Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Jani Manninen, 24, koteloitui pettymykseen yli kuukaudeksi, kun haluttu opiskelupaikka ei avautunutkaan – sitten alkoi tapahtua

Päivitetty 05.07.2022 09:22.
Jani Manninen seisoo iloisena Turun ammattikorkeakoulun edessä.
Kuvateksti Jani Manninen, 24, joutui pettymään korkeakouluhauissa kymmenien tuhansien muiden tavoin viime vuonna. Tänä vuonna hän haki jälleen aivan uudella draivilla.
Kuva: Eve Mantu ja Anu Heikkinen / Yle

Tänäkin vuonna noin 85 000 korkeakouluopiskelijaksi halajavaa joutuu pettymään, kun opinahjon ovet eivät avaudukaan. Pettymys voi olla lamauttavaa, mutta siitä pääsee yli.

Tämän artikkelin voi myös kuunnella.

"Vitutti se, että en ollut tarpeeksi hyvä" - Jani Manninen, 24, koteloitui pettymykseen kun ei päässyt opiskelemaan - tuhannet pettyvät tänäkin vuonna, kun korkeakoulun ovet eivät avaudu - Toista Yle Areenassa

“Kiitos mielenkiinnostasi, sinua ei ole valittu opiskelemaan.”

Jani Mannisen, 24, avaama sähköposti keskeytti aamumurojen syömisen ja pani uusiksi hänen tulevaisuuden suunnitelmansa. Manninen oli jo pitkään unelmoinut toimittajan työstä, ja vuonna 2021 hän haki opiskelemaan ammattikorkeakouluun media-alaa. Pettymys tuli Manniselle kuitenkin jo alkumetreillä: häntä ei kutsuttu edes pääsykokeeseen.

– Kun luulee olevansa osaava, silloin se pettymys on tosi iso. Mun “mind-set” oli silloin sellainen, että ei musta olekaan tohon.

Nyt, vuosi tapahtuneen jälkeen, Manninen hönkii syvään videon välityksellä kotoaan Turusta ja pitelee sydänalaansa. Manninen osoittaa sydäntään, koska se on se paikka, jossa hänen mielestään pettymys tuntuu.

– Se on sellaista kihelmöintiä sydämessä. Ja otsa on koko ajan kurtussa.

Manninen ei ollut viime vuonna ainoa, joka joutui pettymään, kun korkeakoulun ovet eivät avautuneetkaan. Opetushallituksen mukaan vuonna 2021 korkeakouluihin pyrki 157 900 hakijaa, joista 98 035 ei saanut paikkaa. Toisin sanoen reilusti yli puolet hakijoista jäi vaille haluamaansa opiskelupaikkaa. Tänä vuonna noin 85 000 korkeakouluihin hakenutta jää ilman paikkaa. Korkeakoulut ilmoittavat pääsykoevalintojen tulokset pääosin heinäkuun toisella viikolla.

- Kun luulee olevansa osaava, silloin se pettymys on tosi iso. Mun “mind-set” oli silloin sellainen, että ei musta olekaan tohon.

― Jani Manninen

Pettymyksestä voi lähteä eri suuntiin

Jani Manninen meni tolaltaan viime kesänä saatuaan tiedon hylkäyksestä. Hän kertoo alkaneensa käyttäytyä kuin angstinen nuori, eikä työnteko palvelualan hommissa maistunut puoleentoista kuukauteen.

– Vitutti se, että en oo tarpeeksi hyvä.

Lyhytterapeutti Johanna Kivinen tunnistaa Mannisen kokemat tunteet. Nuoren haaveet ja tulevaisuuden suunnitelmat luhistuvat, kun hän saa hylkäyskirjeen. Kun haaveillaan jostain, maalataan usein mielikuvia tulevasta. Kun ne luhistuvat, seuraa pettymys, Kivinen kuvailee.

Mielikuva opiskeluajasta voi pitää sisällään tulevat opiskelut, uudet kaverit ja ammatin. Opiskelijaksi haluava joutuu luopumaan isosta kokonaisuudesta.

– Olemme taipuvaisia mustavalkoajatteluun. Kun ei pääse kouluun, voi ajatella, että on surkea ja huono. Se, että ei pääse kouluun, ei kerro sinusta ihmisenä mitään, mutta pettymyksen hetkessä se saattaa tuntua siltä, Kivinen kertoo.

Pettymys voi sumentaa kyvyn nähdä itsensä kokonaisuutena. Kivisen mukaan pettymyksen aiheuttamat tunteet voivat vääristää ajattelua, ja jos opiskelijaksi haluava ajattelee, että on huono, on pettyneenä vaikea nähdä totuutta.

Ajan kuluessa Mannisen olo alkoi helpottaa ja hän ymmärsi realiteetit: kouluun hän ei päässyt, mutta palo päästä opiskelemaan unelma-ammattia kasvoi entisestään. Manninen sisuuntui ja päätti, että nyt pitää toimia. Töiden ohella hän alkoi kirjoittaa blogia, jotta pystyisi tekemään sitä, mitä toimittajat tekevät, eli kirjoittavat. Lisäksi hän pisti pystyyn podcastin ja alkoi lukea nettilukiossa eri kursseja, joista voisi olla hyötyä toimittajan työssä.

Lyhytterapeutti Johanna Kivinen muistuttaa, että hylkäyksen jälkeen on luvallista olla pettynyt. Kun pettymyksestä pääsee yli, on tärkeää elää merkityksellistä elämää, vaikka ei kouluun päässytkään.

