Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto

Suomen suhde Natoon on ollut kaksiteräinen miekka: se on ollut sekä uhka että mahdollisuus – näin puolustusliitosta on keskusteltu vuosikymmenten aikana

Päivitetty 14.12.2022 11:30.
Kartta Naton laajenemisesta Venäjän naapurissa.
Kuva: Otso Reunanen / Yle

Eikö Natosta ole keskusteltu Suomessa? Kyllä on, ainakin Yleisradion ohjelmissa. Monenlaisia puheenvuoroja on esitetty ja kansaakin on kuultu. Näin suomalaiset ovat Natosta ajatelleet.

Nato-keskustelun ytimessä on ollut se, kuka voi puhua Natosta ja milloin on oikea aika keskustella puolustusliitosta. Toisaalta kansan mielipide, suhteet itänaapuriin, puolueettomuus, rauhankumppanuus ja mahdolliset uhkakuvat ovat osaltaan luoneet raameja suomalaisten Nato-pohdinnalle.

Kansan mielipide Natosta pysyi lähes järkähtämättömänä vuosikymmenestä toiseen. Sitä eivät edes eurooppalaiset kriisit heiluttaneet, ja poliitikot myötäilivät mielipiteissään kansaa.

Artikkelissa olevista Nato-aiheisista medioista varhaisin on vuodelta 1965. Kyseessä oleva filmi on Ylen taltio presidentti Urho Kekkosen pitämästä turvallisuuspoliittisesta esitelmästä. Yleisradio on esittänyt sen aiemmin vain radiossa 29.11.1965, mutta televisiossa filmiä ei ole näytetty.

Torjuin jyrkästi sellaisen vaihtoehdon, että pyrkisimme etsiytymään Neuvostoliiton vastaisten voimien rintamaan, koska silloin Suomi muodostuisi Neuvostoliitolle vihamielisen suurvaltaryhmän eteen työnnetyksi tukikohdaksi, joka joutuisi aina taistelutantereeksi.

― Presidentti Urho Kekkonen pitämässään esitelmässä 1965.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi ryhtyi ajamaan puolueettomuus- ja liennytyspolitiikkaa. Suhteita itänaapuriin pidettiin tärkeinä eikä virallinen taho julkisesti nähnyt Suomeen kohdistuvan minkäänlaista uhkaa Neuvostoliiton taholta.

Presidentti Urho Kekkosen esitelmä 1965; Yle taltio - Toista Yle Areenassa

Kun presidentti Urho Kekkonen piti turvallisuuspoliittisen esitelmänsä Nuoren Polven Ulkopoliittisen Yhdistyksen ja Helsingin Työväenopiston järjestämässä tilaisuudessa vuonna 1965, hänen näkemyksensä Natosta oli ehdoton ja selkeä.

Hänen mukaansa Suomi ei etsiydy Neuvostoliiton vastaisten voimien rintamaan, jotta ei joutuisi mukaan suurvaltaryhmien väliseksi taistelutantereeksi.

Kuuntele, millainen oli Naton varhainen historia

Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato oli alun alkaen vain Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan välinen sopimuspaperi. Nato perustettiin 1949 vastaamaan Varsovan liiton ja Neuvostoliiton turvallisuusuhkaan.

Tiedeykkönen

Toista

Kekkosen puheenvuorosta huolimatta Nato oli kiinnostanut osaa suomalaisista jo 1940-luvun lopusta lähtien, sillä MOT-ohjelman (2019) mukaan myös Suomessa toimi vuosikymmenten ajan Nato-henkinen vastarintaverkosto, joka tunnettiin nimellä Gladio. Kylmän sodan aikana useisiin Länsi-Euroopan maihin perustettiin kyseisiä vastarintaverkostoja, myös puolueettomiin maihin. Nato johti ja koordinoi Gladio-maiden toimintaa.

Suomen puolueettomuuden vuoksi Nato-yhteydet pidettiin salaisina. Toiminta jatkui 1980-luvulle saakka.

Kyllä kansa tietää!

Presidentti Kekkosen puhe määritteli kansan tahdon ja näkemyksen vuosikymmeniksi eteenpäin. Eriäviä mielipiteitä ei juurikaan noussut.

