Au pair Jenni Pouramon, 20, koti Panamassa oli muureilla suljetussa rikkaiden kuplassa: “Vanhempien piti hyväksyä ruokalähettikin alueelle”
Ylen Au pairit -sarjan yhdeksännellä kaudella nuoret lastenhoitajat elävät eriarvoisessa, mutta rennossa Panamassa. Uusi tuotantokausi nyt Areenassa.
Pilvenpiirtäjiä, kasinoita, klubeja – ja vain pienen matkan päässä ränsistyneitä, ikkunattomia taloja ja ulkona roikkuvia pyykkejä.
Väli-Amerikassa sijaitseva Panama on hyvin erilainen maa kuin Suomi. Se kävi selväksi Jenni Pouramolle, 20, joka vietti pari kuukautta au pairina panamalaisessa perheessä.
– Katukuvassa näkyi ihmisiä, jotka ajoivat hienoilla autoilla ja ihmisiä, jotka kaivoivat ruokaa roskiksesta. Au pair -matka opetti, että asiat eivät ole kaikkialla samalla tavalla kuin Suomessa, hän sanoo.
Jo ensimmäisellä automatkalla lentokentältä hotellille ikkunasta näkyi paljon kirkkaita valoja ja korkeita rakennuksia. Panaman pääkaupunki Panama City vaikutti heti suurelta.
– Alkoi hieman jännittää, kun ydinkeskustan ulkopuolella ei ollutkaan enää niin modernia ja hienoa, vaan se oli sellaista paljon elämää nähnyttä aluetta.
Miten temperamenttinen Tiia, suurisydäminen Iina, herkkä Jenni ja ilopilleri Iida tulevat keskenään toimeen kulttuurissa, joka on kaikille aivan vieras? Katso Au pairit Panamassa Yle Areenasta.
Ihana isäntäperhe
Pouramon isäntäperheeseen kuuluvat ukrainalainen äiti Maryna, ranskalainen isä Maxence ja kolme lasta, 5-vuotias Natan ja 6-vuotiaat kaksoset Martichka ja Nestor.
Maxence työskentelee kansainvälisen suuryrityksen hankintaosastolla, Maryna taas on parhaillaan kotiäitinä talousanalyytikon tehtävistä.
– Minä ja Marina olimme tosi läheisiä, melkein kuin parhaat kaverit. Juttelimme joka aamu, ja kävimme paljon yhdessä kaupoilla.
Maxence taas oli rauhallinen ja mukava tyyppi, joka antoi selkeitä ohjeita, Pouramo sanoo.
– He asuivat alunperin yhdessä Luxemburgissa, mutta siellä alkoi käydä elämä tylsäksi, joten he muuttivat Maxencen työn perässä Panamaan.
Lisäksi perheessä työskentelee myös nicaragualainen kodinhoitaja Rose, joka asuu perheessä arkisin ja on viikonloput vapaalla.
Kodinhoitajia on Panamassa etenkin rikkailla alueilla paljon. Usein he ovat kotoisin Etelä- ja Väli-Amerikan maista, sanoo Pouramo.
– Meillä ei ollut Rosen kanssa yhteistä kieltä, sillä hän puhuu espanjaa, enkä siksi tiedä hänestä paljoa. Tiedän vain, että hän oli naapureiden entinen kodinhoitaja, jolla on pieni, juuri koulunsa aloittanut poika.
Koti rikkaiden kuplassa
Isäntäperhe asui Costa del Esten kaupunginosassa, jota Pouramo kuvaa rikkaiden kuplaksi. Siellä köyhyys ei näkynyt. Alue oli suljettu isoilla muureilla, ja sitä vartioitiin yötä päivää.
– Se oli hieman ahdistavaa. Jos halusin vaikka tilata ruokaa, vanhempien piti hyväksyä lähetti alueelle.
