Hyppää pääsisältöön

Lapset

Yksi vai monta harrastusta lapselle – ”Oikeaa vastausta ei ole, mutta lapsen pitää saada itse päättää”, psykologi sanoo

Tyttö ja nainen seisovat käsillään.
Kuvateksti Urheiluharrastukset mielletään usein kilpailullisiksi, mutta niitä voi myös harrastaa kotona. Galaxin Viivi testaa -sarjan jaksossa voimistelutemppuja Viiville esittelee 8-vuotias Luna, joka harrastaa lajia itsenäisesti kotona.
Kuva: Galaxi / Yle

Harrastamisen ytimessä ovat lapsen oma motivaatio ja perheen voimavarat sen tukemiseen. Parhaimmillaan harrastaminen antaa paljon koko perheelle, mutta se ei saa olla kenellekään jatkuvaa suorittamista tai muiden miellyttämistä.

Monet lapset aloittavat harrastamisen nykyään jo ennen kouluikää. Harrastus voi johtaa kilpailemiseen hyvin nopeasti, jos lapsi löytää oman kiinnostuksen kohteensa ja osoittautuu siinä lahjakkaaksi.

Osa vanhemmista tukee kehittymistä yhdessä lajissa, kun taas osa hakee monipuolisuutta useamman harrastuksen kautta. Yllätyksenä voi tulla se, kuinka paljon lasten harrastaminen tänä päivänä vanhemmilta vaatii.

Psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila kehottaa vanhempia miettimään miten he suhtautuvat harrastamiseen ja mihin perheen resurssit käytännössä riittävät.

Lapsen harrastaminen tarkoittaa vanhemmalle ainakin kustannuksia, kuljetuksia ja kannustamista. Lisäksi Mattila muistuttaa vanhempaa kuuntelemaan sekä lasta että itseään harrastuksiin liittyvissä asioissa.

– Lapsen pitää saada itse päättää mitä hän haluaa harrastaa, mutta ei vanhemmallekaan saa aiheutua liikaa stressiä siitä, kuinka hän pystyy mahdollistamaan lapsen toivoman harrastuksen, jos se on esimerkiksi kallis tai paljon aikaa vievä.

Lasten harrastukset toimivat vastapainona koulun käymiselle ja muulle elämälle. Harrastaminen on lapselle mielihyvän lähde, mutta sen ohessa kehittyvät usein monenlaiset taidot.

– Harrastukset kehittävät lasten sosiaalisia taitoja ja tunnesäätelyä, esimerkiksi pettymysten sietokyky kehittyy. Etenkin joukkuelajeissa sekä voitto että tappio ovat aina jaettuja, jolloin ryhmän voima kannattelee yksilöä, Mattila sanoo.

Psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattilan potretti.
Kuvateksti Psykologi ja psykoterapeutti Leea Mattila muistuttaa, että harrastamisen tavoitteellisuuden tulee olla lapsen oma valinta.
Kuva: Kotialbumi / Leea Mattila

Yksi vai monta harrastusta - asioiden kokeileminen kuuluu lapsuuteen

Osa vanhemmista taktikoi lastensa tulevaisuutta harrastusten kautta. Osa puolestaan kokee paineita siitä, etteivät he pysty tarjoamaan lapsilleen tarpeeksi monipuolista harrastusvalikoimaa.

– Olennaista on, että vanhempi on kiinnostunut omasta lapsestaan ja pystyy erottamaan sen, mikä on vanhemman oma motiivi ja mikä lapsen aitoa kiinnostusta, Mattila sanoo.

Mattilan mukaan usean harrastuksen hyödyt liittyvät lapsen itsensä toteuttamiseen sekä mahdolliseen laajempaan sosiaaliseen verkostoon. Harrastusten myötä lapselle voi syntyä uusia kaverisuhteita. Lisäksi ne voivat tarjota myös tärkeän ja turvallisen aikuisen mallin harrastuksen ohjaajan kautta.

Harrastusten määrään ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Jokaisen vanhemman tulee katsoa asiaa oman lapsensa kautta. Toisaalta myös lapsena olemiseen kuuluu se, että asioita aloittaa ja lopettaa kiinnostuksen mukaan.

― Leea Mattila

Useamman harrastuksen haittapuolia voivat olla haasteet päällekkäisten aikataulujen järjestämisessä sekä kysymys siitä, jääkö lapselle tarpeeksi aikaa luovaan joutenoloon.

– Harrastusten määrään ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Jokaisen vanhemman tulee katsoa asiaa oman lapsensa kautta. Toisaalta myös lapsena olemiseen kuuluu se, että asioita aloittaa ja lopettaa kiinnostuksen mukaan, Mattila sanoo.

Harrastamisen ei tarvitse olla ohjattua. Se voi olla mitä tahansa säännöllistä tekemistä tai taidon harjoittelua. Myös kotona voi harrastaa esimerkiksi lukemalla kirjoja tai bongaamalla lintuja kotipihalla.

