Hyppää pääsisältöön

Punaisen listan pelastajat

Tutkijoiden mukaan kuudes joukkosukupuutto etenee vauhdilla ja uhkaa koko ihmiskuntaa – Lajikatoa on kuitenkin vielä mahdollista hidastaa

Koirasvarpunen oksalla
Kuvateksti Varpunen on Suomessa määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Suomen linnuista uhanalaisia on yli kolmasosa.
Kuva: Flickr.com/Teemu Lehtinen

Joukkosukupuutto etenee salakavalasti ja sen pahimmat seuraukset ihmisen kannalta nähdään todella vasta, kun ekosysteemit romahtavat. Tutkijan mukaan romahdus voi tapahtua kertarysäyksellä.

Tutkijoiden mukaan tällä hetkellä on käynnissä kuudes massasukupuutto, joka eroaa aiemmista siinä, että sen käynnistäjänä on ihminen.

Se, milloin kuudennen joukkosukupuuton arvellaan alkaneen, riippuu näkökulmasta.

– Jotkut ovat jopa ehdottaneet, että kuudennen sukupuuttoaallon juuret ovat 2 miljoonan vuoden takana, kun ihminen itä-Afrikassa vaikutti petonisäkkäiden ekolokeroihin omalla metsästyksellään. Toiset sanovat, että kuudes sukupuuttoaalto alkoi, kun ihminen alkoi muokata maata ja viljellä sitä ja jotkut määrittävät sen alun 1500-1600-luvun paikkeille, Helsingin yliopiston kestävyystieteen apulaisprofessori Jussi T. Eronen sanoo.

– Selvästi kuitenkin nähdään, että sukupuutto on alkanut kiihtyä 1700-1800-luvuilta lähtien ja se kiihtyy koko ajan. Toisen maailmansodan jälkeen käyrät nousevat pystysuoraan.

Sukupuutto on alkanut kiihtyä 1700-1800-luvuilta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen käyrät nousevat pystysuoraan.

― Jussi T. Eronen

Eronen kertoo, että joidenkin arvioiden perusteella nyt ollaan vaiheessa, jossa suurin osa lajeista on vielä elossa, mutta populaatioiden koko ja määrä on romahtanut esimerkiksi monissa hyönteis- ja nisäkäslajeissa.

– Kun yksilöiden määrä harvenee, voi näyttää, ettei sukupuuttoa ole tapahtunut vielä kovin paljon, mutta se on harhaa, koska populaatiot ovat laskeneet radikaalia vauhtia.

Kun sukupuuton massiivisuutta ja tahtia arvioidaan, sitä verrataan laskennalliseen taustasukupuuttoon, joka on niin sanottua luonnollista, normaalisti tapahtuvaa sukupuuttoa.

Tällä hetkellä sukupuuton etenemisvauhdin arvioidaan joidenkin lähteiden mukaan olevan sata- tai jopa tuhatkertainen normaaliin sukupuuttoon verrattuna.

Hallitustenvälinen Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) -paneeli määrittelee lajikadon vauhdin ennennäkemättömän nopeaksi ihmiskunnan historian aikana.

Tutkijoiden mukaan kuudes massasukupuutto voi saavuttaa huippunsa jo muutamassa vuosisadassa, mikäli lajikatokehitystä ei saada hidastettua.

flygekorre
Kuvateksti Liito-orava on Suomessa vaarantunut laji. Uhanalaisuus johtuu vanhojen metsien ja lahopuiden vähenemisestä.
Kuva: Petri Vironen / Yle

Kun aarreaittamme ehtyy, olemme pulassa

Kuten edellisessä kolmessa joukkosukupuutossa, tälläkin kertaa hiilidioksidin lisääntyminen on yksi syy, mutta sen lisäksi ongelmia aiheuttaa se, että ihmisen hamuaa luonnon resursseja jatkuvasti itselleen.

– Olemme ottaneet niin ison osan maan pinta-alaa omiin tarkoituksiimme, että lajien liikkuminen on vaikeutunut. Merissä lämpeneminen ja happamoituminen on niin nopeaa, että lajit eivät ehdi reagoimaan juuri millään tavalla, Eronen sanoo.

Eikä ongelma kosketa vaan muuta luontoa, vaan ihan yhtä lailla ihmistä, joka on osa luontoa ja siitä varsin riippuvainen. Lajikato uhkaa muun muassa ruoantuotantoamme, terveyttämme ja vedensaantiamme.

– Luonnon resurssien saatavuus vähenee niin monella tasolla, ettei sitä pysty edes vielä hahmottamaan. Ihmiskunta on rakennettu luonnon resursseille. Jos ne katoavat, niitä on vaikea korvata, Eronen sanoo.

Ihmiskunta on rakennettu luonnon resursseille. Jos ne katoavat, niitä on vaikea korvata.