Taloustutkimus on tutkinut suomalaisten Nato-kantoja 1990-luvun lopulta lähtien. Mielipidemittausten perusteella näkemykset Natosta ja liittoutumisesta ovat olleet yhteneväiset.

Nato-kannatus 1997 - Toista Yle Areenassa

Suomalaiset olivat 1997 Nato-kriittisiä. Vain 24 prosenttia kannatti jäsenyyttä ja 57 prosenttia vastusti.

Suomalaiset eivät kannata Nato-jäsenyyttää (2005) - Toista Yle Areenassa

Vuosituhannen alussa Naton kannatuslukemat olivat samanlaiset, vaikkakin kannattajien määrä oli laskenut 1990-luvulta. Ylen A-talk teetti Taloustutkimuksella 2003 kyselyn, jonka mukaan yli puolet suomalaisista vastusti Nato-jäsenyyttä.

Ohjelmassa haastateltu Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Juha Aalto analysoi pitkän aikavälin tutkimuksia sanomalla, että erilaiset kriisit Euroopassa, kuten Bosnian sota olivat vähentäneet suomalaisten halua liittyä Natoon.

Kansa haluaa selkeitä Nato-päätöksiä - Toista Yle Areenassa

Myöskään 2005 ei haluttu liittyä Natoon. Toisaalta jos presidentti ja pääministeri kuitenkin kannattaisivat liittymistä, myös kansalaiset kannattaisivat sitä hieman enemmän.

Poliitikot tulkitsivat Taloustutkimuksen tulosta niin, että kansa halusi jättää päätöksenteon poliitikoille.

Suomalaiset on tolkun kansaa ja varsin korkeasti koulutettuja ja seuraavat maailman tilanteen kehittymistä ja tämän tutkimuksen mukaan rauhallisin mielin.

― Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (SDP) kommentoi 2017 Nato-kannatustulosta.
Suomalaisten Nato-kannat 2017 - Toista Yle Areenassa

Itä-Ukrainassa alkanut sota 2014 ei vaikuttanut suomalaisten kantoihin. Myöskään Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi 2016 ei vaikuttanut suomalaisten suhtautumiseen puolustusliittoon.

Yle uutisten haastattelussa 2017 puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) ei yllättynyt tuloksista,vaikka epävarmojen osuus oli hieman noussut. Kanervan mukaan ”poliittinen kulttuurimme on tässä kohtaa stabiili.” SDP:n Mika Kari selitti suomalaisten järkähtämättömiä Nato-kantoja muun muassa korkealla koulutuksella. Matti Vanhanen (kesk.) puolestaan uskoi siihen, että ihmiset pohtivat asioita puolelta toiselle, eikä Nato-jäsenyys ollut suhdanneherkkä asia suomalaisille.

Suomalaisten Nato-kannat muuttuivat - Toista Yle Areenassa

Kun Taloustutkimus teki suomalaisille helmikuussa 2022 heti Ukrainan sodan syttymisen jälkeen Nato-kyselyjä, kannatustulokset olivat lähteneet nousuun. Toukokuussa tuloksia voitiin jo pitää historiallisina, sillä 76 prosenttia suomalaisista oli Nato-jäsenyyden kannalla.

Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikön Paula Pokkisen mielestä se kertoi siitä, että Ukrainan sota osoitti, että Venäjän naapurissa ei kannata olla yksin.

Julkinen keskustelu Natosta – Onko nyt oikea aika keskustella?

Ei se ole millään tavalla ajankohtainen. Mehän käymme vielä EY-neuvottelujakin.

― Ulkoministeri Heikki Haavisto Suomen Nato-jäsenyyskeskusteluista 1993.

Suomi Natoon? Leo Riskin raportti Brysselistä 14.9.1993

4:33

Julkinen keskustelu Natosta ja liittoutumisesta voimistui 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi ja YYA-sopimus lakkautettiin.

