Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa

”Saundin pitää olla iso ja ruma”, sanoi rockin kuningas Remu Aaltonen, kun Hurriganesin soittajia opasti

Remu Aaltonen hymyilee aurinkolasit silmillään. Kuva otettu Kuusi kuvaa -ohjelman äänitystä varten 28.7.2022.
Kuva: Rita Trötschkes

Hurriganesin energinen musiikki on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaisten mieliin. Moni muistaa erityisesti kappaleen ”Get on”, jonka Remu lauloi rumpujen takaa niin lujaa kuin lähti.

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta


Hurriganesin pomona ja rumpalina toiminut Remu Aaltonen saneli musiikkityylin ja bändin ilmeen. Hurriganesin sanotaan tehneen ensimmäistä kertaa suomalaisesta rock-kulttuurista vakavasti otettavaa liiketoimintaa.

– Me oltiin niin monella tavalla edellä aikaa – sekä musiikissa että ulkoasussa.

Hurriganesin ensimmäinen albumi Rock’n roll all night long ilmestyi vuonna 1973. Levyn kuuluisaan troikkaan kuuluivat tuolloin Cisse Häkkinen, Albert Järvinen ja Remu Aaltonen. Hurriganesin alkuperäinen kitaristi vuonna 1971 oli Ile Kallio.
Albumin kansikuvanottohetkestä Remu muistaa paljon.
– OIin ensin yksinäni ihmeellisessä asennossa, mutta näytin jätkille kuvausta varten paikat. Lopulta hyppäsin paikalle ja pyysin kuvaajaa viimeistelemään ilmeen.

Hurriganes eli Remu Aaltonen, Cisse Häkkinen ja Albert Järvinen.
Kuva: Risto Vuorimies

Roadrunnerin kanssa meille tuli kiire, sillä albumi piti valmistaa vain neljässä päivässä. Get On -biisiä varten keksin sanoja ja lausuin fraaseja kuten ”Oh Alabama, sweet Carolina”. Löin tekstiä niin lujaa kuin pystyin!

Hurriganesin Get on -biisistä tuli heti ilmestyttyään suosittu kappale, joka voitti myös arvostetun European Pop Jury-kilpailun vuonna 1974. Alkujaan vauhdikkaan kappaleen piti olla vain Roadrunner-albumin täytettä, mutta siitä tuli klassikko - ”Remun esperanto” toimi!

Karismaattisen Remu Aaltosen elämästä ei puutu merkillisiä ja vauhdikkaita käänteitä.
Musiikin teon välissä Remun ”palikat pääsivät välillä lepoon”, kun ehdollinen vankeustuomio muuttui ehdottomaksi, ja hän joutui vankilaan. Linnareissuja Remu on tehnyt neljästi.

Lapsuuden kodissa oli ruuhkaa

Remu Aaltonen syntyi kahdeksan lapsisen romaniperheen esikoisena. Hän toimi Eeva-äidin oikeana kätenä ja isän roolissa, sillä Otto-isä oli usein hunningolla.
– Otto oli hulttio, sillä bailaaminen ja huilaaminen olivat hänelle tärkeää. Kun nimenä on Otto, niin hän otti kaikilta kaikkea. Luojan kiitos olen perinyt enemmän äidin puolelta järjestelmällisyyttä, kurinalaisuutta ja sitä, että puolustan heikompia, sanoo Remu.

Jossakin vaiheessa äiti asui kahdeksan lapsensa kanssa alkeellisissa oloissa junavaunussa lähellä Seutulaa. Perhe sai elannon pullottamalla ja myymällä pirtua. Tuolloin nuori Remu puolusti sisaruksiaan ja äitiään kirves kädessään, kun isän velkojat yrittivät tulla junavaunuun.
Kuvassa vasemmalta lukien Ari, Kristiina, Leif, Henry alias Remu, Kari ja Eeva-äidin sylissä on Anneli. Myöhemmin syntyivät vielä Pia ja Jari.

Remu Aaltosen lapsuuden perhe vuonna 1958.
Kuva: Remu Aaltosen kotiarkisto

– Sossusta ei saanut mitään, eikä kukaan avustanut meitä, mutta pirtun myyminen toi meille vakituisen asiakkaat. Meillä oli oma ”valintaliike”, jolloin pärjäsimme hyvin.
Pian perhe sai Helsingin kaupungin asunnon, jossa oli juokseva ja lämmin vesi. Vieläpä Eeva-äiti perusti Tsemppi-nimisen baarin Helsingin Alppiharjuun.

”Uudet surinat päässä”

Hurriganesin jälkeen Remu Aaltonen alkoi tehdä suomalaista musiikkia Heikki Hiekkalan kanssa vähän kuin ajan kuluksi. Loistavaksi pianistiksi Hiekkalaa kehuva Remu innostui jazz-poljennosta.

– Mun pitää olla sen näköinen, mitä mä esitän, sanoo Remu uudesta muusikon ilmeestä, johon kuului hammasharjaviikset ja baretti.

Tunnetuimpia suomenkielisiä Remun biisejä ovat mm. kappaleet Haaremin Ruusu, Täysi kuu sekä Paholaisen masurkka.

Vuonna 1987 ilmestyi Remun parhaana pidetty sooloalbumi Viittä vaille kaksi.

Remu and his all stars esiintyi myös Porin Jazzissa. Bändissä soittivat 1980-luvulla mm. Jukka Tolonen, Heikki Hiekkala, Kari Makkonen, Jallu Sundell, Riku Mattila, Seppo Kantonen sekä Mitja Tuurala.

Remu Aaltosen periksiantamaton ja varma asenne näkyy ja kuuluu kaikessa, mitä hän tekee. Vaikka elämä on kolhinut häntä, Remu Aaltonen on rehellinen itselleen ja luottaa siihen, että korkeimmat voimat ohjaavat häntä.

– Mä elän hetkessä, enkä mieti huomista.

Remun musiikillisia tähtihetkiä

Vaikuttavimmat työt Remu teki vuosina 1971-1985, kun hän toimi Hurriganesin rumpalina ja laulajana.
Remun musiikillinen ura alkoi parikymppisenä ensin The Steelers-yhtyneen riveissä, jolloin laulajana oli Sammy Babitzin.

Seuraavaksi tuli vuoroon nuorempi Babitzin eli Kirka, joka pyysi Remua Creatures-yhtyeen rumpaliksi vuonna 1965.

Hurriganesin merkkipaaluja ovat mm. Rock and roll all night long (1973), Roadrunner (1974) sekä Crazy Days (1975), jolloin Hurrgianesin suosio oli huipussaan ja klassikkoalbumeja myytiin päivässä yli kultalevyrajan.

Hurriganesin Get on- biisistä tuli heti ilmestyttyään suosittu kappale, joka voitti myös arvostetun European Pop Jury-kilpailun.

Elävä arkisto: Remu Aaltonen - päällikkö puhuu

Remu Aaltonen Arto Nybergin vieraana vuonna 2006

Yle Uutiset: aiheena Remu Aaltonen