Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Wikipediassa tekemisen vapaus johtaa joskus muokkaussotiin – kokenut wikipedisti antaa viisi vinkkiä vapaan tietosanakirjan käyttöön

Päivitetty 09.11.2022 09:41.
Vanhassa valokuvassa kaksi naista seisoo kirjahyllyn edessä. Kuvan päällä on graafinen tupla vee kirjain.
Kuva: State Library of Queensland / Flicr Commons CC, kuvankäsittely Mikko Lehtola / Yle

Vesa Linja-aho on päivittänyt suomenkielistä Wikipediaa jo kolmella vuosikymmenellä. Hän on seurannut monia Wikipedian muokkaussotia, joista pitkäkestoisin oli keskustelu pakkoruotsista.

Wikipedian puoleen käännytään, kun halutaan esimerkiksi tietää, milloin Vincent van Gogh kuoli tai mikä on Pakistanin väkiluku. Palvelun tilastot kertovat, että suomalaiset hakivat esimerkiksi huhtikuussa 2022 tietoa erityisesti Natosta, elokuussa meitä taas kiinnosti Vesa-Matti Loiri.

Suomenkielinen Wikipedia täytti juuri 20 vuotta. Sen sisältämien yli puolen miljoonan artikkelin kirjoittamiseen ja muokkaamiseen ovat osallistuneet tuhannet ihmiset, toiset satunnaisesti, toiset innokkaammin. Wikipedian oman määritelmän mukaan aktiiviseksi käyttäjäksi lasketaan ihminen, joka on “suorittanut jonkin toiminnon edellisen 30 päivän aikana”.

Vesa Linja-aho on sähkö- ja elektroniikka-alan opettaja, toimittaja ja tietokirjailija. Kiinnostus Wikipediaan sai aikanaan alkunsa Linja-ahon oman alan artikkelien kirjoittamisesta. Sittemmin hän on kirjoittanut ja muokannut monia muitakin aiheita käsitteleviä Wikipedia-artikkeleita.

– Viime aikoina olen kirjoittanut vähemmän, pitkälti siitä syystä, että palkallisia töitä on ollut paljon. Lisäksi kun itse kirjoittaa artikkelin, ajattelen niin, että on jonkinlainen moraalinen vastuu seurata, kaipaako artikkeli päivittämistä tai käykö joku muu muokkaamassa sitä mahdollisesti huonompaan suuntaan, Linja-aho kertoo.

Linja-ahon mukaan monella wikipedistillä lienee samantapainen tausta: on joku spesifi aihealue, josta on ehkä kirjoittanut muuallekin ja siitä on syntynyt halu muokata tai täydentää samaa aihetta Wikipediassa.

– Voisi sanoa niin, että pidän tiedosta, ja esimerkiksi jos jossain harvinaisen printtilehden artikkelissa tulee vastaan minulle uusi fakta, lisään sen Wikipediaan. Tällöin muutkin pääsevät nauttimaan siitä. Joskus joku asia myös jää vaivaamaan ja tulee tunne, että se on pakko selvittää, Linja-aho jatkaa.

Joskus kiistat artikkelien sisällöstä yltyvät muokkassodaksi

Kun käyttäjiä ja muokkaajia on tuhansia, on luonnollista, että Wikipedian aiheista ja niiden merkityksellisyydestä syntyy erimielisyyksiä. Joskus ne yltyvät muokkaussodiksi, joissa joku korjaa tekstiä yhteen suuntaan, toinen taas toiseen suuntaan tai takaisin alkuperäiseksi ja niin edelleen.

Hauskimpien kiistojen lista kertoo, että tiukkaa vääntöä on käyty esimerkiksi siitä, mikä on pizzan tai Uppsalan oikea kirjoitusmuoto tai miten määritellään pilasoitto.

Vesa Linja-ahon Wikipedia-uran pisin muokkaussota on käyty Pakkoruotsi-artikkelista.

– Se oli todella kiistelty artikkeli, yksi aktiivi halusi sitä muokata yhteen suuntaan, ja toisaalla jo artikkelin nimeä moitittiin asenteelliseksi. Itse artikkelissakin kerrotaan, että tästä on kiistelty – ja niin tosiaan onkin; jo keskusteluarkistoa on 12 sivua.

Wikipediakin on altis misinformaatiolle ja salaliittoteorioille. Valetiedolle on kuitenkin vastavoimansa.

– Siellä on aika laaja ja suhteellisen valistunut ylläpitäjä- ja aktiiviporukka, joka pystyy pitämään huuhaa-sisällön jopa yllättävän hyvin kurissa.

Pseudotieteistä on luonnollisesti Wikipediassa artikkeleja, koska ne voivat olla ilmiöinä merkittäviä ja yhteiskuntaan ja ihmisten elämään vaikuttavia. Linja-aho itse on omaan kiinnostukseensa pohjautuen kirjoittanut esimerkiksi sähköherkkyydestä, joka on olemassa oleva ilmiö, mutta johtuu ihan muusta kuin sähköstä.