Kilpailemisen tulee olla lapsen oma valinta

Monissa harrastuslajeissa tavoitteellisuus tulee nopeasti mukaan kuvioihin. Etenkin urheiluharrastuksissa jo alakoululaiset kilpailevat jatkuvasti ja nousevat kyvyt pyritään tunnistamaan mahdollisimman aikaisin.

Mattila korostaa, että harrastamisen tavoitteellisuus on oltava lapsen oma valinta. Jos harrastus vie lähes kaiken vapaa-ajan, on vanhemman seurattava tarkasti lapsen vointia.

– On tärkeää ettei lapsi harrasta miellyttääkseen. Jos lapsi alkaa kokea saavansa hyväksyntää suorituksensa kautta, niin hänen muut tarpeensa voivat jäädä varjoon, eikä hän tule nähdyksi kokonaisuutena. Kilpaharrastaminen on hyvä asia, kunhan lapsen ääni kuuluu ja ratkaisee, Mattila sanoo.

Kilpaileminen nostaa harjoittelumäärät helposti niin suuriksi, että tasapainottelu palautumisen ja koulussa pärjäämisen välillä vaatii jatkuvaa suunnittelua ja organisointia. Ne ovat vanhemman tehtäviä.

Taideharrastus yhdistää erilaisuutta ja luo elämänmittaista jatkuvuutta

Taide- ja kulttuuriharrastukset ovat sallivia, koska niitä voi kukin harrastaa miten haluaa – joko joukossa tai itsekseen, ja enemmän tai vähemmän kunnianhimoisesti, kertoo Helsingin lastenkulttuuripäällikkö Pirjetta Mulari, joka työskentelee taidekeskus Annantalon johtajana.

Helsingin lastenkulttuuripäällikkö Pirjetta Mularin potretti.
Kuvateksti Helsingin lastenkulttuuripäällikkö Pirjetta Mulari puhuu taideharrastusten puolesta.
Kuva: Petri Mulari


– Toki taiteen ja kulttuurin parissakin esiintyy kilpailua, mutta toivoisin, ettei taideharrastuksesta tulisi kenellekään suorittamista, vaan se voisi luoda elämänmittaista jatkuvuutta, Mulari sanoo.

Mulari haluaa korostaa sitä, että taiteen ja kulttuurin erityispiirre on ihmisten yhdenvertaisuus. Taideharrastusten parissa kaikenlaiset lapset voivat kohdata tasa-arvoisesti ja harrastuspaikat ovat helposti saavutettavissa lähikulttuuripalveluiden kautta.

– Taiteessa korostuu oma ilmaisu. Lapset ja nuoret usein kokevat taideharrastuksen vapauttavana, koska sen äärellä ei ole vaatimuksia, Mulari sanoo.

Galaxin Viivi testaa -sarjassa tutustutaan erilaisiin koululaisten harrastuksiin aina käsitöistä bofferointiin. - Toista Yle Areenassa

Jos stressaat lapsesi harrastamisesta, pyydä apua läheisiltä aikuisilta

Myös vanhempi saattaa alkaa suorittaa lapsen harrastamista ja stressaantua siitä. Etenkin, jos lapsia on perheessä useampi ja vanhempi yrittää tarjota kaikille tasavertaiset mahdollisuudet.

Psykologi ja psykoterapeutti Mattila painottaa, että vanhemman täytyy pitää huolta myös itsestään. Vanhemman osallistuminen lapsen harrastukseen voi lujittaa heidän suhdettaan, mutta se voi olla myös kuormittava tekijä, ellei vanhemmalle jää tarpeeksi omaa vapaa-aikaa.

– Jos vanhempi lähtee suorittamisen tielle, niin se on aika umpikuja. Kannattaa muistaa, ettei kaikesta tarvitse selvitä yksin. Muilta vanhemmilta kannattaa pyytää apua esimerkiksi kuljetuksiin, sanoo Mattila.

Myös Pirjetta Mulari kehottaa valjastamaan avuksi läheiset aikuiset, kuten isovanhemmat, sukulaiset ja kummit.

– Vinkkaa läheisille mahdollisuudesta yhteisiin harrastuksiin lapsen kanssa. Taiteen äärelle on mahtavaa pysähtyä ja olla samalla keskusteluviivalla, Mulari sanoo.

Mulari on ylpeä siitä, että lastenkulttuurin saavutettavuuden eteen on Suomessa tehty paljon töitä. Osallistumisesta pyritään tekemään mahdollisimman helppoa riippumatta esimerkiksi harrastajan toimintarajoitteista, tuen tarpeista, äidinkielestä tai perheen taloudellisesta tilanteesta.

Lasten harrastushaasteisiin pyrkii vastaamaan myös Harrastamisen Suomen malli.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeen tarkoituksena on tarjota lasten ja nuorten toiveiden mukaisia maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteydessä. Lukuvuoden 2021-22 aikana harrastustoimintaa järjestetään jo 235 kunnan peruskouluissa. Lisää Harrastamisen Suomen mallista voit lukea täältä.