Hyppää pääsisältöön

Yle Radio 1

Lapsen ja nuoren liuku poispäin yhteiskunnasta voi alkaa hyvin pienistä asioista – Oletko saanut apua lapsena tai nuorena?

Havaintoja ihmisestä - Toista Yle Areenassa

Elämän turbulenssi voi koskettaa ketä tahansa.

Päihdeongelmista kärsiviä ajatellaan tutkija Keiju Vihreäsalon mukaan usein toisen luokan kansalaisina, joiden ongelmat eivät liity meihin muihin millään tavalla. Toiseuttava ajattelutapa saa aikaan ihmisten luokittelua meihin ja heihin. Vihreäsalo on Helsingin yliopiston postdoc-tutkija Alkoholitutkimussäätiön rahoittamassa hankkeessa, jossa hän tarkastelee päihdenuorten toiseuttamista ja eriarvoisuuden rakentumista palvelujärjestelmissä.

– Toiseuttamisen kääntöpuolena syntyy usein ajattelukaavaa, jossa päihdenuorilta viedään ihmisyyteen kuuluvia ominaisuuksia ja piirteitä, joita me pidämme itsellemme ominaisina, suotavina ja tyypillisinä. Heidät nähdään sieluttomina, persoonattomina, kärsityksettöminä, historiattomina ikään kuin he syntyisivät johonkin toiseuteen, joka on jossain toisaalla ja meidän elämästämme irrallaan, kertoo Vihreäsalo.

Toiseuttamisen kääntöpuolena syntyy usein ajattelukaavaa, jossa päihdenuorilta viedään ihmisyyteen kuuluvia ominaisuuksia ja piirteitä, joita me pidämme itsellemme ominaisina, suotavina ja tyypillisinä.

― Tutkija Keiju Vihreäsalo.

Julkisessa keskustelussa päihdeongelmat ja asunnottomuus saatetaan typistää yksilön valinnoiksi. Vihreäsalo vietti pari kuukautta päihdenuorten parissa ja teki etnografista tutkimusta ja haastatteluja Helsingissä. Kun tarkastellaan nuoren nykyisyyttä historiasta käsin, käy selväksi, ettei nuori ole itse tehnyt tilanteeseensa johtavia valintoja.

– Nuoret ovat ehtineet mennä monien kynnyksien ja risteyskohtien läpi ennen kuin heistä tulee asunnottomia ja päihteitä käyttäviä. Risteykset eivät liity vain nuoriin vaan meihin kaikkiin aikuisiin, joiden keskellä nuoret ovat kasvaneet, kertoo Vihreäsalo.

Liuku poispäin yhteiskunnasta voi alkaa hyvin pienistä asioista. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan perheellä on suuri vaikutus nuoren hyvinvointiin. Jos perheessä on arkea eri tavoin kuormittavia ja kasautuvia tekijöitä, mm. taloudellisia ongelmia, sairauksia tai pitkittynyttä työttömyyttä, ne voivat heijastua nuoren elämään. Moni Vihreäsalon tapaama nuori koki, että koulussa aikuiset olivat katsoneet pois.

– Suomalainen palvelujärjestelmä, kuten terveydenhoito, sosiaalihuolto, varhaiskasvatus, koulu ja perheiden erilaiset tukijärjestelmät, eivät tunnista riittävän hyvin varhaista tuen tarvetta. Palvelujärjestelmissä ei aina kyetä tekemään yhteistyötä ja huomioimaan esimerkiksi lapsen perhetilannetta tai vaikkapa neuropsykiatrisia ilmiöitä, kuten autismin ja ADHD:n kirjoa, jotta lapsi ja nuori saa ajoissa oikeanlaista tukea. Se tiedetään, että neuropsykiatriset diagnoosit altistavat voimakkaasti syrjäytymiselle, sanoo Vihreäsalo.

Nuoret ovat ehtineet mennä monien kynnyksien ja risteyskohtien läpi ennen kuin heistä tulee asunnottomia ja päihteitä käyttäviä.

― Tutkija Keiju Vihreäsalo.

Lapsi ja nuori on aikuisista riippuvainen ja odottaa tukea ja apua, vaikka hän käyttäytyisi uhmakkaasti. Lapsi ja nuori on aina aikuiseen nähden alisteisessa asemassa niin juridisesti kuin osaamisenkin näkökulmasta, muistuttaa Vihreäsalo. Moni asunnoton ja päihdekoukussa oleva lapsi tai nuori ei ole saanut tarvitsemaansa tukea ajoissa.

– Usein on niin, että asunnottomuus ja päihdenykyisyys on seurausta valinnoista, joita lapset ja nuoret eivät ole itse tehneet, kertoo Vihreäsalo.

Päihdeongelmista puhuttaessa usein keskitytään pohtimaan päihdehuoltoa- ja -politiikkaa. Vihreäsalon mukaan tarvitsemme laajempaa näkökulmaa, jossa tarkastellaan myös päivähoitoa, koulua, terveyskeskusta ja matalan kynnyksen perhetuen muotoja. Päihdepolulle ajaudutaan, kyse ei ole vain nuoren tekemästä valinnasta vaan monimutkaisista ja toisiinsa risteävistä ilmiöistä, jotka selittävät tapahtumaketjuja.

– Puhumme köyhyydestä, mahdollisesti vanhempien päihdeongelmista, yksinhuoltajuuteen liittyvästä resurssipulasta, neuropsykiatrisista ilmiöistä ja erilaisista elämäntapahtumista, jotka voivat altistaa sille, että lapsi tai hänen vanhempansa ajautuvat turbulenssiin, jossa matalan kynnyksen tuen tarjoaminen voisi ehkäistä ongelman syvenemistä, sanoo Vihreäsalo.

Lapsi ja nuori on aina aikuiseen nähden alisteisessa asemassa niin juridisesti kuin osaamisenkin näkökulmasta.

― Tutkija Keiju Vihreäsalo.

Elämän turbulenssi voi koskettaa ketä tahansa. Kyse ei ole vain heistä vaan meistä kaikista, sanoo Vihreäsalo.

– Silloin menee rikki ajatus siitä, että ongelma tapahtuu jossain toisaalla. Se tapahtuu meidän kanssamme meidän silmiemme edessä. On olemassa erilaisia palvelujärjestelmiä, joiden tarkoitus on ottaa koppeja tilanteissa, jossa elämän turbulenssi yllättää tai se on kroonistunutta. Mutta ne eivät näytä toimivan odotetulla tavalla, kun niitä katsotaan asunnottoman ja päihdenuoren näkökulmasta, kertoo tutkija Keiju Vihreäsalo.

Täytä lomake.