Hyppää pääsisältöön

Puutarha

Strömsön puutarha-asiantuntija vastaa katsojien kysymyksiin syyskylvöstä, etanoista, kompostista ja no dig -menetelmästä

Nainen sinisessä paidassa istuu portailla ja hymyilee kameraan. Takana vihreitä puita.

Kuluneen vuoden aikana olemme lähettäneet useampia suoria lähetyksiä Strömsön puutarhasta. Katsojat ovat voineet esittää kysymyksiä puutarha-asiantuntijallemme Lena Gillbergille ja saada vastaukset heti ohjelmassa.

Tähän artikkeliin olemme keränneet kysymyksiä ja vastauksia suorista lähetyksistä, ja ihan lopusta löydät taulukon, josta voit nopeasti löytää ratkaisun mahdollisiin kompostointiongelmiisi. Jos haluat katsoa live-lähetykset, löydät ne tästä.

Kysymyksiä syys- ja kevätkylvöistä

Kysymys: Onko todella niin, ettei tarvitse lannoittaa keväällä, jos kasvimaalle panee kompostimultaa syksyllä?

Vastaus: Näin on. Kompostimulta varastoi ravinteita hyvin tehokkaasti. Ravinteita kaipaavat viljelykasvit ja puutarhakasvit voivat toki tarvita lisäravinteita, esimerkiksi toisen kompostikerroksen, kauden aikana.

Kysymys: Jos lisää syksyllä alustaksi palamatonta lantaa, ehtiikö se palaa talven aikana?

Vastaus: Ehtii, ellei sitä lisää niin myöhään, ettei se ehdi palaa kunnolla, ennen kuin maa jäätyy.

Kysymys: Onko jotain, mitä voi kylvää syksyllä suoraan no dig -penkkiin?

Vastaus: On. Katso ja lue loppukesän kylvöstä ja syyskylvöistä Strömsön sivuilta tai katso Areenasta.

Tikku, missä lukee vitlök.
Kuvateksti Valkosipuli istutetaan tavallisesti syksyllä, koska kylvö tarvitsee kylmän kauden kehittyäkseen ihanteellisesti.
Kuva: Yle/Monica Storm

Etanaongelmia

Kysymys: Minulla on paljon kotiloita ja nyt myös tappajaetanoita. Miten selviän niistä no dig -kasvimaalla? Minulla on tunne, että ne herkuttelevat ja munivat katemateriaalin alla.

Vastaus: Jos on etanaongelmia, voi välttää kateviljelyä. Kompostoi sen sijaan jäte ja levitä valmista kompostimultaa kasvimaalle syksyllä.

Kysymys: Eivätkö etanat jää aloilleen, jos jättää salaatinlehdet kasvimaalle? Salaatinlehteni ovat täynnä etanoita.

Vastaus: Jos on etanaongelmia, voi panna naatit kompostiin, niin ne palaavat myöhemmin viljelmälle toisessa muodossa.

Kysymys: Voiko käyttää porkkanan- ja perunanvarsia eli jättää ne vain kasvimaalle?

Vastaus: Kyllä voi. Jos on etanaongelmia, varret voi viedä kompostiin.

Perunaviljely.
Kuvateksti No dig -menetelmässä perunat istutetaan maan päälle ja lisätään päälle 10 cm kompostimultaa.
Kuva: Yle/Monica Storm

Viljele perunoita no dig -menetelmällä

Kysymys: Kokeilin perunoita no dig -menetelmällä tänä vuonna ja multasin kuten tavallisesti, mutta sain aika paljon vihreitä perunoita. Mitä mahdoin tehdä väärin?

Vastaus: Vihreät perunat tarkoittavat, että aurinko on osunut niihin. Multaa perunat paremmin.

Kysymys: Miten perunat istutetaan no dig -menetelmällä?

Vastaus: Perunat asetetaan maahan ja päälle lisätään 10 cm kompostimultaa. Perunat mullataan kuten tavallisesti ja tarvittaessa lisätään kompostimultaa. Perunathan kasvavat ylöspäin siemenperunasta, joten mitä korkeampi kumpu, sitä enemmän saa satoa. Perunat eivät saa päästä kosketuksiin auringonvalon kanssa, silloin niistä tulee vihreitä ja syömäkelvottomia. Tästä voit lukea lisää eri tavoista viljellä perunaa.

