Hyppää pääsisältöön

Kulttuuri

Monopoli-pelin maailmanvalloitus alkoi varkaudesta – kiukku ja raivo olivat jo pelin alkuperäiset innoittajat

Monopoly lautapeli pöydällä.
Kuva: Taisto Lapila / Yle

Monopoli-pelin tarina alkaa 1900-luvun alun Yhdysvalloista. Idean keksi nuori nainen, joka toivoi pelaamisen edistävän oikeudenmukaisempaa maailmaa. Pelin menestys perustuu kuitenkin varkauteen.

Monopoli-lautapeliä pelatessaan ei ole vaikea kiukustua, kun yleensä aina yksi pelaajista rikastuu ja muut vain köyhtyvät. Tämä kiukku on pelin luojan alkuperäinen ideakin: hän halusi, että ärtymys saisi ihmiset vaatimaan oikeudenmukaisempaa maailmaa.

Mutta itse pelin maailmanmenestys on vielä hurjempi juttu. Se perustuu varkauteen.

Monopolin tarina alkaa 1900-luvun alun Yhdysvalloista. Siellä yhdistyivät villi länsi ja amerikkalainen unelma. Maata riitti vielä valloitettavaksi. Teollistuminen avasi portteja rikastumiseen niille, jotka olivat tarpeeksi nopeita ja tarmokkaita – röyhkeitäkin.

Keksijä oli naisten oikeuksien puolustaja

1866 syntynyt Lizzie Magie oli monilahjakkuus ja aika poikkeuksellinen tuon ajan naiseksi. Hänestä ei koskaan tullut perheenäitiä.

Hän oli yhteiskuntakriitikko, naisten oikeuksien puolustaja, konekirjoittaja, toimittaja, runoilija, näyttelijä ja itseoppinut insinööri. Hän kuului georgisteiksi nimitettyihin talousajattelijoiden ryhmään, joka halusi herättää ihmiset huomaamaan järjestelmän vääryydet.

Lizzie Magieta harmitti, että maanomistajat rikastuivat vain vuokria perimällä, tekemättä mitään, ja tuohon aikaan myös maksamatta voitoistaan edes veroa. Se, joka oli saanut haltuunsa maan, rikastui koko ajan.

Ja maan arvo nousi: New Yorkin Manhattan ja muiden kasvavien kaupunkien keskustat olivat erittäin kalliita paikkoja jo 150 vuotta sitten.

Lizzie mietti, miten saataisiin ihmiset tajuamaan tämä koko kuvio. Hän ajatteli, että kun ihmiset vain oivaltaisivat järjestelmän ongelmat, he kieltäytyisivät osallistumasta siihen.

Hän kehitti Maanomistajan pelin. Se oli neliön muotoinen ruudukkopolku. Kaksi noppaa arpoi askelten pituutta. Ruutuja eli tonttimaata hankittuaan saattoi rakentaa taloja ja periä vuokraa kaikilta, jotka siihen ruutuun joutuivat. Se, jolla rahaa oli, sai sitä koko ajan lisää samalla, kun muut köyhtyivät.

Tämän pitäisi nyt avata kaikkien silmät!

Lautapelien valmistaja tyrmäsi idean

Magie sai pelilleen patentin, mutta kun hän tarjosi sitä ajan johtavalle lautapelien valmistajalle Parkerin veljeksille, hänet tyrmättiin. Veljesten mielestä peli oli aivan liian poliittinen.

Myös sen tarjoaja, oikeudenmukaisuudesta mesoava naimaton ja lapseton nainen, oli epäilyttävä.

Peliä kuitenkin tuotettiin jossain pikkufirmassa. 1920- ja 30-luvulla se oli suosittu pienten piirien peli-illoissa. Tämmöiseen iltaan osui 30-luvun suuren laman keskellä myös Charles Darrow, työttömäksi jäänyt ovelta ovelle -myyntimies. Hänen kaupustelunsa ei enää sujunut, kun kellään ei ollut rahaa ostaa.

Charles Darrow ihastui Maanomistajan peliin. Hän päätti varastaa sen. Hän kopioi sen kirjoitusvirheineen päivineen, muutti nimen Monopoliksi ja kaupitsi idean samalle firmalle, joka oli kolmisenkymmentä vuotta aiemmin torpannut Lizzie Magien ajatuksen.

Ideavarkaasta tuli miljonääri

Vuodesta 1935 alkoi Monopolin valtaisa voittokulku Parkerin veljesten hoteissa. Darrow sai korvauksen jokaisesta myydystä pelistä.

Pian hän oli miljonääri – tekemättä muuta kuin sen, että oli varastanut pelin idean ja kantanut sen suureen pelifirmaan.

Lizzie Magie ei tyytynyt katsomaan tätä sivusta, vaan suivaantuneena ryhtyi taistoon. Käytiin mediasotaa, mutta sen Lizzie Magie hävisi. Lehdistö halusi hehkuttaa amerikkalaiseen unelmaan niin hyvin sopivaa tarinaa: työtön ja köyhä myyntimies oli pelin keksimällä noussut hetkessä miljonääriluokkaan!

Se tarina oli yksinkertaisesti paljon vetävämpi kuin jonkun sosialistilta vaikuttavan naisen kitinä tekijänoikeuksista ja huomiotta jätetystä patentista.

Myöhemmin yhtiö myönsi virheellisen menettelyn ja maksoi Magielle muutaman satasen kertakorvauksena. Darrowin miljooniin verrattuna se ei ollut mitään.

Epäoikeudenmukaisuus oli Monopolin syntysyy, ja sama voima siivitti pelin maailmanmenestykseen.

Johanna Korhosen sarjassa Arkea mullistaneet keksinnöt otetaan haltuun 12 kekseliään naisen oivallusta. Sirkkeli, digitaalisuus, jääkaappi, tuulilasinpyyhkimet ja poljettava roskis: ilman monia arkisia keksintöjä elämä olisi aika vaivalloista. Yhteistä keksijänaisille on ollut rohkeus katsoa kriittisesti jotain touhua. Ohjelmassa soivat klassiset hitit Pachelbelin Kaanonista Beethovenin Kuutamosonaattiin. Äänisuunnittelija on Pentti Männikkö ja tuottaja Katri Henriksson.