― Jussi T. Eronen

Kun aarreaittamme ehtyy, olemme todennäköisesti pahasti pulassa.

– Keinotekoinenkin tuotanto vaatii resursseja. Ja ihan veden puhdistaminen, jota luonnossa tapahtuu itsestään: Jos sitä ei tapahdu, sitä joudutaan tekemään hirveällä vaivalla.

Kun ihminen puskee eläinlajeja tiiviimmälle alueelle, taudit lisääntyvät.

– Interaktio ihmisten ja lajien välillä lisääntyy, ja se lisää myös eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Äskettäin julkaistiin myös tutkimus, jossa todettiin, että ihmisen taudinaiheuttajat muuttuvat vaikeammiksi ja vakavammiksi, kun ilmasto muuttuu, Eronen sanoo.

– Tämä kaikki johtuu siitä, että käytämme liikaa resursseja ja jätämme liian vähän luonnolle.

Harakka istuu puussa
Kuvateksti Myös harakka on joutunut punaiselle listalle. Se ei ole uhanalainen, mutta kuuluu silmälläpidettäviin.
Kuva: Kukka Ström / Yle

Ratkaisuja pitää ja voi tehdä monella tasolla

Luontokatoon ei ole olemassa yhtä isoa ratkaisua, vaan toimenpiteitä pitäisi tehdä monella tasolla: paikallisesti, maakunnissa, valtioissa, EU:ssa ja globaalisti.

Kriisin konkretisoimisessa ongelmia aiheuttaa se, että luonnon monimuotoisuuden mittaaminen on paljon haasteellisempaa kuin esimerkiksi ilmastonmuutoksen, jonka etenemistä voidaan tarkastella lämpöasteiden ja kriittisten rajojen kautta.

Koska luonnossa on paljon päällekkäisiä toimintoja, ekosysteemit voivat jatkaa toimintaansa, kun yksi laji katoaa.

– Ekosysteemi romahtaa usein vasta, kun tarpeeksi moni laji on harvinaistunut, ja silloin romahdus voi tapahtua tosi nopeasti, Eronen sanoo.

– Tämän takia voi näyttää siltä, että joku ekosysteemi tai alue pärjää melko hyvin, mutta yhtäkkiä muutaman vuoden tai kymmenen päästä se on muuttunut täysin toiseksi.

Luontokato aiheuttaa luonnon yhdenmukaistumista, jolloin kaikkialla hyvin pärjäävät yleislajit yleistyvät ja harvinaiset harvinaistuvat.

Sitä, mitä on tehty aiemmin, ei voida muuttaa, mutta voimme korjata ja hidastaa.

― Jussi T. Eronen

Kun luonto yksipuolistuu, sen resilienssi heikkenee.

Erosen mukaan kaikki toimet, joilla luontokatoa vähennetään, ovat hyväksi ja tarpeen.

Ihminen on vaikuttanut ja vaikuttaa jatkuvasti lajikatoon muun muassa ottamalla haltuunsa lisää luonnon resursseja, pirstaloimalla elinympäristöjä, levittämällä vieraslajeja ja taudinaiheuttajia, tappamalla lajeja ja muuttamalla ilmastoa.

Voikukka

Lue tästä, mitä sinä voit tehdä lajikadon ehkäisemiseksi ja hidastamiseksi.

Suomen luonnon lajeja ei voi suojella muualla kuin Suomessa.

– Sitä, mitä on tehty aiemmin, ei voida muuttaa, mutta voimme korjata ja hidastaa. Tärkeintä olisi saada toimia aikaan mahdollisimman nopeasti, ettei tilanne ainakaan heikkene tai heikkenee mahdollisimman vähän, Eronen sanoo.

– Vaikka romahdus tapahtuisi, mitä enemmän voimme sitä ehkäistä, sitä paremmassa asemassa olemme.

Suojelutoimilla on saatu viime päivinä positiivisia uutisia, kun Suomeen syntyi yli 25 vuoden tauon jälkeen naalipentue ja padonpurku riehaannutti harvinaiset lohet kutemaan.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti sinussa? Oletko huomannut luontokatoa omassa lähiympäristössäsi? Voit keskustella aiheesta artikkelin lopussa olevassa kommenttiosiossa.

Luit juuri jutun, joka on osa luonnon monimuotoisuutta ja luontokatoa käsittelevää kokonaisuutta. Lisää Punaisen listan pelastajien sisältöjä (mm. artikkeleita, podcast-sarjan ja Naali-pelin) löydät osoitteesta yle.fi/punaisenlistanpelastajat

Logo, jonka keskellä lukee Punaisen listan pelastajat ja logon ympärillä on piirroshahmoina naali, rupilisko, pulmunen, ripsisiippa ja töyhtötiainen.
Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle

Lisää aiheesta Yle Areenassa

Keskustelu