Kysymys: Kateviljelin perunaa olkien alla viime kesänä. Monista perunoista tuli vihreitä, olkia oli ilmeisesti paikoitellen liian vähän. Luin kuitenkin, että vihreät perunat voi säästää ja käyttää siemenperunoina seuraavana vuonna. Mitä sanot siitä?

Vastaus: Perunoista tulee vihreitä, kun ne saavat auringonvaloa. Vihreitä perunoita voi hyvin käyttää siemenperunoina.

Multa.
Kuvateksti Perunoista tulee vihreitä, jos ne joutuvat suoraan auringonvaloon. Perunoiden päälle voi mullatessa panna lisää multaa.
Kuva: Yle/Strömsö

Pahvia vai sanomalehtipaperia?

Kysymys: Eikö tule erityisen paljon rikkaruohoja, jos jättää juuret maahan, kun viljelee pahvi alustana?

Vastaus: Pahvi estää, etteivät juuret jaksa tunkea läpi ja siihen mennessä, kun pahvi on maatunut, juuret ovat ehtineet kuolla. Jos sillä paikalla, johon on no dig -istutusta ajatellut, on sitkeitä juuririkkaruohoja, voi yrittää saada mahdollisimman paljon juurista pois ennen pahvien levittämistä.

Kysymys: Sanomalehtipaperi, missä sitä voi käyttää?

Vastaus: Sanomalehtipaperia voi käyttää pahvi tapaan, eli siis alustaksi, kun aloittaa no dig -viljelmän, tai kompostissa ruskeana aineksena vihreän aineksen lomassa.

Kysymys: Ajattelin myös sanomalehtipaperia vaihtoehtona – jos sitä käyttää, miten paksu kerros sitä pitää olla? Sehän maatuu nopeammin kuin pahvi.

Vastaus: Erilaiset rikkaruohot kasvavat eri nopeudella sanomalehtipaperin läpi. Käytä sen verran paperia kuin sinulla on. Enimmillään auki levitetty sanomalehti ja asettele niitä lomittain, niin juurten on vaikeampi hakeutua lehtien väleistä.

Kysymys: Katsoin, että panitte mullan alle aaltopahvia. Eikö voi aloittaa vain ruohosilpulla ja/tai lehdillä?

Vastaus: Meillä oli pahvia alimpana estämässä ruohon kasvaminen. Jos sinulla on rikkaruohoton maa, voit aloittaa muulla materiaalilla. Kompostimulta on valmiiksi palanutta, ja siksi mainio kasvualusta.

jord som ligger på kartong
Kuvateksti No dig -menetelmässä pahvin päälle pannaan multaa. Rikkaruohonjuuret ehtivät kuolla, ennen kuin pahvi maatuu.
Kuva: Juha Leskelä / Yle

Kysymys: Maatuuko pahvi vähitellen?

Vastaus: Kyllä, se maatuu aika nopeasti.

Kysymys: Irtoaako sanomalehdistä painomustetta?

Vastaus: Irtoaa.

Kysymys: Luulin, että pitäisi laittaa pahvin päälle ensin oksia ja sitten lehtiä ja vasta sitten kompostimultaa. Niin minä olen viljellyt, mutta onko se siis huonompi tapa?

Vastaus: Sitä käyttää, mitä on. Jos on valmista kompostimultaa voi käyttää sitä. Valmiiksi maatunut kompostimulta odottaa kompostissa, kunnes se on valmista käytettäväksi. Jos olet pannut lehtiä alle, niin nekin maatuvat hyvin nopeasti.

Kysymys: On kai hyvä viljellä tavallista tiheämpään, varsinkin tällä menetelmällä? Näin rikkaruohoille jää vähemmän tilaa?

Vastaus: Teoriassa kyllä, koska no dig -menetelmä pidättää paremmin ravinteita ja vettä, mutta jos poikkeaa suositellusta istutusvälistä, pitää tarvittaessa lisätä ravinteita, koska istutusvälien tarkoitus on estää kasvien välinen kilpailu. Jos haluaa viljellä tiiviisti, suosittelisin noudattamaan istutusvälejä ja käyttämään samaa rivivälinä (joka yleensä on pidempi väli).