Suomea oli ehdotettu jäseneksi Nato-maiden taholta vuonna 1993. Tuolloin Nato-maiden parlamentaarinen ryhmä esitti selonteossaan, että jos Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyvät tuolloin Euroopan yhteisön eli EY:n jäseniksi, maat tulisi kutsua Natoon. Tuolloin ulkoministeri Heikki Haavisto (kesk.) piti keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä ennenaikaisena.

Suomen Nato-jäsenyyttä alettiin pohtimaan mahdollisten uhkakuvien vuoksi 1990-luvun puolivälissä.

Tutkijoiden näkemyksiä Nato-jäsenyydestä - Toista Yle Areenassa

Ajankohtaisen kakkosen (1995) haastattelussa Venäjän sotastrategiaan erikoistunut tutkija Jaakko Salomaa piti jäsenyyttä välttämättömänä Suomen pienen koon vuoksi, sillä miestappiot olisivat mahdollisen kriisin aikana liian suuret.

Toisaalta valtiotieteen tohtorin Pekka Visurin mielestä oman puolustuksen vahvistaminen ja ennakoitavuus olivat ratkaisevan tärkeitä, kun torjutaan uhkia. Visuri ei myöskään uskonut talvisodan kaltaiseen vihollisen vyöryyn Suomen rajojen yli.

Suomen ja Ruotsin on pohdittava, mitä merkitsee keskeisen turvallisuusjärjestön ulkopuolelle jääminen. Merkitseekö se sitä, että emme ole mukana tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat asemaamme?

― Ministeri Max Jakobson vuonna 1996 ohjelmassa Naton eteisessä.
Naton eteisessä - Toista Yle Areenassa

Puolustusministeriö ja Puolustusvoimat olivat sitä mieltä, että turvallisuusympäristön muutokset oli otettava huomioon. EU:n mahdollisuudet rauhantakaajana olivat osoittautuneet heikoiksi.

Ohjelmassa Naton eteisessä (1996) ministeri Max Jakobson ei jakanut virallisen Suomen näkemystä, jonka mukaan EU vahvistuisi puolustuspoliittisesti. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin oli pohdittava, mitä Naton ulkopuolelle jääminen merkitsee. Tarkoittaako se sitä, että emme ole tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat asemaamme, Jakobson kysyi.

Ajankohtainen kakkonen: Mikä Suomea uhkaa? (1997) - Toista Yle Areenassa

Sotilaallisia uhkia Suomea kohtaan ei pidetty realistisina Ajankohtaisen kakkosen (1997) Nato-teemaillassa. Esimerkiksi kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) piti tuolloin suurimpana uhkana sosiaalista syrjäytymistä. Rauhanliiton Laura Lodenius ihmetteli puolustusbudjetin kasvattamista, kun ”kaikki ovat yhtä mieltä, että sotilaallista uhkaa ei ole”.

Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jyrki Käkönen sanoi uhkakuvista, ettei Euroopassa ollut käynnissä perinteellistä sotaa. Käynnissä oleva Bosnian sota ei hänen mukaansa ole sitä. Hänen mielestään uhkakuvia etsittiin tietoisesti, jotta puolustusbudjettia saataisiin suuremmaksi. Myös Käkönen piti taloudellista ja poliittista syrjäytymistä suurimpana uhkana.

Olemme kiitollisia, että joku hoitaa asioita, mutta itse pysymme ulkopuolella. Sehän edustaa perinteistä suomalaista linjaa, että pidetään omat kädet puhtaina eikä sekaannuta mihinkään.

― Kansanedustaja Kirsi Piha Nato-kannastaan vuonna 1999.
Musta laatikko: Hyvä, paha Nato? (1999) - Toista Yle Areenassa

Myös Natoa on pidetty maailmanrauhan uhkaajana. Kuka puolustaisi rauhaa, jos Nato ei siihen kelpaa? Timo Harakan juontamassa Mustassa laatikossa (1999) demarinuorten puheenjohtaja Osku Pajamäki väitti, että YK on sivuutettu rauhanprosesseista. "Nato on muuttunut voimankäyttäjäksi, joku voisi sanoa tappajaksi," Pajamäki sanoi.

Natoa kannattava kansanedustaja Kirsi Piha (kok.) sanoi, että suomalaiset olivat tyytyväisiä, kun joku hoiti asioita puolestamme. Hänen mielestään Suomen olisi järkevää olla mukana päättämässä turvallisuusasioista eikä vain sivustakatsojana.