Alueella oli sekä ökykalliita että tavallisemman oloisia taloja. Monissa oli uima-altaat, mutta alueella pääsi polskimaan myös yleiseen altaaseen, jos omaa ei löytynyt.
Isäntäperhekin oli varakas. Heidän talonsa oli kodikas ja eurooppalainen: valkoiset seinät ja yksinkertainen sisustus, kuvailee Pouramo.
– Kodikas fiilis ehkä auttoi myös siihen, jos oli ikävä kotiin. Eurooppalaisessa perheessä ei tullut kulttuurisokkia.
Asema vaikuttaa kohteluun
Eriarvoisuus näkyi asuinalueiden lisäksi myös ihmisten tavoissa kohdella toisiaan. Esimerkiksi kodinhoitajiin suhtauduttiin välillä kuin he olisivat alempiarvoisia, sanoo Pouramo.
– Joissakin perheissä he ovat alamaisia, eivätkä samalla tasolla perheen kanssa. Huomasi esimerkiksi, että isäntäperheen varakkaalla äidillä Marynalla oli valtaa ja hän saattoi läksyttää Rosea, Pouramo sanoo.
Sellaisia tilanteita oli melko usein. Jos Rose oli siivonnut, mutta Maryna huomasi lattialla likaa, hän huomautti, ettei hän ole siivonnut kunnolla. Toisella kertaa Rose opetteli borssikeiton tekemistä, jota ei Etelä-Amerikassa syödä.
– Ja kun keitto ei onnistunut, Marina töksäytti, että miten kodinhoitaja ei osaa keittoa tehdä. Rosesta huomasi, että hän olisi halunnut sanoa takaisin, mutta ei uskaltanut. Ymmärrän kyllä, että hän varmaankin pelkäsi menettävänsä työnsä.
Toisaalta taas toisen au pairin, Iinan, perheessä hondurasilainen kodinhoitaja Maribel oli osa perhettä, Pouramo sanoo. Hänelle esimerkiksi järjestettiin syntymäpäiväjuhlat.
– Tuntuu, että Rosella ei ehkä ollut perheessä niin mukavaa.
Lasten kanssa puuhaaminen luontevaa
Kodinhoitajan tehtävinä oli siivoaminen, ruoanlaitto sekä pyykinpesu ja Pouramolle jäivät lapsiin liittyvät askareet, kuten lastenhuoneen siivoaminen, harrastuksissa käyminen ja läksyjen kanssa auttaminen.
– Tykkäsin työstäni tosi paljon, lapset olivat todella ihania. He halusivat aina leikkiä kanssani ja tekivät minulle piirustuksia.
Martichka oli porukan kuuntelija, joka määräsi leikeissä, kaksosensa Nestor oli taas vauhdikas tyyppi, jota saattoi toisinaan kiukuttaa – jos ei vaikkapa saanut aamiaiseksi Nutellaa.
Kolmikon nuorin Natan jäi toisinaan kaksosten leikkien ulkopuolelle, jolloin Pouramo leikki kaksin hänen kanssaan. Pouramo on ollut 14-vuotiaana pienten lasten jumpparyhmässä apuohjaajana ja myöhemmin leikkipaikka HopLopissa töissä, joten lasten kaitseminen on hänelle tuttua puuhaa.
Panamalainen koulupolku on pitkä
Lasten vaativa koulunkäynti hämmästytti Pouramoa. Perheen 5- ja 6-vuotiailla lapsilla on nuoresta iästään huolimatta pitkiä koulupäiviä. He lähtevät kouluun seitsemän jälkeen ja tulevat kotiin 15.40.
– Sitten oli vielä harrastuksia koulun jälkeen. Suomessa lapsi saa leikkiä ja olla lapsi, Pouramo pohtii.
Toisaalta ihmiset ovat koulutuksen suhteenkin Panamassa eriarvoisessa asemassa. Etenkin maaseudulla oppilaat jättävät edelleen koulun usein kesken, koska vanhemmat saattavat velvoittaa heitä esimerkiksi peltotöihin.
