Hyppää pääsisältöön

Historia

Englannin kuningatar Elisabet I istumassa käsi maapallon päällä.

Vuonna 1588 kuningatar Elisabet I valoi uskoa alamaisiinsa Espanjan armadan uhatessa – yli 400 vuotta myöhemmin Englannin jalkapallomaajoukkuetta kannustetaan samoin sanoin

Englanti pönkittää yhä kansallista itsetuntoaan Espanjan armadan voittamisella, vaikka espanjalaisten tappion syy oli ennen kaikkea huono sää. Myytti voittamattoman armadan lyömisestä pulpahtelee esiin eri yhteyksissä. Se on kummitellut esimerkiksi naisten jalkapallomaajoukkueen kannustusvideossa.

Heinäkuussa 2022 Englanti juhli jalkapallon naisten Euroopan mestaruutta. Vuonna 2019 maailmanmestaruuskisoissa Englanti ei päässyt aivan niin pitkälle, vaikka joukkuetta kannustettiin samoilla sanoilla, joilla kuningatar Elisabet I kannusti alamaisiaan Espanjan armadan uhatessa.

1500-luvun lopulla Englanti oli pahassa pinteessä. Sitä uhkasi mahtavan Espanjan suuri laivasto – voittamaton armada.

Tärkeä osa Espanjan armadan myyttiä on kuningatar Elisabet I:n elokuussa vuonna 1588 pitämä puhe. Siinä kuningatar valoi uskoa alamaisiinsa espanjalaisten yrittäessä hyökätä Englantiin.

I know I have the body of a weak and feeble woman, but I have the heart and stomach of a king, and of a king of England too.

― Elisabet I, 1588

"Tiedän, että minulla on heikon ja hauraan naisen keho, mutta minulla on kuninkaan, vieläpä Englannin kuninkaan sydän ja rohkeus."

Tässä puheen kuuluisimmassa osassa Elisabet I onnistui myös rikkomaan sukupuolikäsityksiä. Hän saattoi vaikuttaa heikolta naiselta, mutta hän oli samalla myös rohkea kuningas. Puhe loi Elisabetista mainetta neitsytkuningattarena, joka naarasleijonan lailla puolusti valtakuntaansa ja alamaisiaan.

Elisabetin sanat puhuttelevat myös naisten jalkapallomaajoukkueen kannattajia

Vuonna 2019 Englannin naisten jalkapallomaajoukkuetta, Lionesses, kannustavassa tv-mainoksessa Elisabet I:n puhetta toistivat lähes sanasta sanaan menestyneet englantilaiset naisnäyttelijät ja -urheilijat.

You may think I have the body of a weak and feeble woman, but I have the heart and stomach of a king, and a king of England too.

― Lionesses-mainos, 2019
Englannin naismaajoukkue juhlii maalia jalkapallon MM-kisoissa vuonna 2019.
Kuvateksti Englanti juhlii Espanjaa vastaan tehtyä maalia vuonna 2019.
Kuva: Kieran McManus/BPI/Shutterstock/All Over Press

Elisabet I viittasi puheessaan Parman herttuaan, joka oli Espanjan maihinnousurmeijan komentaja, ja Espanjan tai kehen tahansa eurooppalaiseen kuninkaaseen. Uhmakkaasti hän julisti, että heillä ei ollut mitään asiaa hänen valtakuntaansa.

...and think foul scorn that Parma or Spain, or any prince of Europe, should dare invade the borders of my realm.

― Elisabet I, 1588

"... ja halveksin ajatusta siitä, että Parman herttua tai Espanjan tai muiden Euroopan maiden kuninkaat rikkoisivat minun valtakuntani rajoja."

Lionesses-mainos toki viittaa enemmän naisten aseman edistämiseen ja maajoukkueen hengen luomiseen kuin ulkomaista vihollista vastaan puolustautumiseen. Englannin maajoukkueen sponsorin mainos on hyvin näyttävä.

