Anna kukkien kukkia ja kuluta järkevästi – Lue tutkijan vinkit, miten sinäkin voit ehkäistä luontokatoa arjessasi

Tutkijoiden mukaan nyt on käynnissä kuudes massasukupuutto, joka etenee hurjalla vauhdilla. Hyvä asia on kuitenkin se, että lajikadon ehkäisyssä paikallisilla teoilla ja päätöksillä on suuri merkitys.

Suomen luonnon lajeista jo joka yhdeksäs on uhanalainen. Joukossa on yllättäviäkin lajeja, kuten vaikkapa varpunen.

Ihmisen kannalta ekosysteemien romahdus merkitsee suuria muutoksia muun muassa ruoantuotantoon, ja ne muutokset saattavat olla käsillä jo lähivuosikymmeninä.

Hyvä asia on kuitenkin se, että paljon voidaan vielä tehdä.

Luonnon monimuotoisuuden ja lajien tutkimukseen keskittyvän Luonnontieteellisen keskusmuseon entinen johtaja Aino Juslén kertoo vinkit siihen, mitä tekoja meistä kuka tahansa voi tehdä ja miksi ne ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Juslén toimii nykyään Syken Luontoratkaisut -yksikön johtajana.

– Suomen monimuotoisuutta ei voida suojella missään muualla. Vaikka luontokato on globaali ilmiö, se täytyy hoitaa paikallisesti, Juslén sanoo.

– Lajikato hiipii pikkuhiljaa hiljaisena populaatioiden katoamisena. Jokaisen paikallisen populaation katoamisen myötä katoaa geneettistä monimuotoisuutta, joka tarjoaa sopeutumiskykyä tulevaisuuteen. Monimuotoinen luonto on sopeutuva ja joustava muuttuvissa olosuhteissa.

1. Vähennä ruokahävikkiä, suosi kasvis- ja lähiruokaa, syö järvikalaa ja jos mahdollista, suosi lihassa riistaa ja luonnonlaidunlihaa.

– Kestävä syöminen on ykkösasia, sillä ruoantuotanto ja siihen liittyvä maankäyttö on yksi monimuotoisuuden hupenemisen syistä, Juslén sanoo.

Kasvisruoan tuotanto kuluttaa vähemmän pinta-alaa kuin eläinruoan, jossa tarvitaan maata myös rehuntuotannolle.

Myös kalaa syödessä voi valita luonnon kannalta paremman vaihtoehdon.

Ylikalastus näkyy kalakantojen hupenemisessa ja vaikuttaa kalastuselinkeinoon. Siksi Juslén suosittelee valitsemaan kalassa ensisijaisesti kotimaista järvikalaa tai toissijaisesti msc-sertifioidun vaihtoehdon. MSC-sertifikaatti on kalastusyrityksille myönnettävä vastuullisuusmerkki.

Järvikalan syöminen auttaa sitä kautta, että poistaessamme rehevöityneistä järvistä kalaa järvien ravinnekuorma pienenee.

Yllä annetut neuvot tukevat myös terveellistä ruokavaliota.

2. Kuluta järkevästi, kierrätä, lainaa, korjaa – ja nauti!

Kuluttamalla kulutamme samalla luonnon resursseja. Siksi kuluttamisen vähentäminen ja järkevöittäminen on yksi konkreettinen teko.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikesta pitää luopua.

– Kiertotalous voi olla myös mukavaa, kun tekee siitä itselleen tyylin ja ottaa asenteen, että ostaa käytettyä ja vain silloin kuin tarvitsee, Juslén sanoo.

Vanhan kansan hyvät tavat, eli vaihtaminen ja lainaaminen, voivat tehdä kuluttamisesta myös hauskempaa ja sosiaalisempaa.

Lisäksi kiertotalous tuo mukanaan uusia liikeideoita. Juslén itse on ollut jo pitkään vaatelainaamon asiakas.

– Se on ollut todella helppo ja ilahduttava tapa hankkia vaihtelevia vaatteita työarkeeni.

3. Hoida pihaasi vähemmän

Luonnon monimuotoisuutta uhkaa lajien elinympäristöjen kutistuminen, kun ihminen valtaa alaa muulta luonnolta. Isoihin linjoihin vaikutetaan poliittisella tasolla, mutta jokainen meistä voi onneksi vaalia monimuotoisuutta omassa lähiympäristössään.

