Hyppää pääsisältöön

Dokumentit

Hyökkäyssota Ukrainaan nosti rehuvalkuaisen hinnan pilviin – kotimaisten öljykasvien viljely viriää jälleen

Päivitetty 22.08.2022 15:01.
Traktori kylvää rypsiä peltoon.
Kuvateksti Kevätkylvö on yhä yleisin tapa viljellä öljykasveja.
Kuva: Hannu Kettunen / Yle

Suomi etsii korvaavia lähteitä Venäjältä tuoduille valkuaisrehuille. Täydennysvalkuaisrehusta vain parikymmentä prosenttia on kotimaista.

Kotimaisen rypsin ja rapsin viljely on jälleen viriämässä vuosien pohjanoteerauksen jälkeen. Tällä satokaudella öljykasveja on kylvetty yli 40 000 hehtaarille, mikä on viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. ”Toivotaan, että pohjalukemat on nyt nähty ja tästä noustaan ylöspäin”, kiteyttää Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik.

Suurin syy viljelyintoon on rehuvalkuaisen hinnannousu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut rapsi-, soija- ja auringonkukkarouheen markkinahintaa rajusti. Tämän vuoden iso kysymys on ollut, kuinka öljykasvirouheiden tuonti Venäjältä korvataan.

Vaikka kasvissyönti yleistyy, suurin osa suomalaisista saa yhä proteiininsa eläinkunnan tuotteista. Eläimet on jalostettu tuottamaan mahdollisimman paljon maitoa, munia ja lihaa. Siihen ne tarvitsevat valkuaispitoista rehua, kuten soija- ja rapsirouhetta.

Täydennysvalkuaisrehua käytetään erityisesti sianlihan ja siipikarjan tuotannossa, mutta myös märehtijöille syötetään valkuaista. ”Suomalainen maito, juusto ja jogurtti tuotetaan pitkälti rypsi- ja rapsirouheella”, muistuttaa MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.

Tuonti Venäjältä vähenee

Tuotantoeläinten syömästä valkuaisrehusta vain viidennes on kotimaista. Loput 75-80 prosenttia on tuotu ulkomailta. Valmiiden rouheiden tärkeimmät tuontimaat ovat olleet Saksa ja Venäjä. Nyt rouheen tuonnin painopiste on siirtynyt entistä enemmän Saksaan.

Vielä viime vuonna runsas kolmannes Suomeen tuotavasta täydennysvalkuaisrehusta tuli Venäjältä. Pelkästään Venäjältä tuodun rapsirouheen markkina-arvo oli yli 29 miljoonaa euroa.

Öljykasveja, soijaa ja auringonkukkaa viljellään erityisesti Mustanmeren alueella. ”Venäjällä on aina ymmärretty luonnonvarojen arvo ja millaista valtaa niiden hallinta antaa. Se ei toki ole Ukrainan sodan ainoa syy, mutta yksi”, Jansik analysoi.

Rehuvalkuaisen tuonnin Venäjältä piti loppua maaliskuun alussa, kun tuontirajoitukset tulivat voimaan. Maalis-toukokuussa Venäjältä tuotiin vielä rapsi- ja soijarouhetta poikkeusluvilla. Alkuvuoden rouhetuonnin arvo oli noin 17 miljoonaa euroa.

Omavaraisuus kasvuun

Öljykasvien ja rehusoijan hinnannousu alkoi viime syksynä. Varastot olivat ennätystyhjiä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Koko Eurooppa kärsii nyt täydennysvalkuaisen niukkuudesta.

Jansikin mukaan Suomen omavaraisuusasteen kasvattaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Merkittävin kotimaisen rehuvalkuaisen lähde on rypsi- ja rapsirouhe.

Rypsin ja rapsin viljelyalat Suomessa ovat romahtaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Öljykasvien tuotanto on viime vuosina ollut lähes 80 prosenttia pienempi kuin huippuvuonna 2010.

Viljelijöille on Suomessa maksettu rypsistä ja rapsista jopa markkinahintaa alhaisempaa hintaa, mikä on vähentänyt viljelyhalukkuutta. Nyt kysyntä on nostanut öljykasvien hinnan hurjiin lukemiin.

”Alkutuotanto on ollut se tulppa”, Schulman sanoo. ”Mutta kyllä viljelijätkin motivoituvat, kun hinta on kohdillaan.”

Taustalla torjunta-aineiden kielto

Rypsin ja rapsin viljelyä edistämään polkaistiin vuonna 2020 RypsiRapsi2025 -hanke. Hankkeessa on etsitty tuottoisampia lajikkeita ja kannustettu viljelijöitä tuholaisia kestävien syyslajikkeiden viljelyyn. ”Hanke on tuottanut tulosta”, Schulman vakuuttaa. ”Viljelijöiden kiinnostus syyslajikkeita kohtaan on lisääntynyt.”

Valitettavasti syysöljykasvien sadosta valtaosa menetettiin vaikean talven takia. Tilalle kylvettiin kevätrypsiä ja -rapsia. Sadon odotetaan silti olevan jopa 41% suurempi kuin edellisvuonna. Jos sekä kevätöljykasvien että herneen sadot onnistuvat, Suomen valkuaisrehun omavaraisuusaste voi nousta useilla prosenttiyksiköillä.

Silti huoltovarmuus on vielä kaukana. ”Valkuaisrehun tuotantoa pitäisi saada lisää, jotta ei olla kansainvälisten markkinoiden armoilla”, Jansik sanoo. ”Ainahan rehua saa ostettua, mutta hintakäyrä voi nousta pystyyn.”

Kukassa oleva rypsipelto.
Kuvateksti Rypsi ja rapsi ovat tärkeitä ravintokasveja myös pölyttäjille.
Kuva: Jouni Soikkeli / Yle

Öljykasvien viljely on työlästä, ja riskit sadon epäonnistumisesta ovat suuria. Kirppa ja rapsikuoriainen saattavat syödä sadon. Keväällä kylvettävän rypsin ja rapsin viljely vaatii paljon kasvinsuojelua onnistuakseen.

Tuholaisia torjutaan niin sanotuilla peittausaineilla. Vuonna 2013 EU kielsi laajassa käytössä olleet peittausaineet nimeltä neonikotinoidit, koska ne haittaavat pölyttäjähyönteisiä.

Neonikotinoidien kielto sai monet viljelijät luopumaan rypsin ja rapsin viljelystä. Tilalle on tullut valmiste nimeltä Buteo Start, jolle Suomen viranomaiset ovat myöntäneet poikkeuslupia.

Toisaalta öljykasvit tarvitsevat pölyttäjiä tuottaakseen kunnon sadon. Aiheesta lisää Ylen tuoreessa dokumenttielokuvassa Kuningattaren kuolema.

Edit: korjattu tuontiin liittyviä lukuja.

Lisää aiheesta Yle Areenassa