Mainoksessa alkuperäisiä Elisabetin lausumia sanoja on hieman muutettu. Mainoksen mukaan kivulla, rasituksella tai epäonnistumisen pelolla ei ole ole sijaa (Englannin joukkueessa).

...and think foul scorn that pain or strain or fear of failure should dare invade the borders of my realm.

― Lionesses-mainos, 2019

Myytti Espanjan armadan päihittämisestä on yhä tärkeä englantilaisille

Englannissa Espanjan suuren ja voittamattoman armadan häviö on merkittävä osa historiaa ja kansallista identiteettiä. Se oli altavastaajan voitto: Englanti oli 1500-luvun lopulla vielä pieni protestanttinen valtakunta Euroopan laidalla, kun taas katolinen Espanja oli aikansa suurvalta.

Armadan päihittäminen nähdään Englannissa, paitsi suurena merivoittona, myös alkusysäyksenä myöhemmälle mahtavalle brittiläiselle imperiumille, joka hallitsi maailman meriä.

Tosiasiassa Englannin laivasto ei onnistunut upottamaan juuri lainkaan armadan laivoja. Suurin syy espanjalaisten laivojen uppoamisiin oli huono sää, minkä vuoksi moni armadan laivoista haaksirikkoutui paluumatkalla Espanjaan.

Espanjan armada tunnetaan voittamattomana armadana. Voittamaton-määreen keksivät kuitenkin englantilaiset propagandistit. Espanjalaiset eivät sitä itse käyttäneet armadan yhteydessä.

Espanjan armadan tappio 1500-luvun lopun maalauksessa.
Kuvateksti Espanjan armadan tappio.
Kuva: Harper Collins Publishers / Shutterstock / All Over Press

Itse asiassa monet espanjalaiset itse epäilivät armadan onnistumista, sillä sen tehtävä oli toivottoman monimutkainen. Armadan tarkoitus oli suojata Englantiin tehtävää maihinnousua ja toimittaa maihinnousuarmeijalle varusteita.

Maihinnousuarmeija odotti Alankomaissa. Silloisissa oloissa Parman herttuan johtaman maihinnousuarmeijan ja Medina Sidonian herttuan johtaman armadan yhteydenpito ja koordinaatio oli vaikeaa.

Se myös osaltaan koitui espanjalaisten kohtaloksi.

Espanjan armadan kohtalo on brittiläisten elokuvien kestoaihe

Myytti Espanjan armadan häviöstä elää yhä voimakkaasti esimerkiksi brittiläisissä elokuvissa, joita suomalaisetkin katsovat innokkaasti.

Yksi esimerkki niistä on vuonna 2007 ilmestynyt Elizabeth the Golden Age -elokuva. Siinä moni Espanjan armadaa koskeva asia on historiallisessa mielessä pielessä.

Elokuvassa kuningas Filip II käy yksinpuhelua kuinka hän aikoo uhrata Espanjan metsät rakentaakseen mahtavimman armadan mitä koskaan on rakennettu.

Espanjan kuningas tuskin ajatteli tällä tavalla. 1500-luvun lopulla metsäkato oli yleiseurooppalainen ongelma, mistä oltiin hyvin tietoisia. Se ei johtunut pelkästään laivojen rakentamisesta, vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että puu oli tärkein energian lähde ja rakennusmateriaali.

Toisaalta Espanja kyllä rakensi laivoja ja pyrki haalimaan niihin materiaaleja eri puolilta Eurooppaa. Tämän vuoksi Filip II kiinnostui 1570-luvulla mm. Ruotsin puuvaroista. Kuuntele tästä enemmän podcast-sarjassa Espanjan armada ja Pohjola.

