Pohjoismaiden menestynein katutanssiryhmä täyttää 20 vuotta – "Kisamatkat olivat vuosia reppureissaamista ilman kunnollista yöpaikkaa", kertoo Flow Mo’n perustajajäsen Mikko Björk

Pohjoismaiden menestynein katutanssiryhmä, Flow Mo Crew, tunnetaan kotimaisen hip hop -kulttuurin pioneerina. Tulevana viikonloppuna Tanssin talolla juhlistetaan Flow Mo’n 20-vuotissyntymäpäivää sekä palkitaan kotimaisia hip hop -kulttuurin vaikuttajia.

Viimeiset 20 vuotta ovat olleet hip hopin matkaa pienten piirien alakulttuurista huippusuosituksi viihteeksi.
Katutanssikulttuuri koki ensimmäisen hittikautensa 80-luvulla, mutta seuraavan vuosikymmenen aikana suomalaisten hip hop -innostus kuivui kasaan.
Katutanssiin liittyvät tapahtumat ja break-tunnit voimaantuivat uudelleen 90-luvun loppupuolella.
Myös suomirap-ilmiö ilmestyi vasta milleniumin aikaan. Kaksi merkittävintä musiikillista vaikuttajaa suomalaisen hip hop -kulttuurin kasvulle olivat Fintelligens ja Bomfunk MC’s.
90-luvulla monet breikkarit, eli b-boyt ja b-girlit, aloittivat treenaamisen VHS-kaseteille nauhoitettujen tallenteiden tahtiin. Näin tekivät myös Suomen menestyneimpiin kuuluvan katutanssiryhmä Flow Mo’n alkuperäisjäsenet Mikko Björk, Jussi Sirviö ja Taija Hinkkanen.
– Tutustuin hip hopiin Yo MTV Raps -tv-ohjelman kautta. Rävelsimme kavereiden kanssa breikkiliikkeitä kotona emmekä tienneet aluksi yhtään, mitä tehtiin. Myöhemmin käytin opintotukeni tanssitunteihin ja pöllin opiskelukirjat – se oli sen ajan kulttuurijuttu, kertoo Björk, taiteilijanimeltään Wartecs.
– Bomfunk MC’sin hittikappaleiden myötä breikkiskene räjähti. Breikkiä näkyi musiikkivideoissa ja kaikki halusivat oppia tanssimaan sitä, muistelee Hinkkanen, eli b-girl Taya.
Katutanssiryhmä Flow Mo syntyi vuonna 2002 palosta päästä kilpailemaan ulkomailla ja saada suomibreak tunnetuksi maailmalla.
Flow Mo on toiminut Suomessa hip hopin alkuperäiskulttuurin sanansaattajana ja vaikuttanut suuresti siihen, millaiseksi kotimainen katutanssikulttuuri on muodostunut.
Flow Mo on levittänyt sanaa suomalaisesta katutanssista ulkomailla ja järjestänyt lukuisia tapahtumia houkutellen myös kansainvälisiä hiphoppareita Suomeen.
Ryhmän kisamenestys on poikkeuksellinen koko Pohjoismaiden mittarilla: tanssiryhmällä on muun muassa hallussaan kuusinkertainen breikin suomenmestaruus ja yli 30 ykkössijaa kansainvälisissä katutanssikilpailuissa.

Huipulle pääseminen on kuitenkin vaatinut tuhansia työtunteja. Menestyksestä huolimatta häviöitä karttuu kisoissa voittoja enemmän.

– Aiemmin kisoissa tippumista ajatteli epäonnistumisena, mutta nykyään se tuntuu vain osalta tätä matkaa. Tekeminen on päämäärää tärkeämpää, sanoo Björk korostaen oppirahojen tärkeyttä.

Freelancerina maailmaa matkaten

Breikkari tekee tilinsä usein kisavoitoilla, sponsorien tuilla tai kehittämällä oman bisneksen. Kokeneemmille tanssijoille tarjotaan myös tuomarointikeikkoja ja opetuspestejä.

