Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu

Olli Sinivaaran runoteos on puiden ylistys – runopalkinnon saanut kirjailija kulkee metsissä trial-pyörän satulassa

Päivitetty 26.08.2022 10:04.
Runoilija Olli Sinivaara trialpyöräilee kalliolla.
Kuvateksti Tanssiva karhu -palkinnon saanut runoilija Olli Sinivaara liikkuu luonnossa paljon.
Kuva: Petri Krook / Yle

Metsässä viihtyvä runoilija tarttui haasteeseen ja kirjoitti juhlavan kirjan luonnosta. Metsäluonnossa hän pitää erityisesti männyistä. Puut-teos voitti Ylen Tanssiva karhu -palkinnon.

Kun helsinkiläinen runoilija Olli Sinivaara ulkoilee metsässä, hänen mieleensä kehkeytyy säkeitä. Hän kirjoittaa niitä ylös. Kotikoneella yksittäisistä säkeistä alkaa muodostua kokonaisia runoja.

Näin syntyi runoteos Puut. Se on metsän ja luonnon ylistys, jossa ihaillaan ja ihmetellään sananmukaisesti puita ja muutakin luontoa. Sammalet, sumu, meri ja linnut kuvataan ylevästi, siis kunnioitusta herättäen.

"Tavoitteenani on ollut juhlallinen ja jopa harras tunnelma, mutta ilman että se menee pieleen", Sinivaara sanoo.

Kirjailijan paineet ovat eittämättä saattaneet olla kovat, sillä ylevä luontorunous voisi olla mahtipontista ja pompöösiä. Mutta nyt kun teos on palkittu Tanssivalla karhulla, Sinivaara voi viimeistään huokaista helpotuksesta. Runoja on pidetty raikkaina.

Trial-pyörän selässä herkistyy yksityiskohdille

Tarkennetaan vielä kuvaa teoksen syntyprosessista. Sinivaara ei ole vain kuljeskellut metsissä, vaan runoja on lähtenyt vireille trial-pyörän selässä.

Trial-pyörä on iso polkupyörä, jolla tehdään temppuja maastossa. Sillä esimerkiksi hypitään suurelta kiveltä toiselle.

"Laji on luonteeltaan sellainen, että siinä ollaan pitkään yhdessä rajatussa paikassa. Löydetään vaikka kivikko tai hyvänmuotoinen kallio. Siellä saatetaan olla kaksi tuntia. Siinä välttämättä herkistyy havainnoimaan yksityiskohtia", Sinivaara sanoo.

Kun Sinivaara temppuilee pyörällä, hän saattaa vaikkapa laskea ympärillä olevia mäntyjä. Hän tarkkailee niiden asentoja ja huomaa, että joukossa on koivu. Tällaiset huomiot saavat runonalut versomaan.

Puut ovat lähempänä valoa ja aurinkoa

Puut-teoksen työnimenä oli "Täällä suurimmat männyt". Se on sitaatti kirjan runosta, jossa kuvataan Helsingin Laajasalon valtavia mäntyjä. Isoin mänty on ympärysmitaltaan 355 cm.

Jo lapsuutensa partioretkiltä Sinivaara muistaa nimenomaan männyt. Ainavihannat havupuut ovat jättäneet jäljen.

Mäntyjen lisäksi runoissa ihaillaan muitakin puita ja puun ideaa ylipäätään.

"Puut ilmentävät sitä suurempaa voimaa ja elämänpiiriä, jonka sisällä me ihmiset elämme. En viittaa tällä mihinkään mystiseen voimaan tai henkeen, vaan siihen, että yksilö elää itseään paljon suuremmassa kokonaisuudessa", Sinivaara pohtii.

Myös muut luonnonelementit muistuttavat ihmisen paikasta: siitä, että ihminen on osa luontoa. Sinivaara ylistää kuitenkin juuri puita, sillä niiden muodossa on jotain kutkuttavaa.

"Jos ihminen on allapäin ja miettii maailman murheita, niin hän voi katseellaan seurata puunrunkoa ja päätyä valoon ja aurinkoon. Tai jos ihminen on täynnä itseään ja omaa tärkeyttään, niin puuta katsoessa muistaa, että se on korkeampi ja lähempänä valoa", Sinivaara toteaa.

Lähiluonnosta saa täyttymystä

Sinivaara ei pidä Puut-kokoelmaa poliittisena – ainakaan sanan tavanomaisessa merkityksessä. Teos ylistää mutta ei julista.

"Teoksessa ei sanota, että sulkekaamme kaikki lentokentät tai lopettakaamme öljyntuotanto tai blokatkaamme kaikki moottoritiet. Mutta toki teoksessa on se ajatus, että luontoa ei tarvitse matkustaa kokemaan Mount Everestille tai Tahitille. Lähiluonnosta saa täyttymystä", Sinivaara sanoo.

Runoilija tuntee myös aiempaa suomalaista luontorunoutta. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin tapa aistia luontoa herkästi on inspiroinut Sinivaaraa varsinkin nuorempana.

Yksittäisistä luontorunoista Sinivaara nostaa esiin Aaro Hellaakosken "Salomaan". Vaikka se on vanha runo, se tavoittaa olennaisen yhä. Samoin Aleksis Kiven luontokuvaus koskettaa Sinivaaraa, vaikka hän pitää Kiven kieltä kaukaisena.

Sinivaara mainitsee myös Paavo Haavikon luontorunouden. Siitäkin löytyy omat hienot kohtansa, vaikka Sinivaaralla onkin vaikeuksia lukea Haavikkoa tämän aseman tähden.

"Haavikosta tehtiin aikoinaan älyllinen tsaari Suomessa", Sinivaara sanoo.

Sinivaara on ammattikirjailija, mutta koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteilijä. Akateemisessa maailmassa hänet tunnetaan ranskalaisten klassikkotutkimusten suomentajana ja filosofi René Girardin ajattelun tuntijana.

Runoilija toivoo ihmisiltä vaatimattomuutta ja nöyryyttä. Tätä toivetta hän soveltaa myös itseensä.

Olli Sinivaara esittää otteen runokokoelmastaan "Puut" - Toista Yle Areenassa