Hyppää pääsisältöön

Dokumentit

Sota laittoi ukrainalaisten nuorten haaveet tauolle – "Unelmoimme edelleen häistä, mutta paluuta täysin entiseen ei ole"

Päivitetty 25.07.2022 13:35.
Maria Kurtova ja Vladyslav Shyshov.
Kuvateksti Maria Kurtova ja Vladyslav Šyšov pakenivat sotaa Ukrainasta Suomeen.
Kuva: Mariia Fursina

Meidän aika dokumenttisarjan kolmas tuotantokausi, Meidän aika – Ukrainan kanssa, käsittelee nuorten ukrainalaisten sotapakolaisten tarinoita. Myös sarjan työryhmässä oli mukana ukrainalaisia tekijöitä.

Uusi tuotantokausi on jatkoa Ada Johnssonin ja Milla Muurosen ohjaamalle Meidän aika -dokumenttisarjalle. Meidän aika Ukrainan kanssa luotiin yhteistyössä ukrainalaisten luovien tekijöiden kanssa.

Sarjan toteuttamisessa olivat tiiviisti mukana apulaisohjaajat Mariia Fursina ja Božena Makovska, jotka molemmat muuttivat Kiovasta Helsinkiin huhtikuussa 2022. Fursina toimi kuvauksissa myös behind the scenes-valokuvaajana ja Makovska oli mukana tuotantoassistenttina. Suomessa asuva ukrainalainen pianisti Anželika Butenko sävelsi jaksoihin syvyyttä luovat musiikit.

Dokumenttisarjan jaksot on julkaistu Ylen @areena.stories -tilillä Instagramissa.

Milla Muuronen, Mariia Fursina ja Ada Johnsson.
Kuvateksti Dokumenttisarjan ohjaajat Milla Muuronen ja Ada Johnsson, sekä sarjan ukrainalainen apulaisohjaaja Mariia Fursina (keskellä).
Kuva: Lorenzo Balzan

"Mukana on ihmisiä, joiden kohtalo muuttui ikuisesti sodan myötä"

Dokumenttisarjan BTS-valokuvaaja ja apulaisohjaaja Mariia Fursina pitää dokumenttisarjaa tärkeänä erityisesti siksi, että sen kautta katsojat voivat oppia Ukrainan tilanteesta. Tarinoiden kautta välittyy esimerkiksi se, miten Suomeen muuttaneet ukrainalaiset käsittelevät kotinsa menettämistä.

– Jaksot peilaavat tavallisten ihmisten kokemuksia. Mukana on ihmisiä, joiden kohtalo muuttui ikuisesti sodan myötä, Fursina sanoo.

Dokumentin tekemisen jälkeen Fursina palasi Ukrainaan, kotikaupunkiinsa Tšernihiviin. Fursinan isovanhemmat olivat kaupungissa koko ajan, kun Venäjä pommitti ja piiritti aluetta. Fursinan mukaan Tšernihiv on toukokuusta lähtien ollut rauhallisempi kaupunki lukuun ottamatta jatkuvia ilmahälytyksiä ja kaupungin infrastruktuurin tuhoutumista. Kunnostustöitä tehdään hiljalleen.

Olen palannut paikkaan, jossa vietin lapsuuteni. Tunnen edelleen jokaisen kulman, mutta toisaalta kaikki on muuttunut. Se on outoa ja ahdistavaa.

― Mariia Fursina

– Olen palannut paikkaan, jossa vietin lapsuuteni. Tunnen edelleen jokaisen kulman, mutta toisaalta kaikki on muuttunut. Se on outoa ja ahdistavaa.

Sodasta huolimatta Fursina uskoo unelmiinsa: haaveena on valokuvaamisen harjoittaminen ammattimaisesti. Ennen sotaa hän kuvasi esimerkiksi muotinäytöksiä. Fursina suunnittelee tulevaisuudessa kehittävänsä valokuvaustaitojaan Helsingissä. Lisäksi hän haluaa pitää yhteyttä dokumenttisarjan työryhmään, jolle hän on kiitollinen mahdollisuudesta osallistua, inspiroitua ja saada arvokasta työkokemusta.

Ruslana Yakymenko lastensa kanssa Suomessa.
Kuvateksti Nuori äiti Ruslana Yakymenko tuli lastensa kanssa Suomeen. Hänen miesystävänsä joutui jäämään Ukrainaan.
Kuva: Mariia Fursina

Vastaanotto Suomessa kosketti

Vuoden 2022 alussa kaikki oli hyvin. Ruslana Yakymenkolla oli miesystävä, kolme lasta, työ ja tavallinen arki. Helmikuun lopussa alkoi sota. Tilanne pakotti Yakymenkon miehen jäämään Ukrainaan, kun Yakymenko itse lähti lasten kanssa turvaan Suomeen.

– Tällä hetkellä haaveilen vain siitä, että mieheni selviäisi sodasta, Yakymenko kertoo dokumenttisarjan jaksossa.

Yakymenkon mukaan vastaanotto Suomessa kosketti: ihmiset olivat vastaanottavaisia ja hänen suruaan ymmärrettiin. Vaikka ihmiset ympärillä pyrkivätkin tekemään Yakymenkon ja hänen lastensa olon kotoisaksi, yksinäisyyden tunne oli jatkuvasti läsnä. Koti ja perhe olivat edelleen Ukrainassa. Epätietoisuus ahdisti.

Haluan inspiroida ihmisiä muistamaan, että asioita ei tulisi ottaa itsestäänselvyytenä.

― Ruslana Yakymenko

Toivoa vaikeisiin hetkiin Yakymenko on aina löytänyt valokuvaamisesta, johon hän sai kipinän jo nuorena. Hän kuvailee, että valokuvien avulla on mahdollista uppoutua elämän tärkeisiin ajanjaksoihin. Valokuvat voivat välittää tietoa, nostaa esiin ongelmakohtia tai toisaalta muuttaa ihmisten näkemyksiä ja ajattelutapoja.

– Haluan näyttää maailman siten, kuten sen itse näen. Haluan inspiroida ihmisiä muistamaan, että asioita ei tulisi ottaa itsestäänselvyytenä.

Dokumentin teon jälkeen Yakymenko päätti lähteä lastensa kanssa takaisin Ukrainaan. Paluu tapahtui kesäkuun alussa, jonka jälkeen Yakymenko on tavannut miehensä kahdesti. 7.7.2022 pari meni naimisiin.

Katso Ruslanan tarina täältä.

Ada Johnsson, Milla Muuronen, Maria Kurtova ja Vladyslav Shyshov pariskunnan Suomen kodissa.
Kuvateksti Maria Kurtova ja Vladyslav Šyšov ovat löytäneet Suomesta yhteisen kodin.
Kuva: Mariia Fursina

Stressi ja huoli värittävät uutta arkea

Maria Kurtova ja Vladyslav Šyšov tapasivat yhteisen ystävän kautta, tutustuivat ja rakastuivat. Sotaa he pakenivat yhdessä Suomeen huhtikuun alussa. Pari kertoo stressin ja huolen värittäneen uutta arkea. He tietävät, että paluuta täysin entiseen ei ole. Kotitaloa Ukrainassa ei ole enää olemassa.

– Kaikesta huolimatta haluaisin mennä katsomaan, mitä siellä on jäljellä, Šyšov kertoo dokumentissa.

Kaikki voi romahtaa hetkessä.

― Maria Kurtova ja Vladyslav Šyšov

Jatkuva epävarmuus on vaikuttanut Kurtovan ja Šyšovin parisuhteeseen, sillä tulevaisuutta ei ole voinut suunnitella kovin pitkälle jatkuvasti muuttuvien olojen vuoksi. He unelmoivat yhdessä häistä ja autosta, jolla matkustaa ympäri Ukrainaa. Sota on laittanut haaveet tauolle ainakin toistaiseksi.

– Kaikki voi romahtaa hetkessä. Toivomme, että dokumentti inspiroi ihmisiä arvostamaan sitä, mitä heillä on: perhettä, ystäviä ja kumppaneita.

Dokumentin teon jälkeen Kurtova ja Šyšov muuttivat uuteen asuntoon ja ystävä auttoi työnsaannissa. Ikävä kotikaupunkiin on edelleen suuri.

Katso Marian ja Vladyslavin tarina täältä.

Bozhena Makovska.
Kuvateksti Božena Makovska tekee töitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja tasa-arvon eteen.
Kuva: Mariia Fursina

Taistelua tärkeiden arvojen puolesta

Ukrainassa vuonna 2004 tapahtunut oranssi vallankumous sekä Ukrainan vallankumous vuonna 2014 muuttivat Božena Makovskan maailmankuvan pysyvästi. Kotimaata järisyttäneet tapahtumat inspiroivat nuorta Makovskaa aktivismiin ja mielenosoittamiseen.

Aluksi Makovska toimi Ukrainan Punaisen Ristin riveissä vapaaehtoisena, myöhemmin esimerkiksi ensiapuohjaajana. Tällä hetkellä Makovska on feministi ja kansalaisaktivisti, joka tekee töitä esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja tasa-arvon eteen. Lisäksi hän kuratoi riippumatonta mediaa Kiovan feministit, joka luotiin kertomaan Kiovan feministiyhteisöstä paikallisten aktivistien henkilökohtaisten tarinoiden kautta.

– Tuotamme haastatteluja, käännämme niitä ja julkaisemme sivuillamme, Makovska avaa dokumentissa.

Makovska joutui jättämään kotinsa Ukrainassa Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Sota on vaikuttanut aktivismityöhön ja siihen, missä muodoissa Makovska harjoittaa aktivismia. Saavuttuaan Ukrainasta Helsinkiin hän on järjestänyt esimerkiksi erilaisia puhetilaisuuksia ja tehnyt kenttätyötä yhdessä muiden aktivistien kanssa.

Sen lisäksi, että Makovskan tarinasta tehtiin jakso dokumenttisarjaan, Makovska toimi sarjan apulaisohjaajana ja tuotantoassistenttina. Alunperin hänen oli tarkoitus toimia vain osana työryhmää, mutta ”tärkeän ja painavan viestin” takia hänen tarinastaan päädyttiin tekemään oma jakso. Erilaiset video- ja dokumenttiprojektit olivat Makovskalle entuudestaan tuttuja, mutta monipuolinen rooli tuotannossa tarjosi myös paljon uutta.

– Olen kiitollinen kollegoilleni mahdollisuudesta jakaa ajatuksiani laajalle yleisölle.

Dokumentin teon jälkeen Makovska on jatkanut taistelua itselleen tärkeiden arvojen puolesta. Hän toivoo, että dokumenttisarja auttaa suomalaisia katsojia ymmärtämään paremmin haasteita, joita ukrainalaiset kohtaavat.

Katso Boženan tarina täältä.

Meidän aika – Ukrainan kanssa on katsottavissa Instagramissa Ylen @areena.stories -tilillä.

Lisää aiheesta Yle Areenassa