Harkitsetko kompostin perustamista – Strömsö tarjoaa kompostoinnin alkeet

Kompostimulta on puutarhan kultaa. Kompostin perustaminen on parasta, mitä voit tehdä puutarhasi ja maaperän mikroeliöstön hyväksi.

Kompostimulta parantaa kasvimaata, ja puutarhakasvit viihtyvät ja kukoistavat. Lisäksi säästät rahaa, koska sinun ei tarvitse ostaa multaa säkissä.

Artikkelin lopusta löydät taulukon, joka antaa sinulle nopeasti ratkaisun kaikkiin mahdollisiin ongelmiin, joita kompostin kanssa voi tulla.

Kompostimulta on loistavaa maanparannusainesta

Kompostimulta on luonnollisesti hajonnutta orgaanista ainesta, joka sisältää valtavasti elämää. Kompostin mikroeliöstö ja kaikki pikkuötökät ja madot eivät vain tuo ravintoaineita kasvien ulottuville, vaan parantavat myös maaperän rakennetta ja pH-arvoa. Maaperä saa yksinkertaisesti uutta elämää.

Yksinkertaisin kompostin muoto on kasa puutarhajätettä. Jäte hajoaa ajan myötä, vaikka se voi viedä useamman vuoden, ja paljon ravintoaineita menee hukkaan joko haihtumalla tai valumalla pois. Lisäksi rikkaruohonjuuret, siemenet ja taudinaiheuttajat voivat pahimmassa tapauksessa säilyä hengissä, koska multa ei tuota erityisen paljon lämpöä hajoamisprosessin aikana. Parhaiten maanparannusaineksen saa hallintaan ostamalla tai rakentamalla jonkinlaisen kompostin.

Rakenna kuormalavoista komposti puutarhajätteelle

Strömsön kompostissa on kaksi avonaista lokeroa, yksi, johon kerätään puutarhajätettä kauden aikana ja toinen, johon vanha komposti pannaan kypsymään. Lyhyesti sanottuna – toista täytetään ja toista tyhjätään. Ihanteellista olisi, jos olisi kolmas lokero, johon voi kerätä kuivia lehtiä ja uutta kuiviketta syksyllä.

Lokeroiden määrä ja koko voi vaihdella omien tarpeiden mukaan, mutta reilu kuutio on sopiva määrä, jotta prosessi toimii parhaiten, eli niin, ettei ainesta ole liian vähän eikä komposti ole liian kuiva tai kylmä. Pienempi komposti on riippuvaisempi lämmöstä ja tasaisesta kosteudesta.

Strömsön komposti tehtiin kuormalavoista, jotka olivat kooltaan 1 x 1,2 m. Käytimme myös käytettyjä peltejä sisäpuolelle suojaamaan kuormalavoja. Pelti voi varastoida lämpöä lämpiminä päivinä mutta myös kylmyyttä talvella.

Pelti ei ole pakollinen. Tärkeintä on tehdä rakennelma, joka pitää kompostin paikoillaan, ja että puutavara, josta komposti rakennetaan ei ole käsitelty myrkyillä, jotka sekoittavat kompostin prosessia. Rakennelma ei tarvitse pohjaa. On hyvä, että kompostiaines on kosketuksissa maahan, niin että pikkuötökät pääsevät käsiksi jätteeseen altapäin. Lisäksi avoin ja pohjaton komposti tarjoaa suojaisen asuinpaikan esimerkiksi rupisammakoille ja siileille.

Sijoita komposti vaihtuvaan varjoon

Kompostin sijoituspaikka ratkaisee, miten kompostia hoidetaan. Suorassa auringossa se voi kuivua liikaa ja silloin kosteutta pitää lisätä useammin. Varjossa voi kestää pidempään ennen kuin kompostointi lähtee käyntiin keväällä, ja komposti voi olla liian märkä ja kylmä ilman aurinkoa ja lämpöä. Vaihtuva varjo on paras paikka kompostille.

Kompostin sijoittaminen lähelle keittiöpuutarhaa on kätevää. On etu, ettei puutarhajätettä ja kompostimultaa tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja.