Puupulan ja laivojen kalleuden vuoksi kaikkia armadan laivoja ei suinkaan rakennettu alusta alkaen. Armadaan haalittiin kaikenlaisia laivoja esimerkiksi Välimereltä ja Itämereltä. Suuri osa niistä oli kömpelöitä kuljetusaluksia, joiden tarkoitus oli kuljettaa maihinnousuun tarvittavia varusteita, kuten tykkejä.

Välimerellä käytetyt laivat soveltuivat huonosti Atlantin koviin olosuhteisiin. Tämä oli merkittävä tekijä armadan kohtalossa.

Oliko sittenkään kyse Daavidin ja Goljatin välisestä taistelusta?

Englannin laivaston ja Espanjan armadan kohtaamista on verrattu Daavidin ja jättiläismäisen Goljatin taisteluun. Tavallaan näin olikin: Espanja oli aikansa globaali supervalta, ja Habsburgien hallitsijasukuun kuulunut Filip II hallitsi Iberian niemimaan lisäksi alueita Alankomaissa, Italiassa, Amerikassa ja Filippiineillä.

Jos pienimmätkin laivat lasketaan mukaan, armadassa oli yli 150 laivaa ja noin 30 000 miestä.

Mutta myös Englannilla oli paljon laivoja. Lisäksi sen parhaimmat sotalaivat olivat nopeampia ja ketterämpiä kuin espanjalaisten. Niitä ei rakennettu pitkille mantereiden välisille matkoille, joten niiden ei tarvinnut kuljettaa mukanaan niin paljon varusteita kuin espanjalaisten.

Tämän ansiosta englantilaiset pystyivät varustamaan laivojaan paremmilla tykeillä.

Maalaus Gravelinesin meritaistelusta vuonna 1588.
Kuvateksti Gravelinesin taistelu.
Kuva: Shim Harno / Alamy

Heinäkuun lopulla armada oli ankkuroituneena Calais'n kaupungin edustalla. Englantilaiset huomasivat tilaisuuden aiheuttaa sekasortoa ja lähettivät espanjalaisia kohti räjähteillä varustettuja palavia laivoja.

Elizabeth the Golden Age -elokuvassa nämä palavat ja räjähtelevät laivat aiheuttavat paljon tuhoa espanjalaisille laivoille. Tosiasiassa näin ei käynyt, mutta espanjalaiset joutuivat katkaisemaan ankkurinsa ja lähtemään nopeasti liikkeelle väistääkseen palavia laivoja.

Tämän jälkeen englantilaiset ja espanjalaiset kävivät useita meritaisteluita, joista kuuluisin käytiin ranskalaisen Gravelinesin kaupungin edustalla. Joitakin espanjalaisia laivoja vaurioitui.

Tämä ei vielä ollut mitenkään kohtalokasta armadan kannalta, mutta alkoi näyttää selvältä, että armada ei kyennyt suorittamaan päätehtäväänsä eli maihinnousun tukemista.

Armadan ja maihinnousuarmeijan kohtaaminen ei onnistunut

Elisabet I:n pitämä hengennostatuspuhe on olennainen osa Espanjan armadaan liittyvää myyttiä. Samalla kun Englannin laivasto taisteli armadan kanssa, maa-armeija oli koolla Lontoosta itään Tilburyssä Essexissä.

Kuningatar Elisabet I puhuu joukoilleen Tilburyssa vuonna 1588.
Kuvateksti Elisabet I:n pitää puhetta Tilburyssä.
Kuva: Historia / Shutterstock / All Over Press

Kuningatar piti puheensa 9. päivä elokuuta (silloin käytössä olleen kalenterin mukaan). Tavallaan puhe oli turha, sillä Espanjan armada oli siinä vaiheessa ajautunut sen verran hajalleen, ettei se enää olisi kyennyt tukemaan maihinnousua.

Pian armadan komentaja, Medina Sidonian herttua, päättikin lähteä paluumatkalle Espanjaan.

Tuuliolosuhteiden vuoksi paluumatka päätettiin tehdä pohjoisen kautta kiertämällä Skotlanti ja Irlanti.

