Hyppää pääsisältöön

Podcastit

Vitkuttelu tekee pienistäkin askareista kohtuuttoman suuria, sanoo somevaikuttaja Venla Anttila – “Ei ole asiaa, joka ei olisi jäänyt viime tippaan”

Päivitetty 16.08.2022 11:17.
Somevaikuttaja Venla Anttila juoksee Tokoinrannassa Helsingissä.
Kuvateksti Venla Anttilalla jää kaikki viime tippaan. Kuva otettu Tokoinrannassa Helsingissä elokuussa 2022.
Kuva: Jonna Öhrnberg

Viime tippaan jättäminen on somevaikuttaja Venla Anttilalle liiankin tuttua. Toimintamalli kuormittaa, mutta onneksi siitä on mahdollista oppia pois, lohduttaa psykologi Anu Tevanlinna.

Somevaikuttaja Venla Anttilan ei tarvitse miettiä kauaa, mitä hän viimeksi jätti viime tippaan. Esimerkkejä löytyy monia: tärkeät lomakkeet, palautettavat nettiostokset, veroilmoitukset, laskujen maksaminen ja mökkireissun junalippujen hankkiminen.

– Tajusin, ettei oikeastaan ole asiaa, joka ei olisi jäänyt viime tippaan, hän sanoo.

Kun Anttila lähti Hollantiin vaihtoon, asunto jäi hankkimatta. Kun Anttila vuonna 2019 valmistui ammattikorkeakoulusta, hän istui seremoniassa ja mietti, tuleekohan oma nimi valmistuneiden joukkoon vai ei.

– Päivää aiemmin oli puuttunut 10 opintopistettä, koska hoidin asiat niin viime tipassa.

Suuri opetus on saamatta

Osa ongelmaa on se, että viimeiseen jättämisestä palkitaan, tai ei ainakaan rangaista, sanoo Anttila. Vaihto-oppilasajan asunto löytyi, ja ammattikorkeasta sai paperit ulos.

– En ole vielä saanut sellaista suurta opetusta, että nyt kun viivyttelit, kävi huonosti. Asiat ovat aina järjestyneet. Toivoisin, että tulisi tilanne, jossa saisin taottua päähäni, ettei asioita kannata jättää viime tippaan.

Somevaikuttaja Venla Anttila Tokoinrannassa Helsingissä.
Kuva: Jonna Öhrnberg

Kerran opetus oli jo lähellä. Anttila halusi työharjoitteluun Helsinkiin. Hän irtisanoi asuntonsa ja työpaikkansa, mutta vitkutteli harjoittelupaikan hakemisessa.

– Kävi niin, että kaikki luokkalaiset aloittivat harjoittelun, itse muutin vanhempieni luo Nummelaan, kun ei ollut koulua, työtä eikä asuntoa.

Se palautti maan pinnalle, ja äitikin pohti, että tässä saattaisi olla opetuksen paikka.

– Mutta hups keikkaa, sitten sainkin harkkapaikan ja kaverikin tarvitsi Helsinkiin kämppiksen.

Tulipalojen sammuttelua

Vitkuttelussa ikävintä on ehkä se, että pienet askareet tai asiat vaivaavat kohtuuttoman paljon.

– Pidin kuukausia esimerkiksi veroilmoitusta mielessäni. Se vaati aivokapasiteettia ihan hirveästi. Nyt kun se on tehty, en edes muista sitä tapahtuneen.

Jos jättää hommat tekemättä hetkellisen helpotuksen toivossa, aiheutuu pitkällä tähtäimellä ongelmia, sanoo Anttila.

– Tuntuu, kuin sammuttelisi tulipaloja siellä sun täällä.

Myös psykologi Anu Tevanlinna sanoo, että vitkuttelussa ei kuormita ainoastaan itse tehtävä vaan tunnekuorma, joka tulee asioiden tekemättömyydestä.

– Tehtävän tekemiseen liittyvä hankala tunne nakuttaa takaraivossa. Sen lisäksi pintaan voi nousta syyllisyyttä, häpeää ja riittämättömyyden tunteita. Se voi olla ahdistusta ruokkiva kehä.

Yhden vitkastelu kaatuu toisenkin niskaan

Anttila puhuu asioiden viime tippaan jättämisestä uuden Ylianalyysi-podcastin jaksossa podin muiden juontajien Eve Kulmalan ja Ilona Järvelän kanssa. Kolmikko kutsuu itseään perusteellisen ruodinnan erityisosaajiksi.

Tiktokkaaja Järvelä samastuu Anttilan kokemuksiin. Pitäessään tupareita tarjoilut ja siivoaminen oli kyllä suunniteltu, mutta toteutus unohtui, ja hän havahtui asiaan vasta puoli tuntia ennen kekkereitä. Juhlavieraat joutuivat auttamaan siivouksessa.

– Vedän heitä mukana tähän, vaikka he eivät haluaisi, sanoo Järvelä.

Myös Anttila tietää, että viivyttely voi aiheuttaa ympärillä oleville lisätyötä, stressiä tai ihan konkreettisia hankaluuksia.

– Se, että ystävät kärsivät tästä, on tuttu tilanne, hän sanoo.

Toisinkin voi olla. Stand-up koomikkona ja Instagram-sketsien tekijänä tunnetuksi tullut Kulmala kertoo podissa, että hoitaa asiat ajoissa.

– Yksi syy on se, etten halua koskaan sanoa ihmisille, että anteeksi, tämä tulee myöhässä. En halua lähteä selvittämään tällaisia asioita. Minulla pakko ajaa siihen, että asiat pitää tehdä ajallaan.