Tutkija Eero Iloniemi kannatti EU:n omaa puolustusta. Hän oli sitä mieltä, että Amerikan tehtävä ei ole olla Euroopan turvallisuuden takaajana.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan yhteistyötä Naton kanssa halutaan kehittää - Toista Yle Areenassa

Ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi 2002, että Ruotsi ja Suomi halusivat tiivistää Nato-yhteistyötä esimerkiksi tiedustelun osalta. Tuomioja sanoi, että "asemien säilyttäminen Natossa olisi voinut osaltaan poistaa tarvetta liittyä puolustusliittoon.”

Nato on maailman suurin turvallisuusuhka.

― Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo Natosta 2006.
Onko Natosta tehty Suomelle "mörköooppera"? - Toista Yle Areenassa

A-talk-ohjelmassa (2006) pureuduttiin syvenevään rauhankumppanuuteen tarkemmin. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) yritti muotoilla rauhankumppanuuden merkitystä Suomelle, vaikka kansa varsinaista jäsenyyttä vastustikin. Natoa vastustanut vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi, että Nato oli maailman suurin turvallisuusuhka, joka tappoi Euroopassa, esimerkiksi Kosovossa ja muualla maailmassa.

Eihän tällasia päätöksiä tehdä tosta vaan.

― Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) Nato-ratkaisuista vuonna 2008.
Kuka voi puhua Natosta? - Toista Yle Areenassa

Kenellä on ollut lupa puhua Natosta? Kysymys nousi esiin toukokuussa 2008, kun puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) totesi Atlantti Seuran tilaisuudessa pitämässään puheessaan kannattavansa Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Ulkoministeri Alexander Stubb kommentoi Lauantaiseura-ohjelmassa Häkämiehen puhetta.

Hän piti hyvänä, että Häkämies otti asiaan kantaa. Jos puolustusministeri ei voi Nato-keskustelua käydä, kuka sitten, Stubb kysyi. Samalla hän pohti myös sitä, mihin suuntaan Natoa pitäisi kehittää. Hän muistutti, että Nato-päätökset vievät aikaa eikä niitä tehdä ”tosta vaan.”

Natoon täytyy olla yhtä hyvät välit kuin Venäjään. Nato ei voi olla vihollisemme, mutta jäsenyyttä emme tarvitse.

― Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto presidenttitentissä 2012.
Pitäisikö Suomen liittyä Natoon? Presidenttiehdokkaat 2012 vastaavat - Toista Yle Areenassa

Vuoden 2012 presidenttiehdokkailta kysyttiin Natosta.

RKP:n Eva Biaudet vastasi, että ”jos tarkan analyysin jälkeen tullaan siihen tulokseen, että Nato tuo Suomelle turvaa, Natoon on liityttävä.” Perussuomalaisten Timo Soini korosti kansan ja presidentin päätösvaltaa, mutta ei nähnyt sillä hetkellä vaaraa. SDP:n ehdokas Paavo Lipponen toi esiin oman puolustuksen merkityksen ja oli epäileväinen sen suhteen, mihin suuntaan Nato kehittyisi.

Sauli Niinistön mielestä näköpiirissä ei ollut tilannetta, jonka vuoksi Suomen olisi liityttävä Natoon. Jos sellainen tulisi, olisi järjestettävä kansanäänestys. Kansanäänestyksen puolesta liputti myös kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Keskustan Paavo Väyryselle rauhankumppanuus oli riittävä, mutta hän halusi säilyttää Nato-option siltä varalta, että tilanne kaukaisessa tulevaisuudessa muuttuu.

Rauhankumppanuuden kannalla oli myös Vihreiden Pekka Haavisto. Hän sanoi, että ”Natoon täytyy olla yhtä hyvät välit kuin Suomella ja Venäjällä. Nato ei voi olla Suomen vihollinen, mutta jäsenyyttä emme tarvitse."

Kansa vastustaa Nato-jäsenyyttä. Nyt ei ole aika keskustella Natosta.

― Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori jarrutteli Nato-keskustelua Ykkösaamussa 2014.
Nato-keskustelun aika ei ole nyt - Toista Yle Areenassa

Vuonna 2014 Ukrainan kriisi sai Euroopan sotilaallisesti varautuneeksi. Olisiko nyt aika puhua Suomen liittymisestä Natoon? Ykkösaamun vieraana ollut kokoomuksen puheenjohtajaehdokas elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ei pitänyt keskustelua Natosta oikea-aikaisena kansan Nato-vastaisuuden vuoksi.

Vapaavuoren vastaehdokas Alexander Stubb oli toista mieltä. Stubbin mielestä turvallisuuspolitiikasta on puhuttava. "Emme elä 1970-luvun maailmassa, jossa se ei ollut mahdollista," hän sanoi.

Tässä tilanteessa Nato-keskustelu on toisarvoinen keskustelu.

― Kansanedustaja Jussi Niinistön näkemys Ukrainan kriisin vaikutuksesta Nato-keskusteluun 2014.
Miten Ukrainan kriisi 2014 vaikuttaa Suomen Nato-kantoihin? - Toista Yle Areenassa

Myöskään A-talkin (2014) vieraat eivät pitäneet keskustelua varauksetta ajankohtaisena.

Nato-jäsenyyden vastustajat vetosivat Suomen hyvään itsenäiseen puolustukseen ja jäsenyyden tuomiin ylimääräisiin kustannuksiin. Ukrainan kriisiä pidettiin ukrainalaisten sosioekonomisten ongelmien seurauksena.

Kannattajien puheenvuoroissa korostui Nato-maiden samankaltaisuus: Ne olivat perustuslaillisia demokratioita. Nato-jäsenyys turvaisi rauhaa Suomen rajoilla ja toisi uskottavaa puolustusta.

Perussuomalaisten kansanedustaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö sanoi, että "tässä tilanteessa Nato-keskustelu on nyt toisarvoinen keskustelu."

Presidentti Sauli Niinistö kertoo Nato-kantansa 2018 - Toista Yle Areenassa

Todellista uhkaa eikä siten Nato-jäsenyyden välttämättömyyttä vielä ollut 2018.

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö totesi vuonna 2018 Suomen Nato-jäsenyydestä, että "meillä ei ole näköpiirissä mitään sellaista, jonka vuoksi meidän pitäisi hakea jäsenyyttä. Vielä tuolloinkin Niinistön näkemys vastasi yleistä ilmapiiriä, jossa todellista uhkaa ei ollut.

Vallankumouksellinen käänne – ”Ei ketään vastaan, eikä keneltäkään pois”

Toukokuussa 2022 Suomen valtiojohto teki historiallisen ilmoituksen. Suomi hakisi Naton jäsenyyttä. Eduskunta äänesti jäsenyyshakemuksen puolesta äänin 188-8. Yle Radio Suomi käsitteli asiaa erikoislähetyksessään.

Suomen Nato-ratkaisu

70:04

Presidentti Sauli Niinistö oli ollut yhteydessä myös Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Tiivistettynä Niinistön viesti oli se, että jäsenyyshakemus ei ole ketään vastaan eikä keneltäkään pois.

Kaikki, mitä ennen on puhuttu, on menettänyt merkityksensä.

― Toimittaja Unto Hämäläinen arvioi presidentin ilmoitusta Nato-hakemuksesta keväällä 2022.
Toimittajakonkari Unto Hämäläinen tuoreen Nato-kyselyn tuloksista: "Vallankumouksellinen käänne" - Toista Yle Areenassa

Toimittaja Unto Hämäläinen arvioi tuoreeltaan suomalaisten Nato-kantojen muutosta, jota hän kutsui vallankumoukselliseksi. Se maailmanjärjestys, joka syntyi 1990-luvulla alussa sosialististen maiden ja Varsovan liiton ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, oli tullut tiensä päähän, Hämäläinen sanoi.

Suomi oli nyt myös osa EU:ta. Suomalaiset etsivät uudelleen paikkaansa ja tukipilaria. Hämäläinen pohti, että Nato voisi toimia yhtenä sellaisena.