Anssi Kela vei kaverit katsomaan, kun isän bändi soitti – myöhemmin muusikko sävelsi itse levyn, josta tuli sukupolvikokemus
Anssi Kela varttui aikana, jolloin radiossa soi kasarirock ja Keke Rosberg voitti F1-maailmanmestaruuden. Nuorella miehellä oli paljon esikuvia, mutta suurin niistä on ollut oma isä.
Varhaisteini-ikään ehtinyt Anssi Kela istui isänsä kanssa autossa matkalla sellotunnille ja mietti, ottaisiko puheeksi haaveensa vaihtaa jousisoittimet sähköbassoon. Sello, viulu ja Viuluviikari-kisat tuntuivat Anssista etäisiltä asioilta, mutta nähtyään isänsä Juha Kelan soittamassa gospelyhtye Pro Fidessä ja kuultuaan bassonsoittoa, hän lumoutui. Basson äänessä oli sitä jotain.
Isä ei vastustellut ideaa. Hän lupasi Anssille reissun Pro Fiden treenikämpälle, missä nuori mies voisi kokeilla bassonsoittoa.
Reissu ei koskaan toteutunut. Juha Kela kuoli auto-onnettomuudessa toukokuussa 1985 ja nuoren Anssin elämä muuttui. Seuraavana vuonna hän kirjoitti ensimmäisen kappaleensa nimeltään Väärällä tiellä.
Rockin suomenmestaruus 1993
Musikaalisen perheen lapsena Anssi haaveili keikkalavoista jo pienenä, mutta laulamisen sijaan häntä kiinnosti eniten bassonsoitto. 1980-luvun rock, Duran Duran ja Anthrax iskivät Anssiin lujaa.
Yksi suurimmista idoleista oli kuitenkin hänen isänsä. Useissa haastatteluissa Kela on muistellut, miten hän katsoi lumoutuneena Pro Fiden soittoa koulun lavalla. Kaveritkin olivat vaikuttuneita.
Nuori Anssi löysi muitakin esikuvia. Kymmenvuotias Anssi katsoi VHS-kasetilta, kun Keke Rosberg voitti F1-maailmanmestaruuden vuonna 1982. Hän tapetoi huoneensa seinät formulajulisteilla ja pyysi parturissa samanlaista hiustyyliä kuin Kekellä. Formulakuskiksi ryhtymisestä tuli haaveammatti, joka sai kuitenkin lopulta väistyä musiikin tieltä.
Vihdin seurakunnan tiloissa nuoret saivat kokeilla erilaisia soittimia. Kela päätyi soittamaan bassoa Yhdeksäs hetki -yhtyeessä, kunnes kokoonpano vaihtui ja Kela siirtyi laulajan paikalle.
Bändi sai nimen Pekka ja Susi. Yhtye voitti rockin suomenmestaruuden vuonna 1993.
Tastulan haastattelussa Kela muisteli voiton aiheuttaneen paineita: bändistä odotettiin seuraavaa Dingoa, joka tekisi lisää hittejä. Niitä ei kuitenkaan Pekka ja Susi -yhtyeen riveissä syntynyt enempää. Bändi hajosi vuonna 1999 ja Anssi Kela siirtyi soolouralle.
Voiton myötä kisassa esitetystä Karhun elämää -kappaleesta nousi radiohitti. Kela esitti kappaleen vuonna 2015 taltioidulla studiokeikalla. Rumpuja taustabändissä soitti Anssin veli Ville Kela. Kappale alkaa kohdasta 14:34.
Nummela-albumin valtaisa menestys
Vuonna 2001 ilmestynyt Nummela-albumi muutti kaiken. Huuliharppua soittavasta Anssi Kelasta tuli hetkessä yksi Suomen tunnetuimmista artisteista.
Albumin nimeä kantava kappale oli syntynyt yhden Anssin esikuvan, Bruce Springsteenin My Hometown -kappaleen innoittamana. Kela soitti levylle itse lähes kaikki instrumentit.
Anssi Kela esitti albumin Nummela-kappaleen Radiomafian puistokortissa Helsingin Kaisaniemessä syksyllä 2002.
Albumin sävellyksistä ja sanoituksista oli riisuttu turha monimutkaisuus. Sekä Tastulan haastattelussa että myöhemmin Juha Itkosen haastattelussa Minun musiikkini -ohjelmassa (2021) Kela muisteli saaneensa jo 1990-luvulla Asko Kalloselta syntymäpäivälahjaksi kirjan. Amerikkalaisen novellikirjailija Raymond Carverin teos Rivi riviltä, lyönti lyönniltä (1994) opasti hyvin yksinkertaiseen ilmaisuun, mikä tekisi teksteistä samaistuttavampia suurelle yleisölle.