Pihan, oli se sitten kerrostalon, mökin tai oman talon piha, voi luonnon monimuotoisuuden nimissä antaa hallitusti rehottaa. Toisin sanoen, jätä ruohoa leikkaamatta, anna kukkien kasvaa, suosi puita ja pensaita.

– Pihan hoitotoimia kannattaa tehdä luonnon monimuotoisuutta silmälläpitäen, Juslén sanoo.

– Esimerkiksi taloyhtiön pihat ovat tuntumani mukaan usein erittäin hoidettuja. Taloyhtiössä voitaisiin sopia, ettei nurmea leikata ennen kuin esimerkiksi voikukat ja muut kasvit ovat kukkineet. Niillä on merkitystä pölyttäjille, ja se on konkreettinen teko.

Omakotitalojen ja mökkien pihoilla voi myös suosia puskia, pensaita ja puita, jotka tarjoavat suojaa ja ruokaa monenlaisille eliöille.

Jos hallitusta hoitamattomuudesta tulee maan tapa, sillä on aidosti merkitystä.

Aino Juslén

Yksikin piha on merkityksellinen, sillä esimerkiksi hyötyvät monipuolisesta kukkaloistosta ja vaihtelevan piha-alueen monimuotoisista pienilmastoista.

– Jos kaikki Suomen pihat lasketaan yhteen, niistä kertyy valtavia pinta-aloja. Ja jos hallitusta hoitamattomuudesta tulee maan tapa, sillä on aidosti merkitystä, Juslén sanoo.

Yksi konkreettinen teko on myös haitallisten vieraslajien torjuminen.

– Vieraslajit ovat ihmisen mukanaan tahattomasti tai tarkoituksella tuomia lajeja. Haitalliset vieraslajit syrjäyttävät monimuotoisuutta, eivätkä ne kuulu tähän ympäristöön, Juslén sanoo.

4. Jos sinulla on metsää, kokeile jatkuvan kasvatuksen menetelmää ja anna tilaa myös lahopuulle

Metsätalous ja sen tehostuminen on yksi syy monien lajien ahdinkoon, sillä sen myötä niiden luonnolliset elinympäristöt häviävät. Monet eläimet ja eliöt tarvitsevat esimerkiksi juuri lahopuuta selvitäkseen.

– Metsät ovat tosi tärkeä elinympäristö Suomessa. Jos tähän on mahdollista vaikuttaa, kannattaa jättää metsään paljon lahopuuta ja kokeilla jatkuvan kasvatuksen menetelmää, Juslén sanoo.

– Metsää voi myös suojella ja siitä voi saada korvaustakin esimerkiksi METSO-ohjelman kautta. Lahopuuvaltaisuudella on pienilläkin alueilla vaikutusta.

Eikä tarvitse olla metsänomistaja vaikuttaakseen tähän asiaan. Puustoa voi miettiä myös omalla mökki- tai kotipihallaa ja antaa sielläkin tilaa erilaisille puille ja myös lahopuulle.

5. Puhu asiasta muille

Tietoisuuden lisääntyminen on yksi tärkeä askel luontokadon, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien ymmärtämisessä.

– Luonnon monimuotoisuus on noussut ihan uudella tavalla keskusteluun viime vuosina, ja se ansaitsee lisää rohkaisua, Juslén sanoo.

Hän kannustaa puhumaan asiasta ääneen ja rohkaisemaan siihen myös muita.

Omassa taloyhtiössään tai asuin- ja mökkiyhteisössään voi vaikkapa pohtia yhteiseen lähiympäristöön vaikuttavia toimenpiteitä. Talkoilla voidaan esimerkiksi kitkeä viheliäisiä vieraslajeja.

Luit juuri jutun, joka on osa luonnon monimuotoisuutta ja luontokatoa käsittelevää kokonaisuutta. Lisää Punaisen listan pelastajien sisältöjä (mm. artikkeleita, podcast-sarjan ja Naali-pelin) löydät osoitteesta yle.fi/punaisenlistanpelastajat

EDIT 27.6.2023:

Aino Juslén toimii nykyään Syken Luontoratkaisut -yksikön johtajana.

Artikkeli on vuodelta 2022. Kommentointi on suljettu.