Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Valheenpaljastaja: Tinder, Tripadvisor, Googlen kartat – venäläisille välitetään tietoa sodasta luovilla tavoilla

Päivitetty 27.05.2022 09:07.
Ukrainalaisia pakenemassa, etualalla nainen kissa sylissä. Lisäksi kuva ravintola-arvostelusta, jossa kerrotaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Kuvateksti Ukrainalaisia pakenemassa Irpinin kaupungista. Ravintola-arvostelu Google-kartoista.
Kuva: Roman Pilipey / EPA, kuvankäsittely Mikko Lehtola / Yle, Kiira Natunen / Yle

Uutismedia ja aktivistit yrittävät salakuljettaa Venäjälle tietoa jäljellä olevia informaatiokäytäviä pitkin. Tietoa sodasta on välitetty muun muassa ravintola-arvioissa, Telegramissa ja Tinderissä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti myös taistelun faktapohjaisesta informaatiosta. Venäjä on pyrkinyt mahdollisimman tehokkaasti estämään kansalaistensa pääsyn niin sosiaaliseen mediaan kuin sodasta totuuden kertoviin uutisiin. Luovat ratkaisut ovat tarpeen, kun sensuuri tiukentaa otettaan.

Kylmän sodan aikainen rautaesirippu on Ukrainan sodan aikana päivitetty digitaaliseen versioon. Jo maaliskuussa moskovalainen tuomioistuin päätti, että someyhtiö Meta on syyllistynyt ekstremismiin ja sen palvelut, kuten Facebook ja Instagram tulee estää Venäjällä. Sittemmin Venäjä on estänyt pääsyn lukuisten länsimaisten uutisvälineiden sivuille.

Vladimir Putin allekirjoitti jo keväällä 2019 lain, joka mahdollistaisi Venäjän oman verkon – niin kutsutun Runetin – eristämisen muusta maailmanlaajuisesta internetistä. On sitten eri asia, onko se teknisesti mahdollista.

Internet on informaatioteknologiaa, joka on nimenomaan suunniteltu ylittämään valtiolliset rajat. Nyt näyttää siltä, että myös verkkoon piirretään entistä tiukempia rajoja geopoliittisen tilanteen mukaan. Toki Venäjä ei ole ainoa valtio, joka näin tekee. Kiina on tunnettu “suuresta palomuuristaan”, ja muun muassa Iran, Myanmar ja Etiopia ovat rajoittaneet kansalaistensa pääsyä internetiin.

Valveutuneet venäläiset ovat tietoisia siitä, että uutissivustoille ja sosiaaliseen mediaan pääsee Venäjällä edelleen, jos ottaa käyttöön VPN-palvelun. Se piilottaa käyttäjän todellisen olinpaikan. VPN-sovellusten kysyntä kasvoi Venäjällä heti sodan alettua, mutta Venäjä on myös blokannut useita VPN-sovelluksia ja tehnyt niistä maksamisen vaikeaksi venäläisille.

Helpoiten venäläiset löytävät sotauutisia Telegramista, joka on Venäjällä valtavan suosittu. Valtion sensuuri ei ole toistaiseksi iskenyt siihen. Muun muassa BBC:n ja The New York Timesin uutisia pääsee Venäjällä lukemaan Telegramin kautta.

Luovat keinot Google Mapsista Tinderiin

Pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi idea: Google Mapsista voisi etsiä venäläisiä yrityksiä ja kirjoittaa niiden käyttäjäarvosteluihin sodanvastaisia viestejä.

Yksi ideaan tarttuneista oli vantaalainen Maija Kopra. Hän on asunut ja työskennellyt pitkään Venäjällä, ja osaa kieltä sujuvasti.

– Etsin Moskovan alueelta ravintoloita, joissa kävisi ihan tavallisia venäläisiä. Ei siis mitään Punaisen torin liepeillä olevia turistimestoja, joissa on jotain tanssivia karhuja ja balalaikka soi, hän kertoo.

– Kirjoitin arvosteluihin, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja että kyse ei ole mistään erikoisoperaatiosta vaan sodasta.

Kuvakaappaus ravintola-arvosteluista ja Anonymousin Twitter-viesti.
Kuvateksti Kuvakaappaukset Twitteristä ja Google Mapsista.
Kuva: Mikko Lehtola / YLE. Kuvakaappaukset Twitter ja Google

Maaliskuun alussa Google ilmoitti estävänsä uudet arvostelut, kuvat ja videot Maps-palvelussaan Venäjän alueilla, Valko-Venäjän ja myös Ukrainan alueilla. TripAdvisor teki samoin. Myös Kopran kirjoittamat arviot ovat kadonneet. Hän siirtyi Google Mapsista Instagramiin väittelemään venäläisten instajulkkisten kuvien alla.

– Etsin ensin euroviisuedustajia ja sitä kautta päädyin myös sellaisten julkkisten profiileihin, joita en tuntenut mutta joilla oli älyttömästi seuraajia. Kirjoittelin sinne sitä samaa, että tämä on sotaa ja Venäjän joukot tappavat viattomia ihmisiä.

– En ollut ainoa, joka sen keksi. Siellä oli hulluna meteliä. Instajulkkikset eivät reagoineet mitenkään, mutta toiset kommentoijat saattoivat laittaa sydämen.

Pian Kopran kiinnostus somekirjoitteluun lopahti ja hän siirtyi auttamaan ukrainalaisia pakolaisperheitä Suomessa.

