Hyppää pääsisältöön

Dokumentit

Penkkiurheilu nousee arjen yläpuolelle: “Urheilua ei vain katsota — sitä eletään”

Päivitetty 06.06.2022 12:17.
Kolme innokasta penkkiurheilijaa istuu sohvalla.
Kuvateksti Penkkiurheilijat -audiodokumenttisarjassa eletään uudelleen muun muassa kisakatsomoissa ja kotisohvilla jaettuja ilon ja menestyksen hetkiä.
Kuva: Valokuva Heidi Gabrielsson 2022

Penkkiurheilun suosiota selittää eritoten tunnevuoristorata, jolle urheilun seuraaminen ja siihen eläytyminen vie. Kotisohvilla ja kisakatsomoissa on aivan eri säännöt kuin normaalissa elämässä: sovinnaisuudet voi unohtaa ja huutaa, nauraa sekä itkeä.

Kisan tai pelin seuraaminen nostaa kierroksia. Se saa pomppimaan, ähkimään ja huutamaan. — Mukaan tempautuminen vaatii itsensä unohtamista. Siinä tilanteessa sitä haluaa mennä mukaan, kadottaa itsensä ja kaikki muut ajatukset, pohtii penkkiurheilija ja kirjailija Juha Itkonen uudessa Penkkiurheilijat -audiodokumenttisarjassa, joka sukeltaa penkkiurheilijan mielenmaisemaan.

Jo lapsena isänsä karjahtelua takkahuoneen telkkarin ääressä seurannut Itkonen löytää itsestään samoja piirteitä. — Se vaatii suhteellisuudentajun menettämistä ja leikkimieltä, todellisuuden vakavien osien sivuuttamista. Mutta se kannattaa kokea.

Urheilutapahtumat ovat isoja elämyksiä, jonka ainoastaan päihittää se, että itse tekisi ja urheilisi.

― Sini Laari

— Adrenaliiniryöppy valtaa koko kehon, kun urheilijalla menee hyvin ja on mahdollisuudet jopa voittoon. Nyt taistele! Paina! Juokse!, kuvailee tuntemuksiaan suunnistusta ja ratsastusta seuraava Kiia Roininen.

Itsekin polkujuoksua ja salibandya harrastava penkkiurheilija Sini Laari usuttaa kokeilemaan urheilun seuraamista, vaikka olisi paatunut urheilun vihaaja. — Tiedättekö kuinka paljon menetätte? Siinä saa niin paljon tunteita ja jännitystä elämäänsä.

Todisteena Laari kertoo katsoneensa Pekingin olympialaisten hiihdon parisprinttiä ja seuranneensa älykellosta samaan aikaan sykkeitään, jotka olivat 40 pykälää korkeammalla kuin normaalisti. — Urheilutapahtumat ovat isoja elämyksiä, jonka ainoastaan päihittää se, että itse tekisi ja urheilisi.

Vaaleahiuksinen nuori nainen pitää edessään Suomi-urheilufanikaulaliinaa.
Kuvateksti “Liimaudun telkkarin ääreen, kun sieltä tulee ratsastusta tai suunnistusta”, sanoo Kiia Roininen.
Kuva: Valokuva Heidi Gabrielsson 2022

Pään nollaamista ja yhdessäoloa

Urheilu tarjoaa monelle myös pakoa arjesta. — Otetaan esimerkiksi marras- joulukuu, kun on masentavan pimeää. On ankea tiistai, mutta sitten pääset illalla pelin valoihin. Tapaat oman halliporukan ja pääset jauhamaan jääkiekosta, maalailee YleX Iltapäivästä tuttu radioääni ja intohimoinen HIFK:n kannattaja Mika Parikka.

Urheilulla on Parikan mielestä myös koko kansaa koskettava yhteisöllinen merkitys: — Kun Iivo voittaa kultaa, yhdistää se kaikkia suomalaisia ja tekee koko kansalle hyvää.

Susijengin fanitoimintaa pyörittävä Janne Virtanen on samoilla linjoilla: urheilu luo puheenaiheita ja tuo yhteen ihmisiä monin erilaisin taustoin. Virtasen kaikki kaverit ovat käytännössä tulleet koripallon kautta, ja jopa vaimokin on löytynyt korispiireistä.

Penkkiurheillessa tulee vain keskityttyä hetkeen ja unohdettua esimerkiksi työasiat. — Ei tarvitse juoda sitä kossupulloa, vaan voi katsoa jonkun ylämäen ja nauttia yhden artesaanioluen, kuvailee pään tyhjentämistä työasioista muun muassa Valioliigaa ja pyöräilyä seuraava Lari Kotilainen.

Kaksi urheilufanitamineisiin sonnustautunutta miestä melkein haukkaa samaa hodaria.
Kuvateksti Tuomas Viljamaan ja Janne Virtasen kalenterit elävät urheilutapahtumien mukaan.
Kuva: Valokuva / Photography Heidi Gabrielsson 2022

Lopputulos on aina arvoitus

— Urheilua ei vain katsota, vaan sitä eletään, kuvaa henkeen ja vereen TPS.n jalkapallojoukkueen nimeen vannova Tuomas Viljamaa asennettaan urheilun seuraamista kohtaan. Hänen mukaansa hienointa penkkiurheilun antia ovat erilaiset urheilijoiden ylisuoritukset ja yllätykset. Esimerkiksi viestihiihto on hänen mielestään ilmiömäisen ihana laji juuri sen vuoksi, että siinä voi tapahtua niin paljon odottamattomia asioita.

Jalkapallossa ei ole käsikirjoitusta tai ohjaajaa, vain mahtavia draaman kaaria.

