Analyysi: Tv-sarja Halt and Catch Fire kuvaa uskollisesti tietokonevallankumouksen alkuvaiheita

Yle Areenan uutuussarjassa seurataan kuvitteellista firmaa, joka kehittää ensimmäistä kannettavaa PC-tietokonetta. Entinen Tietokone-lehden toimituspäällikkö Kari Haakana arvioi, miten uskottava kuvaus on.
Digitaalinen kulttuuri, siis digitaalisten laitteiden ja verkon avulla syntyvä ja elävä kulttuuri, ei syntynyt 1980-luvulla, vaan sen aamuhämärä on 1950-60-luvuilla.
Laajempien joukkojen ulottuville digitaalinen kulttuuri tuli 1980-luvulla, kun markkinoille alkoi tulla yksityiskäyttäjille suunnattuja tietokoneita. Pelit, musiikki ja kommunikaatio alkoivat vähitellen ja yhä kiihtyvällä vauhdilla siirtyä tietokoneisiin ja niitä yhdistäviin verkkoihin. Harmaanruskeat laatikot muuttivat kaiken ennen kuin antoivat tilaa taskuissa kannettaville mustille peileille.
Tämän vallankumouksen ensiaskeleista kertoo tv-sarja Halt and Catch Fire. Sarjan keskiössä on fiktiivinen Cardiff Electric -yhtiö, mutta sarja kertoo tapahtumista, joiden keskiössä olivat sellaiset todelliset digimaailman kartalta jo kadonneet tai toisiksi muuntuneet yhtiöt kuin Columbia Data Products ja Compaq.
Nämä yhtiöt onnistuivat “kloonaamaan” IBM:n kehittämän PC-koneen ja sitä ohjanneen BIOS-järjestelmän. Kloonien myötä IBM:n asema PC-markkinoilla murtui ja moderni tietokoneiden aikakausi alkoi.
Piipreerian pioneerit
Sarjan tietokoneyhtiö muistuttaa varhaisista pioneereista ehkä eniten juuri Compaqia. Compaqin tavoin yhtiö sijaitsee Teksasissa ja sarjassa yksi päähenkilöistä tulee yhtiöön IBM:ltä, josta Compaq värväsi muutaman varhaisen avainhenkilön. Nykyisin lähinnä taskulaskimistaan tunnettu Texas Instruments esiintyy sekä sarjassa että Compaqin historiassa.
Sarjan ensimmäisen kauden merkittävä teema on kannettavan PC:n kehitys. Sen roolimallina lienee ollut Compaq Portable, historian toinen kannettava (tai ainakin raahattava) PC, josta tuli valtava kaupallinen menestys.
Sarja ei kuitenkaan ole dokumentti (jos sellaista haluaa, niin suosittelen Compaqista kertovaa Silicon Cowboys -dokkaria, mikäli joku palvelu sen jossain vaiheessa tarjoaa).
Halt and Catch Fire on draamasarja, joka onnistuu kuitenkin esittämään kuvaamansa aikakauden ja aiheensa erittäin vakuuttavasti.
Kari Haakana
Sarjan ensimmäisellä kaudella yhtiön työntekijät koettavat kuumeisesti saada aikaan tietokonetta, jota voitaisiin esitellä Comdex-messuilla. Comdex oli vielä 90-luvun lopulla tietotekniikka-alan tärkeimpiä tapahtumia, jossa alan yritykset julkistivat uudet tuotteensa.
Las Vegasin messukeskuksen halleissa tietokoneiden valmistajat, myyjät, niistä kirjoittavat toimittajat ja alaa seuraavat analyytikot raahustivat osastolta toiselle etsimässä seuraavaa kaiken mullistavaa tuotetta. Sellaista Cardiff Electricin insinöörit ja kehittäjät sarjassa rakentavat.
Uskottavaa kuvausta aikakaudesta ja tekniikasta
Sarjan kuvaus 1980-luvusta ja sen tietotekniikkakulttuurista on pieteetillä rakennettu. Softakehittäjä Cameron Howe mm. pelaa Atarin kuuluisaa Centipede-peliä, jonka mainitaan olleen ensimmäisiä arcade-pelejä, jotka keräsivät merkittävän naispelaajien joukon.
Hakkereiden rakastama dikotomia pukumiesten eli tietokoneita myyvien ja t-paitoihin pukeutuvien tietokoneiden rakentajien välillä kuvataan osuvasti ja sarjassa viitataan sopivissa väleissä 1980-luvun tietotekniikkavaikuttajiin ja alan raamattuun eli Byte-lehteen. Vuosikymmenen tukahduttavan beiget kodit ja konttorit on kuvattu hieman liiankin tunnistettavasti.
Vaikka sarjan aiheena on teknologia, ei sarjan katsominen edellytä syvää nörttiyttä.
Kari Haakana
Nörttiydestä ei toisaalta ole haittaakaan, koska sarjassa teknologia kuvataan ja siitä puhutaan yleensä uskottavasti ja oikein. Tietotekniikkaa tunteville pörröisen lämpimiä tunteita aiheuttavat esimerkiksi yritys pelastaa tietoja kiintolevyltä, jonka lukupää on vaurioitunut tai jo lerppujen näkeminen.
Naiset nousevat keskiöön
Yksi mainitsemisen arvoinen asia sarjassa on sen naiskuva. 1980-lukua ja tietotekniikkaa käsittelevä tv-sarja voisi varsin helposti olla varsin miehinen luomus, mutta sarja kasvaa pitkälti juuri naishahmojensa varassa. Softakehittäjä Cameron ja Texas Instrumentsilla ensimmäisella kaudella työskentelevä Donna nousevat varsinkin myöhemmillä kausilla sarjan keskiöön.
Sarjan myöhemmillä kausilla käsitellään peliteollisuuden ja verkon nousua. Näistäkin aiheista keski-ikäinen tietotekniikan parissa kasvanut katsoja tunnistaa yksityiskohtia ja hahmoja, jotka tilanteesta ja henkilökohtaisesta historiasta riippuen joko lämmittävät tai kylmäävät.
Kirjoittaja on kehityspäällikkö ja Tietokone-lehden entinen toimittaja ja toimituspäällikkö, joka ehti käydä Comdex-messuilla useamman kerran.