Vesa Linja-ahon vinkkejä Wikipedian käyttäjälle

Wikipedia on tietolähteenä nopea ja helppo, mutta artikkelien laatu vaihtelee. Miten luotettava voikaan olla tietosanakirja, johon kuka tahansa voi kirjoittaa? Vesa Linja-aho antaa muutamia vinkkejä Wikipedian käyttäjälle.

  1. Kun arvioit artikkelin luotettavuutta ja ajantasaisuutta, kannattaa klikata Näytä historia (joko sivun alussa tai lopussa riippuen laitteesta, jolla Wikipediaa lukee) . Siellä näkyy miten ja milloin artikkelia on muokattu. Voit myös tarkastella aikaisempia versioita samasta aiheesta. Toinen tutustumisen arvoinen osio on Keskustelu, jossa muokkaajat käyvät keskustelua kaikesta mahdollisesta artikkeliin liittyvästä: kieliasusta, kuvituksesta, aiheen rajauksesta, artikkelin puutteista, mahdollisesta asenteellisuudesta, lähteiden merkittävyydestä jne. Joskus täältä voi löytää tietoa – tai vähintäänkin spekulointia –näkökulmista, joita ei itse artikkelissa ole.

  2. Jos löydät ilmiselvän virheen tai puutteen, korjaa se rohkeasti. Muista mainita myös lähde! Muokkaaminen ei vaadi kirjautumista – käyttäjätunnuksen perustamisesta on tiettyjä etuja, mutta myös haittaa: itse muokkaan mieluiten anonyymisti (IP-osoitteella), jolloin on helpompi keskittyä sisältöön eikä oman henkilöbrändin rakentamiseen. Joskus jos haluaa välttämättä käyttää asiantuntijastatustaan, saatan muokata omalla nimellä. Ohjeet muokkaamiseen löydät täältä.

  3. Haluatko saada itsestäsi artikkelin Wikipediaan? Tällöin sinun täytyy ylittää Wikipedian merkittävyyskynnys. Tapoja on tietysti monia, mutta helpoin tapa lienee kirjoittaa kirja. Omakustanne ei riitä, vaan Wikipediaan pääsemiseksi kirjalla pitää olla kaupallinen kustantaja. Ja sitten vielä jonkun pitää olla kiinnostunut sinusta sen verran, että kirjoittaa sen artikkelin – itse itsestä artikkelin kirjoittaminen vienee maun koko saavutuksesta.

  4. Oletko kiinnostunut tilastoista? Jos haluat tietää, mitä suomalaiset ovat Wikipediasta eri kuukausina hakeneet, niin klikkaa itsesi tänne. Täältä taas löydät aiheet, joiden poistamisesta wikipedistit ovat äänestäneet.

  5. Ekstravinkki: Wikipedialla voi myös viihdyttää - ja samalla sivistää - itseään. Klikkaa Satunnainen artikkeli -linkkiä: satunnaisgeneraattori arpoo sinulle jonkun artikkelin kaikkien suomenkielisten artikkelien joukosta. Voit yllättää itsesi uudella tiedolla.

Unissakävelijän saa herättää ja salama voi iskeä samaan paikkaan kaksi kertaa

Wikipedia paitsi korjaa itse itseään, myös oikoo myös yleisiä harhaluuloja. Seuraavat harhaluulot ja niiden oikaisut ovat esimerkkejä englanninkielisestä artikkelista Common misconceptions. Oletko sinä haksahtanut näihin?

  • Harhaluulo: Kuva joulupukista punanuttuisena iloisena ukkelina syntyi Coca-Cola mainosten ansiosta 30-luvulla. Oikaisu: Tosiasiassa tällainen käsitys joulupukin ulkomuodosta oli syntynyt jo edellisen vuosisadan lopulla.

  • Harhaluulo: Napoleon Bonaparte oli erityisen lyhyt: Oikaisu: Napoleon oli omana aikanaan keskimittainen mies.

  • Harhaluulo: Kultakalan muisti on vain muutaman sekunnin mittainen. Oikaisu: Kultakalan muisti on jopa muutamien kuukausien mittainen.

  • Harhaluulo: Salama ei voi iskeä kahta kertaa samaan paikkaan. Oikaisu: Salama voi iskeä esimerkiksi korkeisiin rakennuksiin monta kertaa.

  • Harhaluulo: Unissakävelijää ei saa herättää. Oikaisu: Herätetty unissakävelijä voi olla hetken sekaisin, mutta mitään terveydellistä vaaraa hänen herättämisestään ei ole.

Kuuntele podcast

Miten suomenkielinen Wikipedia toimii ja miten sitä tehdään? Toteutuuko Wikipediassa läpinäkyvyys ja onko se itse itseään korjaava? Valheenpaljastaja: Harhaluuloja -podcastin viimeisessä osassa Valheenpaljastajan eli toimittaja Johanna Vehkoon haastateltavina ovat wikipedistit Vesa Linja-aho ja Johanna Janhonen.

Onko jatkuvasti muuttuva ja muokattava Wikipedia luotettava?

33:32

Keskustelu