Pelko epäonnistumisesta

Psykologi Tevanlinnan mukaan vitkutteluun on monenlaisia syitä. Joskus henkilölle voi olla epäselvää, mikä tehtävän tavoite on, milloin se pitäisi tehdä ja miten se aloitetaan. Jos kyse on vaikkapa gradusta tai suuresta kehittämisprojektista, voi olla vaikea hahmottaa, mistä aloittaa. Toisaalta tehtävää lykätään helposti myös silloin, jos siihen ei ole motivaatiota.

– Se on hyvin inhimillinen taipumus. Mieluiten valitaan sellaista tekemistä, mikä tässä hetkessä on kivaa, Tevanlinna sanoo.

Asioihin tarttumista voivat estää epämiellyttävät tunteet, kuten pelko, riittämättömyys tai ahdistus, joita tekeminen herättää. Monesti tunteet ovat sellaisia, joita ei välttämättä edes tiedosta.

Esimerkiksi lääkäriajan varaamista voi siirtää, koska ehkä pelkää, mitä vastaanotolla selviää.

― Psykologi Anu Tevanlinna

Kyse on pohjimmiltaan epäonnistumisen mahdollisuudesta. Entä, jos en pääsekään opiskelemaan vaikka tekisin sen eteen kovasti töitä? Moni ei halua kohdata kipeitä tunteita, vaan he kulkevat mieluummin niistä poispäin.

– Esimerkiksi lääkäriajan varaamista voi siirtää, koska ehkä pelkää, mitä vastaanotolla selviää, sanoo Tevanlinna.

Somevaikuttaja Venla Anttila muistuttaa, että tekemisen vaikeus voi liittyä myös mielenterveysongelmiin, ja esimerkiksi masentuneen voi olla vaikea tarttua tehtäviin. Lisäksi hyvin kuormittuneen tai uupuneen on tyypillisesti vaikea tarttua toimeen.

Anttilalla on diagnosoitu ADHD aikuisiällä, ja hän sanoo myös sen jonkin verran vaikuttavan asioiden lykkäämiseen.

– Kyse ei ole saamattomuudesta tai vitkuttelusta, vaan asioiden aloittaminen on vaikeaa, samoin niiden loppuun vieminen.

Pilko tehtävä osiin

Psykologi Anu Tevanlinna sanoo, että vaikka asioiden jättäminen viime tippaan on inhimillistä, se voi muovata käsitystä itsestä voimakkaasti. Jos tapa häiritsee, sitä kannattaa työstää.

– Vaikka olisi aiemmin vitkutellut, ihminen voi opetella toimimaan toisin.

Tärkeintä on ymmärtää omia tapojaan. Miksi toimin näin?

Hankalienkin tunteiden kanssa oppii elämään ja joskus arkea on syytä järjestellä uusiksi, jotta tekeminen luistaa.

Kuormittavassa elämäntilanteessa taas tarvitaan voimavarojen vahvistamista, jotta on ylipäätään voimia hoitaa välttämättömät asiat.

Somevaikuttaja Venla Anttila ja hänen sitaattinsa siitä, miten tärkeitä listojen tekeminen hänelle on.
Kuva: Jonna Öhrnberg

Trendikäs itsensä johtamisen taito on myös oiva työkalu, jos hommat jäävät viime tippaan. Konkreettisesti kyse on siitä, että asetetaan selkeät tavoitteet, pilkotaan iso tehtävä pienempiin paloihin, tehdään välitavoitteet ja aikataulut.

Listoista on ollut Anttilalle suuri apu. Tehtävän laajuus hahmottuu paremmin, ja jo osasuorituksesta saa onnistumisen kokemuksen, joka kannustaa jatkamaan.

– Listat ovat elintärkeitä! Jos tehtävät ovat vain kasa päässä, niin mistä silloin voi aloittaa?

Joskus tekemättä jättäminenkin on ratkaisu

Tekemisen ja tekemättä jättämisen haittoja ja hyötyjä kannattaa punnita.

–Joskushan kyse on siitä, ettei isossa kuvassa tehtävä olekaan tärkeä, ja sen voi jopa jättää tekemättä, sanoo psykologi Tevanlinna.

Venla Anttila on yrittänyt opetella olemaan tyytyväinen aikaansaannoksistaan ja pyrkii siihen, ettei enää säti tai moiti itseään.

– Omien toimintatapojen tiedostaminen on tärkeää, ei se, että minä olen huono, kun en saa tätäkään tehtyä.

Anttila sanoo, että on omalla vastuulla luoda tapoja, joilla saa helpotettua omaa aikaansaamattomuutta, mutta on myös tärkeää tietää, milloin pyytää apua ystäviltä tai ammattilaisilta.

– Minua on auttanut aikaansaamattomuudessa siitä keskusteleminen terapiassa, haitallisten toimintatapojen purkaminen ja ADHD-lääkitys.

Tevanlinna vinkkaa, että itsemyötätunnosta voi löytää lääkkeen, jos oma tavoitetaso on valtavan korkealla.

– Uuden, lempeämmän asenteen löytäminen voi olla reitti siihen, että asiat tulevat tehdyksi.

Lue seuraavaksi: Juuri nyt on hyvä aika olla tyttö, toteaa Amelie Blauberg – hän ja kaksi muuta Uuden päivän näyttelijää perustivat suositun podcastin

Lue seuraavaksi: Kun Laura Wathén raitistui, tietyistä iskurepliikeistä tuli varoitusmerkkejä – baarissa moni lupaa lopettaa juomisen, mutta ei tarkoita sitä

Lisää aiheesta Yle Areenassa