Osa Flow Mo’n jäsenistä saa elantonsa osittain tai kokonaan tanssin ulkopuolelta, mutta osa on löytänyt uransa täysin hip hop -kulttuurin sisältä.

– Elämä breikkarina riippuu siitä, mitä tanssilta haluaa. Tulot koostuvat pienistä virroista. Jos katutanssista haluaa ammatin, kannattaa olla monipuolinen, toteaa Sirviö, b-boy -nimeltään Focus.

Sirviö on perustanut kaksi tanssikoulua ja työskentelee lisäksi muun muassa Suomen breikin olympiamaajoukkueen päävalmentajana.

– Jos rahan perässä lähtee, suosittelen kyllä muita aloja. Palkintorahoja tulee niin vähän, että pitäisi voittaa kaikki maailman kisat, että saisit joskus maksettua asuntolainan, Olli "Mercy-1" Lajunen jatkaa. Hän työskentelee tanssijan lisäksi muun muassa podcast-juontajana ja muusikkona.

Joskus tanssijana toimiminen synnyttää kipinän myös muunlaista yrittäjyyttä kohtaan.

– Muutaman satasen perässä juoksemisesta tuli halu rakentaa jotain suurempaa. Tanssijana työskentely on antanut paljon työkaluja myöhempää uraa varten, millä on varsinaisesti kartuttanut elantoa, kertoo motivaatiopuhujana ja fitness-valmentajana tunnettu Johannes Hattunen, eli Hatsolo.

Hän edustaa Suomea breikin olympiatiimissä kahden vuoden päästä järjestettävissä kisoissa.

Muutaman satasen perässä juoksemisesta tuli halu rakentaa jotain suurempaa.

Johannes "Hatsolo" Hattunen

Tekniikka ja muoto korvaavat sisällön ja sielun

Hip hop -kulttuurissa painotetaan persoonallisuutta, sielukkuutta ja omaleimaisuutta.

Flow Mo’n jäsenten mielestä näiden elementtien ilmentäminen on jäänyt viime vuosina teknisen täydellisyyden tavoittelun varjoon.

– Breikkaaminen on nykyään urheilullisempaa ja suorituspohjaisempaa kuin ennen. Solistit korostuvat ja ryhmätekeminen on jäänyt vähemmälle. Myös kova kilpailuhenki syö fiilistä, kuvailee Flow Mo’n uusin kiinnitys, Hugo "Sparks" Sandberg.

Vaikka breikkari pystyy nykyään oppimaan tanssia ja jopa tekemään uraa omasta olohuoneestaan käsin, näkyvyys sosiaalisessa mediassa vähentää lajin harjoittajien yksilöllisyyttä.

– Kukaan ei pääse kehittämään tyyliään salassa, minkä takia omaperäisyydessään ylivertaisia tanssijoita ei juuri pääse syntymään, pohtii 90-luvulla tanssimisen aloittanut Risto "Rome-1" Roman.

Persoonallisuus ja karisma välittyvät yleensä tanssijasta teknisen osaamisen ulkopuolelta.

– Tanssija pystyy erottumaan edukseen esimerkiksi tulkitsemalla musiikkia. Breikkarit ovat tässä nykyään parempia kuin ennen, Sakari Nisula, eli Saki-1 sanoo.

Suomalaisten break-pioneerien perintö

Hip hop -kulttuurilla eläminen ei ole helppoa ja suunnannäyttäjiä tarvitaan. Mitä Flow Mo haluaa jättää perinnöksi tuleville breikkareille?

– Tanssijana voi jakaa eteenpäin sitä, mistä on itse lähtenyt. Samaa fiilistä voi yrittää välittää omilla tunneilla ja tapahtumissa. Ei ole tärkeintä olla se paras tai kuuluisin tanssija, vaan vaikuttaa positiivisesti muiden elämään, Lajunen toteaa.

Björk toivoo, että Flow Mo on kannustanut nuoria tanssijoita osallistumaan myös ulkomaisiin breikkitapahtumiin.