Kirja unohtui hyllyn uumeniin, kunnes vuosia myöhemmin Kela tarttui teokseen uudestaan ja innostui. Hän päätti noudattaa Carverin oppeja.
Päätin ihan tietoisesti karsia symboliikan ja kerrokset pois ja yrittää päästä ytimeen: kertoa ainoastaan se mikä on olennaista, eikä mitään muuta.
Anssi Kela Punainen lanka -ohjelmassa 2001
Samaistuttava tarina löytyy muun muassa Mikan faijan BMW -kappaleesta, joka oli Anssi Kelan debyyttisingle.
- Jokainen suomalainen pystyy jotenkin sijoittamaan itsensä siihen autoon. Kaikki voivat ymmärtää, mistä näissä lauluissa puhutaan, Kela kertoi Minun musiikkini -ohjelmassa.
Emma-gaalassa 2002 muusikko palkittiin edellisvuoden pop/rock-tulokkaana ja yleisöäänestyksen perusteella vuoden kotimaisena artistina. Nummela-albumi palkittiin sekä vuoden debyyttialbumina että myydyimpänä albumina.
Suvantovaihe opetti realiteetteja
Nummela-levy oli ollut niin suuri menestys, ettei Kelan tarvinnut keikkailla pienissä paikoissa kasvattamassa kuulijakuntaa, vaan hän aloitti suoraan suuremmilta areenoilta. Kela tottui siihen, että yleisöä riitti, mutta kontakti kuulijoihin jäi uupumaan.
YleX:n Tommi Mannisen podcastissa Miten musta tuli muusikko (2019) Kela kertoi harmitelleensa, että menestysalbumin myötä yleisöstä tuli itsestäänselvyys.
Yleisö keikoilta alkoi vähentyä. Kela päätti ryhdistäytyä, sillä hän tiesi pystyvänsä parempaan. Oli uuden levyn aika.
Kelan toinen soololevy Suuria kuvioita julkaistiin vuonna 2003. Levyn singlejulkaisu 1972 nousi hitiksi. Kela esitti kappaleesta akustisen version Minun musiikkini -ohjelmassa.
Kela julkaisi kolmannen albuminsa Rakkaus on murhaa vuonna 2005 ja neljännen abumin nimeltä Aukio vuonna 2009. Niiden menestys jäi kuitenkin verrattaen vaisuksi. Aukio-levyä myytiin ainoastaan 4000 kappaletta.
Kaikki muuttui puolessa tunnissa
Kela oli kohdannut musiikkimaailman realiteetit: levymyynti tuotti enää murto-osan aiemmista tuloista, eivätkä musiikin suoratoistopalveluista tulleet tuotot täyttäneet levymyynnin romahduksesta syntynyttä lovea. Tuloja oli hankittava entistä enemmän keikkailemalla.
- Kun saavuttaa niitä hyviä asioita, elämään tulee positiivisia juttuja. Samalla takaraivossa on pieni ääni, joka varoittaa, että tämä saatetaan ottaa sinulta pois, Kela pohti 2017 Aamu-tv:n haastattelussa.
Nummela-levyn Kela koki 16 vuoden jälkeen kaksiteräisenä miekkana.
- Se oli tavallaan sukupolvikokemus silloin 2001 kun se tuli. Siltä ei voinut välttyä. Tänä päivänä se herättääkin ehkä lämpimiä, nostalgisia tunteita, kun sen kuulee uudestaan. Se on siinä mielessä positiivinen elementti, Kela mietti.
- Toisaalta se on heittänyt urani päälle aika pitkän varjon, sillä yleisön mielikuva minusta artistina perustuu vuoteen 2001 ja Nummelaan.
Paluu suuren tietoisuuteen koitti 2011, kun Kela lämmitteli Hartwall Areenalla Eric Claptonia. Puolen tunnin aikana Kela soitti kappaleitaan akustisen kitaran säestyksellä.
Tajusin siinä hetkessä, että Anssi Kela ei ole vielä ohi.
Anssi Kela 2017 Ylen Aamu-tv:ssä
Uuden Musiikin kilpailussa 2013 Anssi Kela esitti väliajalla kappaleen Levoton tyttö. Biisi oli saanut alkunsa ystävän ideasta.
Kappaleesta nousi hitti. Anssi Kela oli vuoden soitetuin artisti radiossa. Myöhemmin Kela kertoo kokeneensa, että ohikiitävässä hetkessä syntyneestä ideasta syntyi lopulta biisi, joka pelasti hänen uransa.