En skottkärra med jord står på bar mark.
Kuvateksti No dig vanhalla kasvimaalla. Rikkaruohot on poistettu kevyesti haravoimalla. Lisätään pari senttiä paksu kerros uutta kompostimultaa ja sitten voikin istuttaa, mitä haluaa.
Kuva: Monica Storm / Yle

No dig soveltuu paremmin pienille kasvimaille

Kysymys: Voiko no dig -menetelmä käyttää isommassa mittakaavassa?

Vastaus: Mielenkiintoista! On haastavaa levittää kompostimultaa isommille pelloille, siksi yleensä käännetään maa ja lisätään ravinteita, jotka vuorostaan liukenevat nopeammin, rehevöittävät tuloksena vesistöt ja meret. Siksi meillä on pienissä puutarhoissa mahdollisuus viljellä tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin no dig- menetelmällä.

Kysymys: Jos maa on täynnä rikkaruohoja, miten niistä pääsee eroon?

Vastaus: Voi tietysti pöyhiä varovasti haralla pois pahimmat juuririkkaruohot kaivamatta, muuten voi käyttää paksumpaa pahvikerrosta kompostimullan alla.

Kysymys: Pitääkö no dig -menetelmässä vaihdella viljelykasveja vai voiko samaa kasvia viljellä joka vuosi?

Vastaus: Vuoroviljely on hyvä, koska se estää maaperän köyhtymisen, joka on seurauksena saman kasvin viljelystä vuodesta toiseen. No dig -menetelmässä lisätään joka vuosi uutta tervettä multaa, joka pitää maan terveenä, siksi vuoroviljely ei ole yhtä tärkeää.

Kysymys: Sitooko no dig enemmän hiiltä?

Vastaus: Se ei ehkä sido enempää hiiltä, mutta koska ei kaiveta, niin hiili pysyy maassa sen sijaan, että se vapautuisi hiilidioksidina ilmaan.

Multa
Kuvateksti Kompostimulta antaa ravinteita maahan.
Kuva: Yle/Strömsö

Kysymyksiä kompostista

Kysymys: Miten tietää, että kompostimulta on valmista?

Vastaus: Komposti on valmista, kun et enää tunnista, mitä olet kompostiin pannut, koska kaikki jäte on maatunut.

Kysymys: Voiko viljelmille käyttää kakkaa kompostoivasta käymälästä?

Vastaus: Käymälästä peräisin olevan kompostin pitäisi palaa ainakin kaksi vuotta ennen kuin sitä käytetään puutarhassa. Varmista oman kuntasi määräykset.

Kysymys: Bokashi vai "tavallinen" kompostointi, paras on varmasti se, jonka saa aikaiseksi, mutta onko jompikumpi parempi? Onko bokashi happamampi ja sopivampi kasveille, jotka pitävät happamasta maasta?

Vastaus: Voit hyvin sekoittaa kahta erilaista kompostimultaa. Bokashi ei ole happamampaa kuin tavallinen komposti, kun se tulee valmiiksi, eli oltuaan kaksi viikkoa ulkoasemalla jälkikäymisen jälkeen. Se sopii erinomaisesti sekoitettavaksi multaan.

Kysymys: Maaperän sienirihmastoista puheen ollen – minun no dig -maahani nousee sieniä. Mistä on kyse?

Vastaus: Vaikuttaa siltä, että maa on hapan. Niin voi käydä, jos kompostoi esimerkiksi paljon tammenlehtiä tai muuta hapanta ruskeaa ainesta. Kokeile vaihdella monia erityyppisiä ruskeita aineksia. Kalsiumia on luonnostaan muun muassa kirsikkapuun, saarnin, vaahteran ja ruusupensaiden lehdissä. Ellei asia korjaannu, voit tehdä yksinkertaisen pH-testin ja mahdollisesti kääntää kompostin ja lisätä mukaan varovasti biohiiltä tai tuhkaa (enintään 2 dl per 100 l kompostia) tai kalkita viljelmän. Se voi auttaa maaperän pH-arvon tasapainottamisessa.

Sisältö muilla kielillä