Lapin kullan kimallus on perinteinen erämaaseikkailu
Kaksi seikkailunhaluista merimiestä löytää kultaa Lapin Porttikoskelta, mutta kruununvouti anastaa heidän valtauksensa. Pian koko alue on kultaryntäyksen jaloissa, ja taistelu valtauksista kiihtyy.
Åke Lindmanin ohjaama Lapin kullan kimallus (1999) on tarpeellinen lisä suomalaisiin Lappi-kuvauksiin.
Elokuva on kuvattu oikeilla tapahtumapaikoilla Inarissa, Sodankylässä ja Kittilässä.
Se näyttää, kuinka Lapin luonnonvaroja hullaannuttiin riistämään oikein urakalla 1860-luvun suurten nälkävuosien jälkeen.
Elokuvassa Lappi on äkkirikastumisen toivossa ryntäävän seikkailunhaluisen miesporukan omaa puuhamaata, jota tongitaan ja vallataan ja valtauksien tiimoilta kieroillaan ja tapellaan.
Saamelaisilla elokuvassa ei ole mitään sanottavaa. Heitä ei yksinkertaisesti ole kuin parissa pikkuruisessa sivuroolissa.
Aarteenetsintäseikkailut ovat aina kirjallisuudessa ja elokuvissa miehille pyhitettyä puuhaa, ajatellaanpa sitten vaikka Sierra Madren aarretta (1948) tai Kadonneen aarteen metsästäjiä (1981).
Lapin kullan kimalluksessa naisilla on hyvin perinteiset sivuroolit: huora ja madonna. Edellistä edustaa kapakassa pilkkaveisuja rallatteleva Ralla-Kaisa, jälkimmäistä uskollinen vaimo, joka riutuvan lehmän kanssa odottaa miestään seikkailusta kotiinpalaavaksi.
Saamelais- tai naiskuvaa on kuitenkin turha sättiä tai kokonaisuudessaan tuomita. Tuollaista se todellisuus luultavimmin olikin 1870-luvulla. Valtauksilla ei naisia juuri pyörinyt ja saamelaisetkin olivat lähinnä etelän huuhtojien palkollisina.
Heikki Vuennon käsikirjoitus perustuukin pitkälti tositapahtumiin, kahden merimiehen kultalöytöön, jonka kruununvouti yritti varastaa.
Elokuvassa Vesa Vierikon esittämä Ervast ja Pirkka-Pekka Peteliuksen Lepistö ovat oikeita historiallisia henkilöitä, samoin Lasse Pöystin tulkitsema Planting. Ja lähes kaikkien muidenkin roolihahmojen taustalta löytyy oikeasti eläneet henkilöt.
Kullankaivamisen historiaan keskittyvällä Kultahippu-sivustolla on kiinnostava artikkeli elokuvan todellisten henkilöiden taustoista ja kohtaloista.
Edellä mainittujen näyttelijöiden mehukkaita roolisuorituksia säestävät muun muassa Jarmo Mäkinen, Martti Suosalo, Mats Långbacka, Ville Haapasalo ja Paavo Liski.
Varsinkin Suosalo piirtää taidokkaasti pikkunilkin muotokuvan – suoritus toikin tekijälleen elokuvan ainoan Jussi-ehdokkuuden.
Ralla-Kaisana riimittelee Minna Turunen roolissa, joka oli alun perin tarkoitettu itsensä loukanneelle Satu Silvolle.
Ervastin lempeä ja ymmärtävä vaimo on Kaija Pakarisen uskottavan laadukasta roolityötä.
Åke Lindmanille Lapin kullan kimallus merkitsi paluuta epookkituotantoon 1990-luvun alun Vihan päivät -tv-sarjan jälkeen.
Myös Lapin kullasta syntyi oheistuotteena kolmiosainen tv-sarja, jota voi kai pitää syypäänä siihen, että joiden roolihahmojen kehitys elokuvassa hiukan harppoo yllättävästi.
Elokuvan kuvaus on näyttävä ja epookki uskottava, tarinan kuljetus luottaa perinteisen seikkailuelokuvan muotoon. Sen nostalgiavetoisia lähisukulaisia voi löytää esimerkiksi Markku Pölösen ja Timo Koivusalon tuotannoista.
Lapin kullan kimallus (1999). Rooleissa Vesa Vierikko, Pirkka-Pekka Petelius, Lasse Pöysti, Jarmo Mäkinen, Martti Suosalo, Kaija Pakarinen, Mats Långbacka, Ville Haapasalo, Paavo Liski, Minna Turunen, Irina Björklund, Gunvor Sandqvist, Carl-Gustaf Wentzel. Kuvaus Pauli Sipiläinen. Musiikki Lasse Mårtenson. Käsikirjoitus Heikki Vuento. Ohjaus Åke Lindman. Tuotanto Åke Lindman Film-Production Oy.
