärillä pyörii myös lukuisia legendoja ja teorioita, joille ei ole vankempaa todistusta toistaiseksi löytynyt.

• Polygenismi, joka väittää, että ihmislajin alkukoti ei olisikaan vain Afrikassa. Polygenismin mukaan ihmisrotuja olisi useita ja amerikkalainen rotu olisi omansa. Näille väitteille ei ole olemassa todisteita.

• Munkki Brendanin legenda. Pyhä Brendan oli irlantilainen munkki, joka eli 500-luvulla. Hänen kerrotaan lähteneen etsimään siunattujen saarta läntiseltä Atlantilta ja päätyneen Pohjois-Amerikkaan. Mitään konkreettisia todisteita Brendanin käynnistä Amerikassa ei kuitenkaan ole tiedossa.
  

• Legenda prinssi Madocista. Tarun mukaan Madoc oli walesilainen prinssi, joka olisi purjehtinut Uudelle mantereelle jo 1100-luvun tienoilla. On jopa väitetty, että jotkut Pohjois-Amerikan intiaanikansat polveutuvat Madocin retkikunnan jälkeläisistä. Mitään todisteita väitteille ei ole.

• Solutrealaisen teorian mukaan ihmiset olisivat päätyneet Amerikkaan nykyisen Ranskan alueelta viime jääkauden aikana. Teorian perusta on se, että Ranskassa sijaitsevasta Solutrén luolasta on löydetty nuolenkärkiä, joiden on tulkittu olevan samanlaisia kuin Clovis-kulttuurin nuolenkärjet Pohjois-Amerikassa. Teoria on kuitenkin saanut hyvin vähän kannattajia.

  Artikkelin tietoja varten on haastateltu Pohjois-Amerikan historian asiantuntijaa, yliopistonlehtori Rani-Henrik Anderssonia Helsingin yliopistosta. Andersson on asiantuntijana myös Tiedetrippi-podcastin jaksossa Kuka löysi Amerikan?

  Edit 20.5.22: Muotoiltu muutamia lauseita paremmiksi, poistettu yksi turha kuva. Lisätty yksi kuva.

  Edit 25.5.22: Lisätty viittaus.