Juuri tuo paluumatka ja sen olosuhteet koituivat monen espanjalaisen laivan ja miehen kohtaloksi. Arviolta parikymmentä laivaa haaksirikkoutui Skotlannin ja Irlannin rannikoilla. Niistä moni oli peräisin Välimereltä.

Elisabet unohti armadaa vastaan taistelleet tavalliset miehet

Elisabet I:n puhe Tilburyssä, ja tarina siitä, miten peloton neitsytkuningatar johdatti alamaisensa voittoisaan taisteluun ylivoimaista vihollista vastaan, on hieno ja puhuttelee yhä englantilaisia.

To which rather than any dishonour shall grow by me, I myself will take up arms, I myself will be your general, judge, and rewarder of every one of your virtues in the field.

― Elisabet I, 1588

"Jos näin käy, en tuota häpeää, vaan tartun aseisiin, johdan teitä, toimin tuomarina ja palkitsen joka ikisen sankaritekonne taisteluissa."

Englannin jalkapallomaajoukkuetta tukevassa mainoksessa ei puhuta taistelukentästä, vaan viestin ydin on englantilaisten naisten ylpeys ja solidaarisuus pelikentällä.

To which rather than any dishonour shall grow by me, I myself will take up arms I myself will be your general, judge and rewarder of every one of your virtues on the field of play.

― Lionesses-mainos, 2019

Kun Englannissa muistellaan Espanjan armadaa, tai tehdään siitä elokuvia kuten Elizabeth the Golden Age, yleensä sivuutetaan mitä tapahtui hieman myöhemmin. Siihen nähden osa Elisabetin puheesta vaikutti suorastaan irvokkaalta.

I know already, for your forwardness you have deserved rewards and crowns; and We do assure you on a word of a prince, they shall be duly paid.

― Elisabet I, 1588

"Tiedän, että olette jo ansainneet palkkionne rohkeudesta. Annamme teille kuninkaallisen sanamme siitä, että teidät palkitaan asianmukaisesti."

1500-luvulla taudit olivat hyvin yleinen kuolinsyy pitkillä merimatkoilla.

Englannin laivasto odotti hyvin pitkään valmiudessa, että espanjalaiset mahdollisesti palaavat. Tämän turhan odottelun aikana jopa noin puolet miehistä kuoli tauteihin ja nälkään.

Elisabet ja hallitus juhlistivat armadan tappiota monin tavoin, mutta englantilaisten laivojen miehistöille ei herunut korvauksia. Asiakirjojen mukaan Englanti käytti armadaa vastaan puolustautumiseen 400 000 puntaa, mutta siitä vain 180 puntaa osoitettiin laivaston haavoittuneille ja sairastuneille.

Englannin laivaston komentaja amiraali Howard maksoi miehille korvauksia omasta pussistaan.

Englannissa Elisabetin kovasydämisyys ja nuukuus laivaston miehiä kohtaan sivuutettiin, kuten usein tehdään yhä. Populaarikulttuurissa, kuten Elizabeth the Golden Age -elokuvassa, ei yleensä kerrota myöskään siitä, että Filip kohteli armadan veteraaneja paljon paremmin kuin Elisabet oman laivastonsa veteraaneja.

Espanjan armadan laiva uppoamassa Irlannin rannikolla.
Kuvateksti Espanjalainen laiva haaksirikkoutumassa Irlannin rannikolla.
Kuva: Design Pics Inc / Shutterstock / All Over Press

Filip II pyrki pitämään veteraaneista huolta ja maksoi heille korvauksia. Joulukuussa 1588 hän kuuli, että joitakin oli erotettu ilman täyttä korvausta. Kuningas puuttui asiaan ja piti huolta, että korvaukset maksettiin täysimääräisesti.