Google Mapsin sijaan Venäjällä käytetään enemmän Yandexin karttoja, ja sinne voi toki myös kirjoittaa arvosteluja. Instagram kuuluu Venäjän estämiin somepalveluihin, ja monet venäläiset somejulkkikset ovat siirtyneet Telegramiin.

Venäläiset ovat saaneet kuulla sodasta myös deittisovellus Tinderissä, joka on yksi viimeisiä alustoja, jotka yhdistävät Venäjää muuhun maailmaan. Eurooppalaiset käyttäjät ovat vaihtaneet sijaintinsa Moskovaan tai vaikka Vladivostokiin ja alkaneet keskustella paikallisten kanssa sodasta. Tinder on reagoinut toimintaan antamalla pysyviä porttikieltoja sovellukseen.

Tekstiviestejä ja puheluita satunnaisille venäläisille

Puolalainen koodarikollektiivi Squad 303 ja löyhä hakkeriyhteisö Anonymous yhdistivät voimansa rakentaakseen palvelun, jossa kuka tahansa voi lähettää tekstiviestin venäläiseen puhelinnumeroon. Palvelu arpoo käyttäjälle valmiita venäjänkielisiä tekstejä, joita voi tekstiviestien lisäksi lähettää Whatsapp-viesteinä ja sähköposteina. Yksi esimerkki: “Päivää, emme tunne toisiamme, mutta päätin kirjoittaa teille, koska luen jatkuvasti sodasta Ukrainassa. Miten Venäjällä nyt eletään? Mitä kuulette sodasta televisiosta?”

Tekijöiden mukaan tekstiviestejä on lähetetty jo yli sata miljoonaa kappaletta.

Liettulaiset aktivistit puolestaan laittoivat pystyyn verkkosivun, joka arpoo käyttäjälle 40 miljoonan venäläisen puhelinnumeron joukosta yhden, johon voi soittaa. Soittajan on tietenkin syytä puhua venäjää. Sivusto kertoo, että sen kautta on soitettu yli 100 000 puhelua Venäjälle.

Yhdysvaltain ulkoministeriö lähetti jo vuonna 2020 massatekstiviestejä venäläisiin puhelimiin. Tuolloin Yhdysvallat tekstasi Venäjän kansalaisille, että luvassa olisi jopa kymmenen miljoonan dollarin palkkio, jos joltakulta löytyisi todisteita Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin.

Kynnys sotauutisten lähettämiseen tekstiviestitse suurille joukoille Venäjän kansalaisia lienee korkea, koska se taatusti ärsyttäisi Kremliä ja voisi johtaa viestintäkanavien entistäkin tiukempaan valvontaan. Se olisi todennäköisesti myös aika tehotonta, jos viestien lähettäjä olisi monen venäläisen jo lähtökohtaisesti epäilyttävänä pitämä Yhdysvallat.

Uutismedian keinot: lyhytaaltoradio ja Tor-selain

Monet eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset uutismediat ovat laatineet oppaita, joissa neuvotaan, miten venäläiset voivat kiertää valtiollisen sensuurin ja seurata ulkomaisia uutisia. Esimerkiksi saksalaisella Deutsche Wellellä on mobiilisovelluksissaan Psiphon-niminen ohjelmisto, jonka avulla käyttäjät voivat päästä valtion estämille uutissivustoille.

Deutsche Welle suosittelee myös anonyymin Tor-selaimen käyttöä. Torin kautta pääsisi lukemaan myös esimerkiksi The New York Timesin ja BBC:n "peilisaitteja" ja selaamaan Facebookia, mutta sen käyttö on luultavasti Venäjällä vähäistä. Toria käyttävät yleensä vain ne, jotka ovat erityisen perehtyneitä tietoturvaan ja joilla on edistyneet tietotekniset taidot. Lisäksi Venäjä on estänyt Tor-verkkoon pääsyä osissa Venäjää jo loppuvuodesta 2021 lähtien.

BBC kertoi maaliskuun alussa, että sen venäjänkielisen uutispalvelun kävijämäärä oli kolminkertaistunut sodan ensimmäisen viikon aikana tavanomaiseen viikkokeskiarvoon verrattuna. Venäjän valtio alkoi estää kansalaistensa pääsyä BBC:n sivuille maaliskuun alussa.

Niinpä BBC keksi tuoda vanhan kunnon lyhytaaltoradion takaisin sekä Venäjällä että Ukrainassa. Venäjällä sillä kierretään valtion sensuuria ja Ukrainassa lyhytaaltolähetyksistä voi tulla tärkeitä, jos Venäjä onnistuu katkaisemaan maan tärkeimmät tietoliikenneyhteydet.

BBC lopetti lyhytaaltoradionsa vuonna 2008, mutta vaadittava tekniikka on edelleen tallella. Monilla venäläisillä ja ukrainalaisilla on niin ikään tallessa vanhoja radioita, jotka vastaanottavat lyhytaaltolähetyksiä. Tällaiset radiot ovat usein pieniä ja ne on helppo piilottaa.

Lyhytaaltolähetykset olivat erittäin tärkeä tiedonvälityksen muoto toisen maailmansodan aikana ja myös kylmän sodan vuosikymmeninä. Lyhytaaltoja on vaikea blokata ja sensuroida, joten satavuotiaalla teknologialla on taas käyttöä.

Muokattu 27.5.22: lisätty otsikkoon sarjan nimi Valheenpaljastaja.