Kesällä 2015 Kela osallistui ensimmäistä kertaa Nelosella esitettyyn Vain elämää -ohjelmaan, jossa hän tutustui muun muassa muusikko Pave Maijaseen (1950-2021). Kaksikko duetoi vuonna 2017 SuomiLOVE-ohjelmassa.
Fanit löysivät Anssi Kelan jälleen uuden musiikin myötä. Kelan Facebook-yhteisöön oli kertynyt vuonna 2016 jo 85 000 jäsentä. Hän päätti kiittää heitä järjestämällä ilmaiskeikan Tennispalatsin katolle.
Kela kertoi varautuneensa siihen, ettei keikalla välttämättä ole ketään. Paikalle oli kuitenkin tullut tuhansia ihmisiä.
Paluu takaisin juurille
Kelan seitsemäs studioalbumi Ääriviivoja ilmestyi 2018. YleX Aamussa Ville "Viki" Eerikkilän ja Juuso "Köpi" Kallion haastattelussa Kela kertoi innostuneensa omasta, aiemmasta tuotannostaan. Albumin toinen singlejulkaisu Ilves palasi Kelan sanoin takaisin Nummela-albumin tunnelmiin. Hän kertoi kuunnelleensa Mikan faijan BMW -kappaleen levyversiota ja poimineensa muun muassa rytmillisiä elementtejä ja sovitusideoita uuteen kappaleeseensa.
- Aikanaan kun Mikan faijan BMW tuli, se kuulosti jotenkin raikkaalta kaiken muun tarjonnan rinnalla, se oli uutta. Tässä ajassa mulla on sellainen fiilis, että tää kuulostaa taas jotenkin raikkaalta, Kela totesi.
YleX Aamu: Vieraana Anssi Kela: Ilves-biisi on kuin Mikan faijan BMW vuosimallia 2018
Ylen aamussa 2018 Kela kertoi myös löytäneensä levyn soitinvalikoimaan erityisen sähköpianon. Facebook-ilmoituksen kautta ostettu Yamaha oli ollut Juha Kelan käytössä Pro Fiden aikoina.
Kela valmistautui myös konserttisalikiertueeseen. Hän kertoi olettaneensa, että salikiertueilla olisi jäykkä tunnelma, mutta käsitys oli muuttunut aiemmalla kiertueella.
- Joka ikinen sen kiertueen keikoista päättyi siihen, että koko sali oli siellä jaloillaan ja siellä oli hirveet pirskeet pystyssä, Kela kertoi.
Elämäkertakiertue Nummela-albumin sanoin
Anssi Kela oli jakanut elämäntarinaansa avoimesti jo Nummela-albumilla. Vuonna 2020 Kela järjesti elämäkertakiertueen, jonka käsikirjoitus yhdisteli hittilevyn lauluja kertomuksiin hänen omasta elämästään.
Yle raportoi kiertueen kutsuvieraskonsertista helsinkiläisestä elokuvateatteri Bio Rexistä. Lavasteissa nähtiin muun muassa Keke Rosberg -julisteita, lapsuuskuvia ja Juha-isän bootsit.
Ylen aamun haastattelussa 2021 Kela kertoi, että kun uraa on jo takana yli 30 vuotta, on uusien kappaleiden kirjoittaminen jopa hankalampaa kuin aiemmin. Uusia tulokulmia kappaleiden aiheisiin on vaikeampi keksiä. Uutta musiikkia on kuitenkin syntynyt, muun muassa Syke-elokuvaan.
Tässä vähän harjoitellaan tätä hommaa vielä, ehkä mä jossain vaiheessa osaan sen.
Anssi Kela pohti biisien tekemistä Ylen aamussa
Samaa luovaa kriisiä 50 vuotta täyttävä Kela pohti heinäkuussa 2022 Kulttuuriykkösen haastattelussa. Ikäkriisiä hän ei kuitenkaan tunnistanut.
Keikoilla kuullaan yhä myös kaiken aloittanutta Nummela-kappaletta. Sen soittaminen ei ole koskaan kyllästyttänyt Kelaa, sillä yleisön reaktioiden näkeminen on hänen mukaansa aina yhtä vaikuttavaa.
Kela esitti Nummelan Elämäni biisi -ohjelmassa (2021), jossa se kuultiin Olli Keskisen valitsemana. Nostalgisen huuliharpun sointi sai komediaryhmä Kummelinkin jäsenet liikuttumaan.
Minun musiikkini -ohjelman jakson voi kuunnella myös podcastina Areenassa.