Sopiva määrä ruskeaa ja vihreää ainesta tekee kompostista tehokkaan

Toimivassa kompostissa pitää olla oikeassa suhteessa hiiltä ja typpeä, jotta mikroeliöstö voi työskennellä tehokkaasti. Vaaditaan noin 30 osaa hiiltä yhtä osaa typpeä kohti. Määrällisesti se tarkoittaa kolmea osaa hiilipitoista ainesta yhtä osaa typpipitoista ainesta kohti.

Kompostikielellä hiilipitoista ainesta kutsutaan ruskeaksi ja typpipitoista ainesta vihreäksi.

Ruskea, hiilipitoinen aines, on kellastunutta ja kuihtunutta kuten kaarna, sahanpuru, kuivat lehdet, olki, oksat, hake sekä pahvi ja sanomalehtipaperi.

Vihreä, typpipitoinen aines, on ruohosilppua, puutarhajätettä, vihannesten varsia, perunankuoria, kukkia, kuivuutta heinää, mutta myös kahvinporot, lanta ja multa ovat väriltään ruskeita, mutta sisältävät silti paljon typpeä.

Sama kasvi voi kuulua sekä ruskeaa että vihreää ainekseen sen mukaan, onko se kuihtunut vai kuivunut. Kuihtuneista kasvinosista typpi on mennyt juuriin tai siemeniin, kun taas kuivuneissa kasvinosissa typpi on tallessa, vaikka ne näyttävät ruskehtavilta.

Joissakin ruskeissa aineksissa on suurempi hiilimäärä kuin toisissa, minkä oppii kyllä kompostoidessaan. Tuoreissa sahanpuruissa on esimerkiksi hyvin suuri määrä hiiltä suhteessa typen määrään (400–600:1), mikä tarkoittaa, ettei tarvita yhtä suuria määriä kuin jos käyttäisi kuivia lehtiä (noin 60:1). Joissakin komposteissa voi siis hiilen ja typen suhde 50:50 riittää.

Jokaisella on erilainen valikoima orgaanista ainesta, joten jokainen komposti on ainutlaatuinen. Vähitellen löytää toimivan tasapainon omaan kompostiinsa. Toimivassa kompostissa lämpötila nousee hyvin nopeasti. 1–3 päivässä voi päästä 50–60 asteeseen. Strömsön kompostissa lämpötila nousi 56 asteeseen parissa päivässä, vaikka komposti perustettiin syyskuun puolivälissä.

Umpikompostorissa voi kompostoida keittiöjätettä

Umpikompostorin etuna on, että siihen voi kompostoida myös keittiöjätettä ilman, että tarvitsee pelätä jyrsijöitä. Huomaa, että monet kunnat vaativat suljettua astiaa rottien, hiirten ja muiden eläinten pääsyn estämiseksi kompostiin.

Bokashi on tapa kompostoida kotona keittiössä, ja sen yhdistäminen tavalliseen perinteiseen kompostiin käy mainiosti. Käymisen jälkeen bokashin voi sekoittaa kompostimultaan multa-asemalla ulkona odottamaan levittämistä kasvimaalle. Keittiöjäte on typpipitoista ja tekee hyvää kompostille. Täältä voit lukea lisää siitä, miten voit tehdä ruokamultaa keittiöjätteistä bokashimenetelmällä.

Kaikki orgaaninen aines ei kuulu kompostiin

Viherkasvit voivat sisältää kasvua rajoittavia aineita tai torjunta-aineita, jotka vaikuttavat kompostiin negatiivisesti. Huomaa, että myös jäänteet ei-luomuviljellystä ruuasta voivat sisältää jäämiä torjunta-aineista. Sitrushedelmien kuoret voivat sisältää sieniä tappavaa ainetta, joka voi vahingoittaa kompostin mikroeliöstöä.

Tautien saastuttama aines pitää lajitella poltettavaan jätteeseen, ei kompostiin. Vaikka paljon tuhoutuu yli 65 asteen lämpötilassa, niin on kuitenkin turvallisinta lajitella pahimmat rikkaruohot poltettavaan jätteeseen.