– Vuosia meidänkin kisamatkat olivat reppureissaamista ilman kunnon yöpaikkaa. En vaihtaisi niitä kokemuksia mihinkään.

Nisula painottaa, että Flow Mo on ennen kaikkea mustasta ja latinalaisesta alkuperäiskulttuurista ammentava hip hop -ryhmä, jolle on tärkeää osoittaa kunnioitusta sen juurille. Hän antaa esimerkin hip hop -kulttuurin yhteisöllisyyden voimasta:

– Prospectiksi, eli ryhmän kokelasjäseneksi, pääseminen vuonna 2011 opetti saadun tuen merkityksestä. Motivaationi oli silloin aika lopussa breikin suhteen, joten sillä oli valtava vaikutus, kun muut uskoivat minuun.

Kenties paras tapa välittää omaa osaamista ja tanssin iloa uusille sukupolville on kuitenkin perustaa oma tanssikoulu.

Ei ole tärkeintä olla se paras tai kuuluisin tanssija, vaan vaikuttaa positiivisesti muiden elämään.

Olli "Mercy-1" Lajunen

Vuonna 2010 neljä Flow Mo’n jäsentä – Björk, Sirviö, Lajunen ja Hattunen – perustivat katutanssikoulu Saiffan, joka jakaa hip hop -kulttuurin ilosanomaa Helsingin keskustassa. Saiffaa pyörittävät nykyään Sirviö ja Björk.

– Oman tanssikoulun kautta olemme päässeet vaikuttamaan koko katutanssiyhteisön kasvuun ja kehitykseen Suomessa. Saiffa on suurin panoksemme kotimaiseen hip hop -kulttuuriin, Björk sanoo.

Katutanssijoiden Oscar-gaala ja maailmankuulut syntymäpäiväjuhlat

Flow Mo järjestää tulevana viikonloppuna Tanssin talolla kaksi tapahtumaa. Perjantaina 10. kesäkuuta on luvassa Suomen ensimmäinen katutanssikulttuurille omistettu punaisen maton tilaisuus, joka kantaa nimeä Saiffa Gaala.

– Saiffa on ollut kaksitoista vuotta pystyssä ja annamme sen kunniaksi kunniamainintoja suomalaisen hip hop -kulttuurin aktiivisille toimijoille, Sirviö kertoo.

Palkintojen saajat ovat valittu avoimella yleisöäänestyksellä sekä yhdeksänpäisen asiantuntijaraadin toimesta.

Gaalassa esiintyy katutanssikulttuurista ponnistaneita viihdetaiteilijoita, kuten rap duo Pimeä Hedelmä sekä nuorista hiphoppareista koostuva Alikulku. Lavalla nähdään myös suomirapin megatekijä Paleface.

Juhlaviikonloppu jatkuu seuraavana päivänä Flow Mo’n jokavuotiseksi perinteeksi muodostuneiden syntymäpäivien, eli Flow Mo Anniversaryjen, muodossa.

– Kaksikymmentä vuotta Flow Mo’ta on ryhmämme huikein saavutus, hymyilee Sirviö.

Tapahtuma on yksi suomalaisen hip hop -kulttuurin merkittävimmistä ja toimii myös kansainvälisenä verkostoitumistapahtumana. Tapahtumaan kuuluu breikin soolotanssikilpailu, jossa kotimaiset ja kansainväliset osallistujat ottavat mittaa toisistaan.

Tapahtuma on toki erityinen myös ryhmälle itselleen.

– Flow Mo on elämänpituinen matka ystävyyttä ja hip hopin sielua. Emme ehkä ole olleet kaikkein lahjakkaimpia, mutta meillä on huikea porukka, jonka avulla melkein mikä tahansa on ollut mahdollista, jatkaa Hattunen.

– Jaettu ilo on paras ilo. Jos breikkaaminen tekee onnelliseksi, se on vielä parempaa oman ryhmän kanssa, päättää Nisula.