Englantilaisten propaganda on kantanut hedelmää tähän päivään saakka

Espanjan armada ei suinkaan tuhoutunut kokonaan. Nykyisin arvioidaan, että jopa noin kaksi kolmasosaa laivoista palasi Espanjaan. Mutta pitkän paluumatkan aikana taudit riehusivat ja ruoka kävi vähiin. Lopulta arviolta noin puolet armadan miehistöstä kuoli.

Vaikka Englannin ja Espanjan miestappiot olivat suhteessa suurin piirtein samansuuruiset, armadan kohtalo oli toki kirvelevä tappio Espanjalle. Armada epäonnistui tehtävässään. Tästä silloiset englantilaiset imagokonsultit ja pr-ihmiset ottivat kaiken irti. Puhuttiin Jumalan tuulesta, joka oli englantilaisten puolella. Propagandassa Englannin laivaston etevämmyyttä korostettiin ja Francis Drake nostettiin sankariksi. Elisabet I:n maine kasvoi.

Tarina Englannin neitsytkuningattaresta, joka johdatti alamaisensa voittoon ylivoimaista vihollista vastaan, elää ja puhuttelee yhä. Englannissa moni poliitikko on viitannut armadan kohtaloon pyrkiessään nostattamaan englantilaisten kansallistunnetta – yleensä silloin, kun Englantia on uhannut jokin todellinen, tai kuviteltu, vihollinen.

Myyttiä Espanjan armadan päihittämisestä on muisteltu, kun Napoleon tai natsi-Saksa ovat uhanneet Englantia. Siihen ovat tarttuneet myös Brexitiä ajaneet populistipoliitikot. Nyt myytti voi pompahtaa esiin myös jalkapallomaajoukkueen kannustamisen taustalla.

Miksi Espanjan kuningas Filip II päätti hyökätä Englantiin?

Maalaus Espanjan kuninkaasta Filip II:sta.
Kuvateksti Espanjan kuningas Filip II.
Kuva: Keith Corrigan / Alamy / All Over Press

Elisabet I:n ja Filip II:n välit huonontuivat vähitellen 1500-luvun loppupuolella.

Filip II hallitsi eri puolilla maailmaa lukuisia alueita. Yksi niistä oli Alankomaat, jossa puhkesi 1560-luvulla kapina.

Englanti tuki hieman myöhemmin kapinallisia. Lisäksi Englannin kanaalissa espanjalaisten kauppalaivat olivat kaappareiden vapaata riistaa. Englantilainen kaappari Francis Drake ryösteli kuningattaren valtuuttamana laivoja ja satamia Espanjan siirtomaissa Amerikassa.

Kun Draken hyökkäykset ulottuivat 1580-luvulla myös Iberian niemimaalle, kuninkaan mitta täyttyi. Hän ryhtyi kokoamaan suurta armadaa.

Filip II:n suunnitelman mukaan armadan päätarkoitus ei ollut merisota englantilaisia vastaan, vaan tukea maihinnousua Englantiin. Espanjalla oli Alankomaissa kapinallisia vastaan taistellut kokenut armeija, joka oli tarkoitus siirtää Englantiin, missä se suunnitelman mukaan etenisi Lontooseen.

Siellä Elisabet I pakotettaisiin eroamaan tai suostumaan Espanjan kannalta hyvin suotuisaan rauhansopimukseen.

Eikä pidä unohtaa uskontoa. Filip II oli harras katolilainen, joka halusi palauttaa protestanttiseen Englantiin katolisen uskon ja kirkon.

Entä miten kävikään Englannin vuonna 1589 Espanjaan lähettämälle vasta-armadalle? Kuuntele siitä enemmän podcast-sarjassa Espanjan armada ja Pohjola.

Elisabet I:n Tilburyn puheen käännös: Saija Papinniemi

Lähteet:

merihistorioitsija Jorge Aguilera Lópezin haastattelu

Colin Martin & Geoffrey Parker: The Spanish Armada. Revised edition.