Vältä lisäämästä kalkkia kompostiin, koska sitä tulee helposti annosteltua liikaa, ja arvokas typpi haihtuu. Tuhka voi kohottaa pH-arvoa, mutta sisältää kadmiumia. Tuhkaa pitää siksi käyttää varovasti, enintään 2 dl sataa kompostilitraa kohti.

Ei-orgaaninen aine ei maadu kompostissa. Kivissä voi olla mineraaleja, mutta kompostissa ei saa olla suuria määriä kiviä, sillä ne eivät maadu.

Kompostointi alusta loppuun

Aloita kompostin perustaminen karkeasta aineksesta, kuten oksista, risuista, hakkeesta tai vastaavasta. Kerää jätettä ja tee vuorotellen aika ohuita kerroksia ruskeasta ja vihreästä aineksesta.

Täytä kompostia sitä mukaa, kun jätettä tulee kauden aikana. Ainekset pilkkominen nopeuttaa prosessin käynnistymistä. Käytä ruohonleikkuria, oksasaksia tai kompostimyllyä.

Strömsön komposti perustettiin syyskuun puolivälissä, ja suuri osa aineksesta, noin yksikuutiometri, oli maatunut, kun käänsimme kompostin seuraavan vuoden kesäkuussa. Kompostin voi siis perustaa mihin vuodenaikaan vain.

Jos kompostin perustaa keväällä, saa apua kesän lämmöstä. On olemassa mikrobeja (psykrofiileja), jotka kestävät hyvin kylmää ja työskentelevät myös alle nollan olevissa lämpötiloissa. Talven aikana prosessi siis jatkuu hyvän aikaa, vaikka tulee kylmä, mutta prosessi hidastuu matalammissa lämpötiloissa.

Orgaanisen materiaalin hajoaminen on monien erilaisten pikkuötököiden, matojen, mikrobien, sienten ja bakteerien yhteistyötä. Nämä työläiset ovat hyvin toimiva tiimi, jossa suurimmat aloittavat karkeimmasta aineksesta. Niiden ulosteesta ja ruumiinosista tulee sitten seuraavan porukan ravintoa, ja nämä pienivät ainesta edelleen, kunnes siitä tulee ilmavaa, tummaa ja hyväntuoksuista kompostimultaa.

Vanhoille istutuksille lisätään 3–5 cm kompostimutaa joka syksy. Jos perustaa uuden viljelyalan, pitää levittää noin 20 cm kompostimultaa pahvikerroksen päälle. Lue lisää no dig -menetelmästä.

Komposti käy läpi neljä lämpövaihetta

Kun hiili palaa bakteerien kehoissa, lämpötila nousee. Kun lämpö nousee uudenlaiset organismit käyvät työhön ja niiden uloste ja kuolleet ruumiit ovat vuorostaan seuraavan ryhmän ravintoa. Korkea lämpötila on siis biologisen toiminnan tulos, ei sen edellytys. Noin 20 asteen lämpötilaan asti kompostissa työskentelevät psykrofiilit hitaasti mutta määrätietoisesti.

Käynnistymisvaihe: 20–40 astetta.

Kun lämpötila nousee yli 20 asteen, on mesofiilien vuoro. Nämä mikrobit, bakteerit ja sieni-itiöt lisääntyvät ja kuolevat reippaaseen tahtiin, minkä ansiosta lämpötila nousee nopeasti. Tässä vaiheessa viihtyvät useimmat mikrobit ja yhdessä sekä pienempien että suurempien maaperän organismien kanssa ne hajottavat jätettä tehokkaasti.

Lämpövaihe: 40–70 astetta

Komposti on tehokkain 35–55 asteessa, mutta hajoamisen huippunopeus saavutetaan 40–50 asteessa.

Kun lämpötila nousee 40–50 asteeseen, suuremmat organismit hakeutuvat kompostin viileämpiin osiin, kun taas lämpöä kestävät mikrobit, termofiilit, käyvät töihin.

On tärkeää varmistaa, että lämpötila pysyy 55 ja 65 asteen välillä pari päivää, jotta rikkaruohonsiemenet ja taudinaiheuttajat kuolevat. Monet tavalliset tauteja aiheuttavat bakteerit ja loiset kuolevat jo parissa tunnissa. Näin voi tapahtua matalammissakin lämpötiloissa, mutta se tapahtuu hitaammin.

Huomaa, ettei kompostin lämpötila ole tasainen. Lämpötila on korkein keskellä ja mitä kauemmas reunoille tullaan, sitä viileämpää on, varsinkin avokompostissa. Siksi on vaikea taata, että taudit tulee torjuttua ja kaikki rikkaruohot kuolevat.

Lämpö nousee niin kauan kuin kompostiin lisätään vihreää, typpipitoista ainesta. Säilytä lämpötila mielellään 40 ja 55 asteen välillä, kun aines on niin hajonnut, ettei enää tunnista kompostiin panemaansa jätettä. Kompostin lämpötilaa voi laskea kääntämällä kompostin.

Tasaantumisvaihe: 30–40 astetta

Kun aines on hajonnut, kompostin annetaan jäähtyä ja monet organismit, kuten hyppyhäntäiset, tuhatjalkaiset ja madot palaavat ja jatkavat hummuksen rakentamista ja pH-arvon tasapainottamista.

Kypsymisvaihe: alle 30 astetta

Kun lämpötila laskee alle 30 asteen, hajonneessa kompostiaineksessa on paljon elämää, ja se on valmista levitettäväksi puutarhaan.

Kun multa palautetaan kasvimaalle, maaperästä tulee hedelmällisempää ja se pidättää paremmin ravinteita, vettä ja happea. Jos on epävarma siitä, onko kompostimulta valmista, voi kylvää kompostiin pari retiisinsiementä. Jos ne itävät, kompostimulta on valmista!

Hyvin toimivan kompostin tarkastuslista

1. Ainesten tasapaino. Kompostissa pitäisi olla sekä hiiltä että typpeä mielellään suhteessa 30:1. Määrinä se merkitsee, että hiiltä (ruskea aines) pitää olla noin 1/3 ja typpeä (vihreä aines) noin 2/3. Typpipitoinen, ”vihreä” aines on esimerkiksi ruohosilppua, tuoretta puutarhajätettä, keittiöjätettä, lehtiä, kahvinsumppia ja lantaa. Hiilipitoinen eli ”ruskea” aines on esimerkiksi kuivia lehtiä, kaarnaa, olkia, käpyjä, sahanpurua, pahvia tai sanomalehtiä.

2. Happea tarvitaan estämään hajut ja mätäneminen. Aines ei saa olla liian tiivis. Ilmasta ja/tai käännä komposti. Lisää mukaan riittävästi karkearakenteista ruskeaa ainesta.

3. Ihanteellinen kosteusaste kompostissa on 50–60 %. Jos ainesta puristaa käsissä, sen pitäisi tuntua kuin puristaisi pesusientä. Jos puristaessa tippuu useampi pisara vettä, komposti on liian märkä. Lisää silloin kuiviketta. Jos komposti on liian kuiva, sitä pitää kastella vedellä tai typpipitoisella lannoitevedellä, esimerkiksi kultavedellä tai nokkosvedellä, prosessin saamiseksi käyntiin.

4. Lämpö. Kompostin ihanteellinen lämpötila on 40–55 astetta. Silloin aines kompostoituu nopeimmin ja useimmat organismit ovat aktiivisia. Kompostissa on aktiivisuutta ja elämää -5 asteeseen asti, mutta kompostoituminen sujuu hitaammin. Jotta rikkaruohonsiemenet ja juuret kuolevat, pitää lämpötilan olla muutaman päivän 55–65 astetta.

5. Vältä yli 68 asteen lämpötilaa, silloin hiili haihtuu ja on vaarana, että komposti syttyy tuleen. Jos noudattaa kohtia 1–3, lämpö nousee automaattisesti. Säätele lämpöä kääntämällä komposti. Käännä alle enemmän vihreää typpipitoista ainesta, jos lämpötila laskee, ennen kuin komposti on palanut valmiiksi.