– Pettymys ja hylkäys eivät määritä loppuelämää, Kivinen alleviivaa.

Kun pahimmasta pettymyksen tunteesta pääsee yli, voi alkaa tehdä suunnitelmia tulevaa varten. Kivisen mukaan se voi olla valmistautumista seuraavan vuoden opiskelijahakuprosessiin tai uuden opinto- tai tulevaisuuden suunnitelman laatimista.

Se, että ei pääse kouluun, ei kerro sinusta ihmisenä mitään, mutta pettymyksen hetkessä se saattaa tuntua siltä.

― Lyhytterapeutti Johanna Kivinen
Jani Manninen istuu Turun ammattikorkeakoulun aulassa.
Kuvateksti Jani Manninen sisuuntui viime vuotisesta pettymyksestä. Se ei ollut täysin kivetön tie - se vaati työtä, opiskelua ja uusia harrastuksia.
Kuva: Eve Mantu ja Anu Heikkinen / Yle

“Embrace the pettymys”

Tänäkin vuonna Jani Manninen odottaa sähköpostia, joka määrittää vahvasti tulevaisuutta. Manninen haki jälleen opiskelemaan medianomiksi ammattikorkeakouluun ja kävi pääsykokeissa keväällä.

– Tsekkaan aamuin illoin Opintopolkua ja odotan, että sinne tulee informaatiota.

Nyt Manninen suhtautuu pääsykoetulosten odottamiseen toisella tavalla. Vaikka pettymyksen kokemus on sellainen, jota ei toivoisi kenellekään, Manninen itse sanoo olevansa tänä vuonna paljon levollisempi ottamaan vastaan tiedon kuin tiedon.

Mitä Manninen tekee, jos korkeakoulun ovet eivät tänäkään vuonna aukea? Hän aikoo jatkaa itsensä kehittämistä ja harkitsee, että kirjoittaisi aikuislukiosta ylioppilaaksi. Hän on valmis jatkamaan itsensä kehittämistä niin kauan, että pääsee joskus opiskelemaan unelmiensa alaa.

Niille, jotka eivät saa opiskelupaikkaa, Manninen haluaa sanoa, että pettymys on väliaikaista ja se loppuu joskus.

– “Embrace the pettymys”, pety rauhassa, ja ala tekemään sellaisia asioita, jotka voisi viedä sua kohti haluamaasi opiskelupaikkaa.

Uusi yritys

Ennen tämän jutun julkaisua Jani Manninen lähettää Whatsapp-viestin:

– Moikka! Jos haluaa juttuun vielä uutta plot twistiä, niin tän [kuvan] voi lisätä.

Seuraavaksi Manninen lähettää kuvakaappauksen Turun ammattikorkeakoulun medianomin koulutusohjelman pääsykoetuloksista. Kuvassa lukee: Hyväksytty.

Lyhytterapeutti Johanna Kivisen 10 neuvoa pettymyksen käsittelyyn

  1. Sinulla on lupa olla pettynyt. Kun pettymys iskee, saat olla pettynyt. Pettymystä ei tarvitse peitellä. Kuuntele pettymystä ja mitä se sinulle kertoo.

  2. Tunnista pettymykseen liittyvät tunteet ja ajatukset. Mitä ajatuksia ja tunteita pettymys sinussa herättää? Onko se kiukkua vai kenties surua? Tunteita on helpompi käsitellä kun osaat nimetä ne ja liittää ne osaksi kokemaasi pettymystä.

  3. Elä merkityksellistä elämää. Vaikka olet pettynyt, voit silti tehdä kivoja asioita. Käy festareilla, tapaa kavereita ja nauti kesästä. Pettymyksen tunne ei saa rajoittaa elämääsi.

  4. Älä anna hylkäyksen määrittää elämääsi. Muista, että pettymys ei määritä sinua ihmisenä.

  5. Juttele kavereille. Kavereiden antama tuki voi olla kultaakin kalliimpaa kun olet pettynyt. Puhu pettymyksen herättämistä tunteista.

  6. Lohduta itseäsi. Kokeile lohduttaa itseäsi, kuten lohduttaisit ystävääsi. Tsemppaa itseäsi ja kehu.

  7. Tee asioita, jotka tekevät sinulle hyvää. Muista pitää itsestäsi huolta myös pettyneenä. Esimerkiksi hyvän leffan katsominen ja pitkään nukkuminen sekä herkuttelu voi toimia monelle.

  8. Jos et pääse pettymyksen yli, hae apua. Jos pettymyksen herättämät tunteet vaivaavat pitkään ja vaikuttavat arkeesi, on tärkeää hakea apua. Voit ottaa yhteyttä lähimpään terveyskeskukseen tai vaikka Sekasin-chatiin.

  9. Mieti, mitä voit oppia pettymyksestä. Mieti, mitä tunteita pettymys sinussa herätti ja miten käsittelit niitä tunteita. Pohdi, mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä ja miksi haluat juuri sihen opiskelupaikkaan, jota hait. Aina on myös mahdollista, että muutat tulevaisuuden suunnitelmaasi hieman.

  10. Mieti, voisitko vahvistaa osaamistasi välivuoden aikana. Onko mahdollista syventää osaamistasi haluamallasi alalla? Voisitko harrastusten kautta oppia aiheesta lisää tai tehdä vaikka avoimen yliopiston kursseja?