Iranin valtio ei päästänyt Jafar Panahia Oscar-gaalaan, mutta Valkoinen ilmapallo ei ole vaarallinen elokuva vaan koskettava lapsuuskuvaus
Pikkutytön ostosretkestä muodostuu varsinainen odysseia suurkaupungin halki ihmisläheisessä draamassa, joka palkittiin Cannesissa parhaana esikoiselokuvana.
Jafar Panahi on kuulunut jo lähes 30 vuoden ajan iranilaisen elokuvan merkittäviin tekijöihin. Iranilaisesta elokuvasta kai voidaan puhua, vaikka opposition kannattajana Panahi on kotimaassaan jopa tuomittu vankilaan propagandan levittämisestä, jolloin häneltä myös kiellettiin elokuvien ohjaaminen ja käsikirjoitusten teko 20 vuodeksi. Hänen elokuviaan on sitten esimerkiksi salakuljetettu Cannesin festivaaleille täytekakkuun kätketyssä muistitikussa.
Panahin ensimmäinen ohjaus, Abbas Kiarostamin kanssa kirjoitettu Valkoinen ilmapallo (Badkonake sefid, 1995) ei lainkaan vaikuta vaarallisen ihmisen työltä, jota oikeuttaisi tällaisen vainon ja vaientamisen. Jotain pahaa siinä varmaan on, koska kun tämä elokuva valittiin Iranin Oscar-ehdokkaaksi, maan hallitus yritti kumota ehdokkuuden ja kaiken varalta kielsi Panahia matkustamasta Yhdysvaltoihin.
Lopullisten Oscar-ehdokkaiden joukkoon Valkoinen ilmapallo ei päässyt, mutta se palkittiin Cannesin festivaaleilla vuoden parhaana esikoiselokuvana. Valkoinen ilmapallo kertoo arkisen ja yksinkertaisen tarinan pikkutytöstä (Aida Mohammadkhani), joka saa äidiltään rahat kultakalan ostamiseen. Hän kuitenkin hukkaa setelin matkalla kauppaan, ja retkestä muodostuu lapsen silmin oikea odysseia.
Valkoinen ilmapallo näkee asiat lapsen näkökulmasta ja kokemana. Ihmisläheinen ja ymmärtävä elokuva on näin helposti lähestyttävä ja yleismaailmallinen, vaikka se on ankkuroitu kiinteästi teheranilaiseen arkeen ja katumiljööseen.
Valkoinen ilmapallo Teemalla Kino Klassikon Sodankylän parhaat -sarjassa lauantaina 18.6.2022. Areenassa koko Sodankylän parhaat -paketti!
Jafar Panahi festivaalivieraana vuonna 2006:
