Hyppää pääsisältöön

YleX

Yleisö katsomassa keikkaa Puntalassa.

Vuosi punkstoon jälkeen

YleX selvitti Puntalassa, mitä suomaiselle punkyhteisölle kuuluu nyt, kun punkstoo-keskustelusta on kulunut vuosi.

Päivitetty 11.08.2022 12:12.

Edellisen kerran Maiju, 38, osallistui Puntala-rockiin kuusi vuotta sitten. Lempäälän perinteinen punkfestivaali on monelle vuoden kohokohta, mutta Maiju ei ole halunnut osallistua tapahtumaan vuosiin.

Vuonna 2016 Maiju oli soittamassa Puntalan lavalla bändinsä kanssa, kun hän huomasi yleisössä tutun henkilön. Maiju kertoo, että kyseinen tuttu oli raiskannut hänet erään toisen punktapahtuman jälkeen muutamaa vuotta aiemmin.

Yhteiset kaverit istuivat tutun seurassa, vaikka olivat kuulleet Maijun kertoneen asiasta.

Maiju soitti keikan loppuun ja poistui heti Puntalasta.

– Monet jatkoivat hänen kanssaan kaveeraamista. Itsekin ajattelin, että nuo ihmiset uskovat ennemmin häntä kuin minua.

Maiju kertoo, että tuttu väitti häntä valehtelijaksi ja kielsi kaiken – viime kesään asti. Silloin moni kuuli ensimmäisen kerran sanan punkstoo.

Yhtäkkiä oli itsestään selvää, että kertomani oli totta.

― Maiju

Heinäkuussa 2021 punkstoo-niminen Instagram-tili nosti punkpiireissä tapahtuneen seksuaalisen häirinnän, ahdistelun ja väkivallan valtakunnalliseksi keskusteluksi. Tilillä julkaistiin uhrien kokemuksia nimettömänä. Pian samankaltaiset tilit perustettiin muun muassa rap- ja metallimusiikkipiirien kokemuksia varten.

Suurimman keskustelun saivat kuitenkin aikaan punkkarit.

YleX haastatteli festivaalikävijöitä, esiintyjiä ja työryhmän jäseniä Puntala-rockissa. Moni kokee, että jotain on aidosti muuttumassa punkyhteisössä.

Niin myös Maiju. Tänä vuonna hän palasi Puntalaan vuosien tauon jälkeen.

– Punkstoo teki sen, että yhtäkkiä oli itsestään selvää, että kertomani oli totta. Kaikki uskoivat minua.

Moni pyysi jälkikäteen anteeksi sitä, ettei ollut aiemmin ollut Maijun puolella. Maiju kertoo, ettei tuttukaan enää kiellä tapahtunutta.

Maiju palasi Puntalaan, sillä nyt hän tietää, että häntä uskotaan. Hän ajattelee, että jos tuttu olisi tällä kertaa paikalla, kyseinen henkilö joutuisi pysyttelemään syrjässä. Ei Maiju.

Häirintäyhdyshenkilöt suora reaktio punkstoohon

Osa vuosi sitten ilmi tulleista punkstoo-kokemuksista tapahtui Puntala-rockissa.

– Siitä tuli tosi surullinen ja tyrmistynyt olo. Silloin epäonnistuimme, sanoo Puntala-rockin järjestäjiin kuuluva Sini Kangaspeska.

Siksi Puntalassa päivystää tänä vuonna ensimmäistä kertaa häirintäyhdyshenkilöistä koostuva tiimi. Pinkkeihin liiveihin pukeutuneet tiimiläiset nousevat keikkojen välissä lavalle kertaamaan turvallisemman tilan periaatteita yleisölle. Lisäksi Puntala-rockin järjestäjien työryhmä on osallistunut alkukesästä koulutukseen aiheesta.

Tapahtumaan on myyty tänä vuonna noin 1 350 lippua.

Pinkkiliivisiä häirintäyhdyshenkilöitä Puntala-rockissa.
Kuvateksti Puntalassa päivysti viikonlopun ajan pinkkeihin liiveihin pukeutuneita häirintäyhdyshenkilöitä.
Kuva: Raine Laaksonen / YleX

Ihmiset ovat Kangaspeskan mukaan havahtuneet vuoden aikana entistä enemmän siihen, että jokainen voi vaikuttaa yhteiseen turvallisuuteen.

– Järjestäjät voivat luoda turvallisuudelle puitteet ja kannustaa ihmisiä siihen, mutta emme pysty näkemään kaikkea. Siihen tarvitaan yleisön reaktiota ja reflektiota.

Kangaspeska on järjestänyt erilaisia punkkeikkoja jo vuosia. Hän on huomannut, kuinka keikkapaikat ja isot kaupalliset festivaalit ovat alkaneet panostamaan turvallisuusasioihin enemmän.

Tänä vuonna Puntalan lisäksi muun muassa Tuskassa ja Ruisrockissa päivysti häirintäyhdyshenkilö ensimmäistä kertaa.

Sisli Piisilä on yksi Puntala-rockin häirintäyhdyshenkilöistä. Tiimin toiminnasta vastaa Kohti turvallisempia tiloja -kollektiivi, joka koostuu vapaaehtoisista. Kollektiivi perustettiin pian punkstoon jälkeen, kun Piisilän kaveri halusi tehdä jotain häirinnän vähentämiseksi. Mukana on ihmisiä ympäri Suomea.

Viime syksystä asti koossa ollut kollektiivi on myös pitänyt turvallisemman tilan koulutuksia punkkeikkoja järjestäville paikoille.

Lähes jokainen YleX:n haastattelemasta 23 ihmisestä mainitsee, että pinkkiliivisten häirintäyhdyshenkilöiden bongaaminen festariyleisön seasta on ilahduttanut.

Kollektiivi ei kerro yhteydenottojen tarkkaa määrää, mutta viikonlopun aikana on tullut “useampia” ilmoituksia.

Piisilä on käynyt Puntalassa noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Hänestä tunnelma on rauhallisempi kuin aiempina vuosina. Ihmiset vaikuttavat tänä vuonna skarpimmilta.

Festarikävijöitä tanssimassa keikan aikana.
Kuvateksti Puntala-rockin yleisö nautti musiikista tanssimalla perjantai-iltana.
Kuva: Raine Laaksonen / YleX

Punkstoosta seurasi potkuja, peruutuksia ja purettuja sopimuksia

Metsän ympäröimälle Puntalan leirialueelle on rakennettu kaksi festivaalilavaa. Puntalan esiintyjäkaarti on eräänlainen läpileikkaus punkista: nurmilavalle nousevat viikonlopun aikana sekä grindcore-yhtye Death Toll 80k että popmaista punkkia soittava Teini-Pää.

Keikkojen aikana moni bändi mainitsee punkstoon välispiikeissään tai pitää aiheesta kokonaisen puheen. Yksi niistä on helsinkiläinen yhtye Ransom.

– Punkstoo elää, älkää unohtako sitä. Puuttukaa, jos näette jotain, Ransomin laulaja-kitaristi Maija Leväniemi sanoo lavalla.

Keikan jälkeen Leväniemi kertoo, että punkstoo on saanut vuodessa miehet ja tapahtumajärjestäjät vähentämään taakkaa omilta harteilta.

Leväniemen mielestä asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä. Kutsuttava raiskausta raiskaukseksi ja hyväksikäyttöä hyväksikäytöksi. Hänestä kokemusten jakamisen stigmaa pitäisi purkaa.

Ransomin jäsenten omassa lähipiirissä punkstoo on jatkuva puheenaihe. Keskustelua on pidettävä yllä, jotta asioita voi yrittää ratkaista yhdessä, Leväniemi sanoo.

– On vaan pitänyt myös itse jaksaa puhua, mikä on ollut aika työlästä, sanoo yhtyeen rumpali ja taustalaulaja Annabel Kajetski.

Monelle Kajetskin miespuoliselle tutulle punkstoon nostamat tapaukset tulivat yllätyksenä, vaikka Kajetskista tuntuu, että samoista asioista on puhuttu jo vuosia.

Ransom esiintymässä Puntala-rockissa.
Kuvateksti Ransom-yhtye otti punkstoon puheeksi keikkansa aikana.
Kuva: Raine Laaksonen / YleX

Punkstoo on tarkoittanut myös konkreettisia tekoja. Useat yhtyeet ovat erottaneet jäseniään tai keskeyttäneet toimintansa kokonaan, keikkajärjestäjät ovat peruneet keikkoja ja muusikot ovat pyytäneet anteeksi sosiaalisessa mediassa. Tapahtumapaikat ovat laatineet turvallisemman tilan periaatteita, palkanneet häirintäyhdyshenkilöitä ja kouluttaneet henkilökuntaa.

YleX:n tietojen mukaan ainakin neljä levy-yhtiötä on purkanut yhteensä neljä levytyssopimusta ja kaksi ohjelmatoimistoa on lopettanut yhteistyön yhteensä neljän yhtyeen kanssa. Myös YleX:n radio-ohjelma päättyi punkstoon jälkeen.

Lisäksi Punk in Finland -keskustelufoorumia ylläpitävä yhdistys kertoo keräävänsä rahaa uhrien mahdollisten oikeudenkäyntikulujen kattamiseksi.

Osa on ottanut etäisyyttä punkpiirien tapahtumiin ja ihmisiin. Osa on viime aikoina uskaltanut palata takaisin.

Pari punkstoossa mainittua muusikkoa on ilmoittanut, että on hankkinut itselleen ammattiapua.

On kyse vastuunottamisesta. Osa on osannut tehdä sen. Kaikki eivät ole.

― Atte Viljamaa

On kyse vastuunottamisesta, sanoo Puntalassa esiintyneen Puhelinseksin basisti Atte Viljamaa.

– Osa on osannut tehdä sen. Kaikki eivät ole.

Yhtyeen laulaja Noora Määttä uskoo, että tekijätkin tarvitsevat tukea, jotta käyttäytyminen aidosti muuttuisi.

– Vaikka olisi kämmännyt, on hyvä olla tukiverkostoja. Koska paska ei katoa mihinkään, vaan se vaihtaa porukkaa, jos ei ole myös tukea.

Puhelinseksin jäsenet kertovat, että punkstoon takia usean keikkapaikan esiintymissopimuksiin on ilmestynyt uusi kohta, jossa yhtyeet sitoutuvat virallisesti turvallisemman tilan periaatteisiin.

Puhelinseksin kitaristi ja toinen laulaja Otto Mikkola kertoo, että tiettyjen punkpiirien puheiden nais- ja transvihamielinen sävy on särähtänyt hänen korvaansa jo vuosia.

Nyt hän ajattelee, että muutos on alkanut.

– Totta kai tämä on tosi nuori juttu. Vuosi ei ole kuin ensimmäinen murtuma suuremmassa muurissa.

Mikkolan mielestä punkyhteisö joutuu nyt opettelemaan näitä asioita, jotta seuraava sukupolvi voisi kasvaa kulttuurissa, jossa ne ovat arkipäivää.

Mikkola on huomannut tapahtuma-alueella paljon nuoria ihmisiä, jotka ovat ensimmäistä kertaa Puntalassa.

– Muistan, kun olen itse ollut reilut kymmenen vuotta sitten täällä ekaa kertaa. Joillakin on nyt se sama ihanuus alkamassa, hän sanoo ja naurahtaa.

Festarikävijä yleisösurffaamassa keikan aikana Puntalassa.
Kuvateksti Ihmiset innostuivat yleisösurffaamaan Foreseen-yhtyeen keikalla.
Kuva: Raine Laaksonen / YleX

“Valitse porukkasi”

Kun punkstoo valtasi viime vuonna tilaa perinteisestä ja sosiaalisesta mediasta, Teini-Pää kävi yhteisillä kävelylenkeillä.

– Teimme silloin paljon yhdessä, koska se oli kaikille tosi rankkaa. Olemme olleet toistemme tukena, kertoo yhtyeen basisti Sara Kansonen.

Teini-Pää miettii tarkkaan, millaisiin tahoihin yhtye yhdistetään. Rockfestivaali Naamat sai heinäkuun alussa kritiikkiä siitä, että joissain ohjelmanumeroissa vitsailtiin seksuaalisella häirinnällä. Myös Teini-Pää ilmoitti, etteivät he aio soittaa, jos ohjelmasisältöä ei vaihdeta.

– He reagoivat siihen tosi hyvin ja muuttivat ohjelmaa, Teini-Pään rumpali-laulaja Johanna Järvinen sanoo.

Kansonen on huomannut, että kun epäilyttävistä asioista on sanonut suoraan ja uskaltanut vaatia tekoja, asioista on päästy yhteisymmärrykseen. Se on tuonut paljon itsevarmuutta.

Myös muut haastateltavat toteavat, että nyt uskaltaa ainakin avata suunsa. Monella on hyviä kokemuksia viime kuukausien ajalta, kun he ovat ilmoittaneet ikävästä tilanteesta henkilökunnalle tai kaverille. Asiaan on puututtu heti.

Järvistä turhauttaa, että punkstoosta keskusteleminen jää välillä kauhistelun ja pelkän “canceloimisen” tasolle. Hänestä häirintää pitäisi käsitellä koko yhteiskunnan näkökulmasta eikä typistää punkyhteisön ongelmaksi.

Haastattelun aikana Kansonen herkistyy. Aihe on tärkeä.

Teini-Pää esiintymässä Puntala-rockissa.
Kuvateksti Teini-Pää esiintyi Puntalassa lauantaina.
Kuva: Raine Laaksonen / YleX

Puntalan parkkipaikalla punaisen pakettiauton sisällä istuu viisi kaverusta. Kuudes on asettunut retkituoliin avonaisen takaluukun viereen.

Tänä vuonna ystävät ovat viettäneet festivaalia pienemmällä porukalla. Syystä.

– Punkstoo on jakanut jengiä täällä kahtia. Valitse porukkasi niin sanotusti, sanoo Mauri, 27.

Seurue kertoo, että Puntalassa on tuttuja, joita he välttelevät punkstoon ilmi tuomien asioiden takia.

Puntalassa ei esiinny yhtyeitä, joiden jäsenten ongelmallinen käytös on yleisessä tiedossa, mutta punkpiireissä on yhä bändejä, joiden kanssa pakettiautossa istuva seurue ei halua olla missään tekemisissä. Niiden jäsenet jakavat punkstoo-juttuja somessa, mutta oma käytös kulkee rajamailla, sanoo 26-vuotias Tiitus.

– Kavereita käy niiden keikoilla, mutta he eivät sano meille siitä mitään.

Metalli, suomirap, siellä kaikki vaan kuopattiin. Klassinen musiikki ei koskaan lähtenyt.

― Mauri

Mauri sanoo, että on ironista, että “tällainen räkägenre” muuttaa asioita, kun muissa musiikkipiireissä vastaavia tekoja ei ole nähty.

– Metalli, suomirap, siellä kaikki vaan kuopattiin. Klasari ei koskaan lähtenyt.

– Hippiporukassa oli yllättävän paljon tapauksia, mutta siellä ei tapahtunut yhtään mitään, 24-vuotias Janne jatkaa.

Mauri viittaa klassisen musiikin metoo-keskusteluun. Toimittaja Sonja Saarikoski nosti aiheen laajemmin julkisuuteen Imagessa vuonna 2020.

Porukasta Veera, 24, kertoo tietävänsä monta tapausta klassisen musiikin puolelta. Veeran mukaan joistakin tapauksista on ilmoitettu oppilaitoksille, mutta toimenpiteet eivät ole tuntuneet riittäviltä.

– Se kertoo mielestäni punkista, että välitetään kuitenkin, Mauri sanoo.

Yleisöä Puntala-rockin keikan aikana.
Kuvateksti Viimeiset keikat soitettiin illan jo pimentyessä Puntalassa.
Kuva: Raine Laaksonen / YleX