― Porilainen Pasi

Arvaamattomuuden nimeen vannoo myös moni muu Penkkiurheilijat-sarjaan haastatelluista kymmenistä faneista. Porilainen pitkän linjan penkkiurheilija Pasi esimerkiksi hehkuttaa jalkapalloa, jossa voittajaa ei tiedä kukaan koskaan etukäteen. — Siinä ei ole käsikirjoitusta tai ohjaajaa, vain mahtavia draaman kaaria.

Koiransakin norjalaisen urheilijan mukaan nimennyt Vilma Ylilauri taasen nostaa jännityksessä ylitse muiden ampumahiihdon. — Vielä viimeisellä pystyammuntapaikalla voi tapahtua mitä tahansa. Lopputulosta ei tiedä ennen kuin maaliviiva on ylitetty.

— Penkkiurheilu on yksi syistä elää, tiivistää niin kotimaista kuin amerikkalaista jääkiekkoa seuraava Roni Olin. — Ilveksen -kannattajana se on myös opettanut paremmin sietämään ja käsittelemään pettymyksiä, naurahtaa Olin.

— Kysehän on lopulta vain leikistä, muistuttaa intohimoinen penkkiurheilija ja Yle Helsingin toimittaja Jussi Putkonen.

— Ja kun siihen leikkiin lähtee mukaan, se on ihana tunne!

Mikä saa ihmisen koukuttumaan urheilun seuraamiseen?

Turun yliopiston liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski, itsekin innokas penkkiurheilija, löytää tukun tutkittuja syitä:

1. Yllätyksellisyys

Urheilu on viihdettä siinä kuin vaikkapa teatteri tai elokuva, mutta niissä loppuratkaisu on tiedossa - vähintään tekijöillä. Urheilussa kukaan ei tiedä, kuinka lopulta käy. Ennakkosuosikki ei välttämättä voita. Viimeisellä sekunnilla voi vielä tapahtua jotain, joka muuttaa lopputuloksen.

2. Pako arjesta

Kilpaurheilu tarjoaa turvallisen keinotodellisuuden, jossa urheilun seuraaja voi hetkellisesti vierailla. Joku kävelee luonnossa, toinen kalastaa, kolmas katsoo urheilua ja pääsee sillä tavalla toviksi eroon vaikkapa työpaineista.

3. Sijaismenestyminen

Vapauttavaa on, että häviöihin ei penkkiurheilijan tarvitse sitoutua, vaan hän voi poimia rusinat pullasta, toisin kuin elämässä yleensä.

4. Oppiminen

Penkkiurheilija voi halutessaan uppoutua vaikka kuinka syvälle seuraamaansa lajiin. Samalla asiantuntemus kasvaa ja laji vie mukanaan entistä voimakkaammin. Monessa lajissa koodisto on monimutkainen ja vaatii perehtymistä. Vaikkapa painia aktiivisesti seuraava näkee pienistä eleistä, mitä heittoa tai otetta nyt haetaan.

5. Yhteys muihin

Urheilu yhdistää. Esimerkiksi Iivo Niskasen hiihtomenestys tai Suomen mitalisaalis on helppo puheenaihe tuntemattomienkin ihmisten kanssa. Muistelut ja spekuloinnit kulloiseenkin lajiin perehtyneiden kanssa viihdyttävät ja tuovat oivalluksia. Faniporukat ja pelimatkat saavat penkkiurheilijan tuntemaan kuuluvansa porukaan.

6. Tunteiden näyttäminen

Urheilukatsomo on kiinnostava ympäristö myös siitä näkökulmasta, että siellä on “lupa” näyttää tunteita enemmän kuin normaalissa elämässä. Tunteita ei tarvitse pidätellä, vaan jopa aggressiota voi purkaa. Joissakin maissa tässä tosin on menty liian pitkälle ja on syntynyt katsomoväkivaltaa ja huliganismia, Suomessa onneksi ei toistaiseksi sellaista ole juuri nähty.

Penkkiurheilu ei siis suinkaan ole passiivista, vetää tutkittua tietoa yhteen professori Pasi Koski. — Kunhan urheilua ei suljettaisi monien eri maksumuurien taakse, myös seuraava penkkiurheilusukupolvi pääsisi innostumaan eri lajeista, Koski tähdentää.

Uudessa 10-osaisessa Penkkiurheilijat -audiodokumenttisarjassa eletään uudelleen kisakatsomoissa ja kotisohvilla jaettuja ilon ja menestyksen hetkiä sekä katkerimpia pettymyksen kyyneliä. Reetta Arvilan ja Päivi Leinon tekemässä sarjassa on luvassa runsas kattaus unohtumattomia urheiluelämyksiä, sukupolvikokemuksia, naurua ja yllätyksiä.

Käy myös katsomassa ja kuuntelemassa penkkiurheilijoiden muistelemia urheilutapahtumia Elävässä arkistossa.

Oletko todellinen penkkiurheilija? Testaa urheilutietämystäsi Elävän arkiston tietovisalla!

Sarjassa kotikatsomoiden kannustajien ja huippu-urheilijoiden tarinat kietoutuvat autenttisiin hetkiin Ylen loputtoman rikkaiden urheiluarkistojen kanssa. Mukana ovat esimerkiksi Hannes Björninen, Krista Pärmäkoski, Linda Sällström, Juha Itkonen ja Kaj Kunnas.

Kuuntele Yle Areenassa tai Radio Suomessa sunnuntaisin alkaen 12.6. kello 15.15.

Urheilua ei katsota - sitä eletään! - Toista Yle Areenassa