Hyppää pääsisältöön

Docventures

Vantaalainen perheenisä Mustafe Hassan palasi Somalimaahan sukunsa maille kaivamaan kultaa

Päivitetty 07.06.2022 09:27.
Mustafe Hassan istuu
Kuva: Napafilms Oy

Mustafe Hassan tarttui mahdollisuuteen ja palasi Somalimaahan perustamaan kultakaivosta. Dokumentti Kultainen maa kertoo paluumuuttajaperheestä, jolle sopeutuminen ei ollut yksistään helppoa.

Somalimaasta tuli tieto, että suvun maat uhattiin myydä kiinalaisille sijoittajille pilkkahintaan. Vantaalaisen Mustafe Hassanin edessä oli yhtäkkiä valinta: antaisiko hän esi-isien maiden mennä vai lähtisikö hän itse Somalimaahan kaivamaan kultaa, kuparia ja kobolttia.

Hassanin kaikki neljä lasta olivat täysin suomalaisia. Hassan epäröi, miten hän voisi viedä lapset vieraaseen maahan, turvallisesta Suomesta Afrikan sarveen? Tutkimusten perusteella kaivostoiminta vaikutti kuitenkin kannattavalta, ja Mustafe Hassan päätti lähteä seikkailuun rohkeasti.

– Tai tyhmästi, hän sanoo nyt nauraen. Neljä vuotta myöhemmin hän vastaa puhelimeen Helsingissä, jossa hän käy kaivostoiminnan tähden säännöllisesti.

– Kivet tutkitaan edelleen Suomessa, Hassan sanoo. Tällä kertaa hän on jäämässä Suomeen koko kesäksi, ja perhekin on tulossa pian: mökkeilemään, saunomaan ja kulkemaan metsässä, mitä on usein ikävä. Jääkiekkoakin tulee seurattua.

– Oli todella hienoa, että Suomi voitti olympiakullan lisäksi maailmanmestaruuden! Huusin ja menetin yöunet, hän sanoo.

Halua elää täysillä ja ajautumista hulluun seikkailuun

– Jos olisin lähtiessä tiennyt, kuinka vaikeaa tämä tulisi olemaan, en olisi ehkä lähtenyt, Hassan sanoo, mutta nauraa perään. Suomalaiseen työelämään tottunutta miestä turhauttavat elokuvassa byrokratian kiemurat, ja nyt hän sanoo, että erilaiseen aikakäsitykseen on ollut vaikeaa sopeutua. Työpäivät jäävät turhan lyhyiksi hänen makuunsa, kun Somalimaassa pidetään keskipäivän kuumuudessa parin, kolmen tunnin lepotauko ja muutenkin asiat etenevät verkkaisesti.

– Ei saa hötkyillä, otetaan ihan rauhassa ja kyllä asiat hoituvat, hän sanoo.

Alkuvaikeuksien jälkeen kaivostoiminta pyörii edelleen ja ilmeisesti voi ihan hyvin. Sen nykyisestä mittaluokasta Hassan ei halua liikesalaisuuden tähden sanoa.

– Moni sanoi minulle, että en tule onnistumaan ja itsekin välillä ajattelen, että hitto vie, miten hullua oli lähteä tekemään tuollaista. Mutta onnistuin, koska uskoin, että tämä oli mahdollista.

Hassanin tarina vaikuttaa elokuvassa vanhan ajan seikkailukertomukselta tai aarrejahdilta, jossa lähdetään maan ääriin vuolemaan kultaa. Hän itse ei koe olevansa suuri seikkailija.

– Sanoisin, että tavoittelen asioita, joita ihmiset yleensä eivät tavoittele. Haluan elää täysillä ja silloin sitä lähtee mukaan hulluihin seikkailuihin. Kerranhan vaan eletään ja silloin pitää saada kaikki aikaiseksi.

Suomalaistyylinen leikkikoulu ja opettajankoulutusta

Myös Hassanin vaimo Najah Hassan Mahamed aloitti liiketoiminnan Somalimaassa. Lapsia lyötiin koulussa, mikä tyrmistytti molempia vanhempia ja sai lapset haluamaan takaisin Suomeen. Hassan Mahamed on lastentarhanopettaja, ja hän päätti perustaa oman päiväkodin, joka noudattaisi suomalaista opetustapaa. Se toimii Hassanin mukaan edelleen, mutta nykyään Najahia työllistää enemmän opettajankoulutus, sillä hän on alkanut opettaa paikallisia opettajia, lastentarhasta aivan lukiotasolle saakka erään paikallisen koulun kanssa.

– Opetuksessa on samanlaisia pedagogisia ongelmia joka tasolla, Hassan sanoo.

Msutafe Hassan
Kuva: Matti Myller / Yle

Perhe edelleen enemmän suomalaisia

Elokuvassa käsitellään paljon lasten sopeutumista uuteen kulttuuriin ja oloihin. Koti-ikävä vaivaa, ja sukulaiset patistavat syömään sormin haarukan sijaan. Lapsista olisi kivempaa palata Suomeen. Nyt lapset viihtyvät Hassanin mukaan hyvin. Poika Abdirahman on kasvanut isäänsä pidemmäksi ja elokuvassa syntyvä Aisha-tyttö on jo kolmen vanha. Hänen lempinimensä on Leijonaneiti.