Myös pandemia-aika ja sen aiheuttamat laajat koulusulut ovat vaikuttaneet monen lapsen opiskelumahdollisuuksiin.
Pouramo sai nähdä sen vaikutukset omin silmin, kun hän kävi perheen äidin Marynan kanssa viemässä lelu- ja vaatelahjoituksia maaseudulla asuvalle, 13-henkiselle perheelle.
– Perheellä oli ongelmia koulunkäynnin kanssa, koska etäkoulun vaatimiin tietokoneisiin ei ollut varaa. Se vaikeutti lasten koulunkäyntiä, mikä on tosi surullista.
Biletystä ja rentoa meininkiä
Elämäntyyli ja juhlakulttuuri oli Panamassa omaa luokkaansa, sanoo Pouramo. Klubeja on paljon ja meininki erilaista kuin Suomessa.
– Panamassa ihmiset eivät juoneet kovin paljoa alkoholia, vaan nauttivat musiikista ja tanssimisesta. Kun Suomessa käy klubilla, eivät ihmiset siellä tanssi salsaa vaan juovat alkoholia.
Muutenkin elämäntapa Panamassa oli Pouramon mielestä rento. Aikataulut eivät olleet ihan minuutin päälle: uimakouluun ihmiset tulivat myöhässä, ja kauppajonossa saattoi mennä 40 minuuttia, koska työntekijät “ottivat iisisti”.
– Se oli erikoista, koska olen itsekin ollut kaupan kassalla ja tottunut palvelemaan asiakkaat mahdollisimman nopeasti, ettei tule jonosta vihaisia katseita. Mutta ei siellä kukaan katsonut vihaisesti, kaikki olivat hyvällä tuulella.
Au pairit toivat jännitystä elämään
Vielä viime vuonna Pouramo työskenteli ruokakaupassa ja kaipasi seikkailua elämäänsä. Sitten Instagramissa tuli kuin tilauksesta vastaan mainos, jossa haettiin tv-sarjan uudelle kaudelle au paireja.
– Siskoni sai minut hakemaan mukaan. Ei mennyt kauaakaan, kun olin jo koekuvauksissa, Pouramo kertoo.
Häntä jännitti hirveästi, sillä tuntemattomien kanssa toiselle puolelle maapalloa lähteminen oli iso juttu. Hän ei ollut aiemmin käynyt Euroopan ulkopuolella, joten Väli-Amerikka oli jotakin täysin uutta.
Kokemuksena au pair -matka olikin monella tapaa opettavainen, sanoo Pouramo. Sen aikana hän oppi asioita niin itsestään kuin ympäröivästä maailmastakin.
– Opin esimerkiksi itsekin ottamaan rennommin. Olen isäntäperheeseeni yhteydessä edelleen, hän sanoo.
Pouramo lähtisi reissuun uudelleen, vaikka viimeiset viikot alkoivatkin olla raskaita. Työpaikalla asuminen ja oman tilan puute alkoi vaivata. Lisäksi hänellä oli ikävä sekä kotiin että kihlattuaan Leeviä.
Niinä hetkinä tuntui, ettei au pairina olo Panamassa ehkä olekaan oma juttu.
– Mutta nyt kun miettii ihania muistoja, oli se sen väärti!
Onko sinulla ikimuistoisia, kauheita tai erikoisia au pair -muistoja? Keräämme tarinoita, joiden pohjalta teemme jatkojutun. Auta meitä jutunteossa je kerro oma tarinasi lomakkeen kautta. Kiitos paljon etukäteen!
Lue lisää Au pairien lehdistötiedotteesta: Tässä tulevat Au pairit Panamassa -sarjan tähdet – tropiikki kutsuu 25.5.!
Au pairien kaikki kaudet löytyvät Yle Areenasta.
' /%3E%3C/svg%3E)
