Hyppää pääsisältöön

Oppiminen

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa – vertaile tilannetta kaupunkilaisen, maalla asuvan ja koko yhteiskunnan kannalta

Graafinen kuva kaupunkilaisesta ja maalaisesta sähkökatkon vallitessa, kaupunkilaisella taskulamppu kädessään ja maalaisella klapeja.
Kuva: Mikko Lehtola / Yle

Olemme yhä riippuvaisempia sähköstä ja tietoliikenneyhteyksistä. Siksi 48 tuntia tai vielä pidempään kestävä sähkökatko iskisi yhteiskuntaan ankarasti.

Suurin osa sähkökatkoista on lyhyitä ja niistä selviää melko pienin varotoimin. Tässä jutussa katsellaan tilannetta, jossa koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi kylmänä talvipäivänä.

Mitä tällaisessa – onneksi hyvin epätodennäköisessä – tilanteessa tapahtuisi esimerkkihahmoillemme? He ovat kaupungissa asuva Mika ja maalla asuva Emma. Entä mitä yhteiskunnan tasolla tapahtuisi? Vertaile tilannetta alla!

Jutussa on käytetty näitä oletuksia

  • ulkona on 20 asteen pakkanen

  • esimerkkihenkilö Mika asuu kaupungissa 1970-luvun kerrostalossa. Talo lämpiää kaukolämmöllä. Mikalla ei ole autoa.

  • esimerkkihenkilö Emma asuu maaseudulla puurakenteisessa talossa. Talossa on suora sähkölämmitys ja lisäksi puukamiina, ei omaa varavoimaa. Vesi tulee omasta porakaivosta. Emmalla on bensiinillä kulkeva auto.

Seuraa aikajanaa Mikan tarinan, Emman tarinan tai koko yhteiskunnan kannalta.

Kun pitkä sähkökatko päättyy, voi mennä useita tunteja tai jopa päiviä ennen kuin kaikki toimii jälleen normaalisti.

Äkillinen kuormituspiikki voi katkaista sähköt uudelleen. Siksi kaikkia sähköpattereita ei pidä napsauttaa heti päälle ja sähkökiukaan kanssa on hyvä odottaa seuraavaan päivään.

Jutun lähteinä on käytetty näitä:
Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin (Puolustusministeriön julkaisu, 2019)
Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua? (Yle Oppiminen, 2017)

Keskustelu