– Hän on erittäin temperamenttinen ja pyörittää kaikkia mennen tullen, kolmella kielellä ja eleillä päälle, Hassan nauraa. Hassan on tyytyväinen, ettei lapsille ole tullut identiteettikriisiä. He kokevat edelleen olevansa enemmän suomalaisia kuin somalialaisia, mutta ymmärtävät myös, että osa suvusta on Somalimaassa ja sekin on osa heitä.

Äskettäin Hassan puhui teinipoikansa kanssa siitä, mikä Suomessa ja Somaliassa on erilaista. Poika oli sanonut, että Somalimaassa hänellä on niin paljon serkkuja ja pikkuserkkuja, että niistä saisi kaksi jalkapallojoukkuetta. Koskaan ei tarvitse miettiä, mistä hankkia kavereita.

– Suvusta tulee väkisin ystäviä ja riitapukareita. Pojat lähtevät potkimaan palloa ja tytöt uimaan. On ihanaa nähdä, miten elämä koostuu eri tavalla, Hassan sanoo.

Somalimaassa ollaan harvoin sisällä, ja Hassan pohtiikin, että nyt lapsien voisi olla vaikeaa sopeutua takaisin suomalaiseen kerrostaloelämään, jossa neliöitäkin on käytössä vähemmän.

Kaikki voivat muuttaa maata

Docventures-lähetyksessä aiotaan puhua ”maanmuuttajista” maahanmuuttajien sijaan. Tämä ilahduttaa Hassania.

– Upea sana, hän toteaa. Hän itse kokee muuttavansa sekä Somalimaata että Suomea uusilla näkökulmilla ja ideoilla.

– Voimme muuttaa maita ihan omasta perheestä ja esimerkistä lähtien - politiikkaan asti”, Hassan sanoo.

Hän kertoo, että Somalimaan presidentinvaaleissa tämän vuoden marraskuussa on kaksi suomalaista ehdokasta, Faisal Ali Warabe ja Abdirahman Irro.

– He ovat uhranneet kaiken ja olleet siellä vuosikausia. He haluavat rakentaa Somalimaahan suomalaistyylistä, sosiaalidemokraattista ajatusmaailmaa. Se muutos on lähtenyt tosi pienestä, yhden ihmisen unelmasta, ja jompikumpi heistä voi hyvin voittaa vaalit.

Hassan on surullinen siitä, että osa Suomessa syntyneistä nuorista lamaantuu eikä osaa sanoa, ovatko he suomalaisia, somalialaisia vai mitä. Silloin helposti passivoituu.

– Jokaisen pitää muuttaa maata paremmaksi. Näillä nuorilla pitäisi olla tavoite muuttaa molempia maita parempaan suuntaan, Hassan toteaa.

Yhteistyötä yli klaanien rajojen

Elokuvassa Mustafe Hassanin kaivostoiminta alkaa toimia, kun hän onnistuu tekemään yhteistyötä kaikkien alueen klaanien kanssa. Se on osa muutosta, mitä hän haluaa olla tekemässä Somalimaassa.

Somalia on jakautunut ensin etelään ja pohjoiseen osaan, joista pohjoinen Somalimaa on julistautunut itsenäiseksi. Molemmat puoliskot ovat vielä jakautuneet kymmeniin klaaneihin, ja kaikki kamppailevat vallasta, resursseista ja työpaikoista. Klaanit näkyvät kaikessa, siitä lähtien missä kaupoissa asioidaan, Hassan sanoo.

– Siitä ei voi päästä eroon, mutta klaaneja voi käyttää hyvään tarkoitukseen ja rakentaa jotain yhdessä. Hassan on halunnut tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa, ja omalla esimerkillään hän haluaa purkaa hierarkioita klaanien ja ihmisten välillä. Hänelle välillä sanotaan, että jonkun ihmisen kanssa pitäisi tehdä enemmän työtä tai että joku toinen pitäisi jättää kokonaan sivuun klaanien tähden.

– En lähde siihen mukaan, vaan sanon että me ollaan kaikki samassa veneessä. Jos joku ei tykkää jostakusta toisesta, niin kutsutaan ne ihmiset teelle ja keskustellaan, mutta minä teen töitä kaikkien kanssa, Hassan sanoo.

Yleensä ihmisten kanssa voi puhua ja päästä sopuun.

– Pitää olla rehellinen, ei saa olla korruptoitunut eikä suosia ketään, Hassan sanoo. Hänelle on ollut tärkeää rakentaa luottamusta ja saada ihmiset Somalimaassa ymmärtämään, ettei hän ole mennyt sinne etsimään henkilökohtaisia rikkauksia, vaan rakentamaan jotain pysyvää.

– Minun haaveenani on, että lapseni ja lapsenlapseni jatkavat tätä ja sadan vuoden päästä nähdään, että tuo mies on pistänyt alulle jotain hienoa.


Docventures esittää Inka Achtén ohjaaman dokumentin Kultainen maa tiistaina 7.6. Klo 21.00 Yle TV1 -kanavalla sekä Yle Areenassa. Keskustelemassa Rikun ja Tunnan kanssa ovat poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Habiba Ali, toimittaja Wali Hashi ja Mustafe Hassan.

Docventuresin chatissä - chat.yle.fi/docventures - on samaan aikaan tarjolla kovaa asiantuntijuutta suoraan kentältä, liity Suomi-Somalia seura ry’n Tuula Mohamudin, Suomen Somalia-verkoston Johanna Syrenin sekä Familia ry’n Mohamed Alin seuraan.