Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto

Suomen ensimmäisen naispuolisen piispan Irja Askolan hengellisessä elämänkatsomuksessa tasa-arvolla on ollut vankka asema

Päivitetty 18.12.2022 11:36.
Irja Askola katsoo kotinsa parvekkeelta kohti Uspenskin katedraalia.
Kuvateksti Irja Askola kuvattuna kodissaan 2020. Taustalla näkyy Uspenskin katedraali.
Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Irja Askola otti paikkansa 2010 evankelisluterilaisen kirkon johdossa, vaikka sai osakseen vihapuhetta. Piispana hänet opittiin tuntemaan tasa-arvon kannattajana ja vähemmistöjen oikeuksien puolustajana.

Naisten asiaa Irja Askola ( s.1952) ryhtyi ajamaan jo varhain. Hän oli mukana edistämässä naispappeutta ja hän olikin ensimmäisten papiksi vihittävien naisteologien joukossa 1988.

Irja Askolan vihkiminen piispaksi (2010) - Toista Yle Areenassa

Helsingin piispaksi Askola vihittiin syyskuussa 2010 ja hän toimi tehtävässään vuoteen 2017 asti. Vihkimessun saarnassaan hän korosti armoa, luottamusta ja kohtuutta. Asioita, joita ihmiset piispan mielestä silloin tarvitsivat.

Minä en pysty keskittymään alttariin, kun teidän kihara tukkanne häiritsee minua.

― Erään Irja Askolalle lähetetyn postin sisältöä.
Itse asiassa kuultuna (2019): Irja Askola - Toista Yle Areenassa

Kun Askola oli valittu piispaksi, toimittaja tiedusteli häneltä, kuinka hän rohkenee laittaa jalkansa niin suuriin saappaisiin, jotka jäivät hänen edeltäjältään Eero Huoviselta. Askolan totesi laittavansa jalkansa omiin korkokantakenkiinsä.

Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa Askola pohtikin sitä, mitä naisen oli tehtävä pyrkiessään piispaksi ja rikkoakseen kirkon lasikaton ja ollakseen uranuurtaja. Hänen mukaansa naisen oli ensiksi ylitettävä oma itsensä, uskottava itseensä.

”Onhan piispan normi mies”, Askola totesi. Hänen mukaansa myös kirkon rakenne ja kieli olivat ”aika miehisiä.” Toisaalta Askolan mukaan nekin piispakunnan miehistä, jotka halusivat naisia mukaan, eivät huomaa, miten vähän siihen rohkaistaan.

Irja Askola, Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa muistelee - "Ystävällinen kannustus auttoi kestämään törkeätä vihapuhetta"

52:45

Askola eteni urallaan hengellisessä ympäristössä, joka oli hyvin konservatiivinen. Hänen mielestään naispiispuudessa oli kysymys ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta. Askola huomautti, että lähes puolet Helsingin papeista oli naisia ja että kirkossakäyntitilastot osoittavat naisten käyvän miehiä enemmän kirkossa. Hänen mielestään olisi outoa, jos raja oli vedetty pappeuteen eikä naista piispana olisi hyväksytty.

Askola sai pian piispaksi vihkimisensä jälkeen paljon negatiivista palautetta. Hän kertoi Kulttuuriykkösen (2021) haastattelussa viettäneensä unettomia öitä kielteisen palautteen vuoksi. Hän sanoi toivoneensa, että piispat olisivat yhteisesti torjuneet vihapuheen kristillisessä yhteisössä.

Osa lähetetystä palautteesta liittyi Askolan naiseuteen: esimerkiksi hänen luonnonkihara tukkansa häiritsi joidenkin keskittymistä hartauteen kirkossa.

Osa taas liittyi hänen mielipiteisiinsä, kuten tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja maahanmuuttoon. Kun Askola vihki vuonna 2013 samaa sukupuolta olevan parin lähetystyöhön, se herätti voimakasta tuohtumusta.

Oli jaksettava, jotta ei sanottaisi, että tostahan sen näkee, ettei naisista ole tähän.

― Irja Askola Aamu-tv:ssä 2021.
Aamu-tv (2021) - Toista Yle Areenassa

Työvuodet Helsingin hiippakunnan piispana olivat olleet Askolalle mieluisia. Hän koki olleensa kutsumuksensa keskiössä, jossa hän saattoi toimia kristillisten arvojensa mukaisesti. Toisaalta hän kertoi Aamu-tv:n (2021) haastattelussa langenneensa monen muun uranuurtajan tavoin ansaan, jossa hän teki enemmän kuin olisi ollut syytäkään.

Tasa-arvo pitää lunastaa joka päivä omassa ajattelussa ja asenteissa sekä valinnoissa.

― Irja Askola tasa-arvosta Horisontti-ohjelmassa 2021.

Naisen kasvot kirkon johdossa

44:12

Irja Askola pohti radio-ohjelmassa Horisontti (2021) arvoja ja asenteita, joita kirkkokin kohtaa. Hänen mukaansa oli tärkeää, millaista retoriikkaa käytettiin. Askolan mielestä tasa-arvoon ei pitäisi suhtautua kuin se olisi staattinen tila: kun se oli kerran saavutettu, voitiin huokaista helpotuksesta.

Hän muisteli ohjelmassa myös sitä, millaista iloa naisen vihkimys piispaksi aiheutti. Se ei ollut ainoastaan kirkon sisäpiiriä koskettanutta iloa, vaan se kosketti myös kirkon marginaalissa olevia ihmisiä ja niitä, jotka eivät edes kuuluneet kirkkoon.

Irja Askola

Syntynyt Lappeenrannassa 18.12. 1952.

Valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1975.

Vihitty papiksi 1988.

Kirjoittanut useita teoksia ja blogeja sekä kolumneja.

Julkaissut runokirjoja Anja Porion kanssa.

Saanut lukuisia palkintoja piispanuransa aikana, esimerkiksi:

  • Miina Sillanpää -seuran tunnustus 2016

  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkki 2016

  • Linnakoski-mitali 2016

  • Teologian kunniatohtori 2017, Helsingin yliopisto

  • Vuoden Lyyti 2017

  • Minna Canth -palkinto 2017

  • Kirkon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto 2022

Musta aukko (1988) - Toista Yle Areenassa

Askola oli mukana ohjelmassa Musta aukko: menestyksen salaisuus (1988), jossa keskusteltiin naisen asemasta, feminismistä ja tasa-arvosta sekä muutoksesta.

Hän totesi tuolloin, että kun pohditaan syvällisesti naisliikkeen esiinnostamia asioita, puhutaan rahasta, vallasta ja valtasuhteista. Silloin on kyse muutoksesta”, hän sanoi.

Askola on osallistunut aktiivisesti myös keskusteluun kirkon roolista yhteiskunnassa ja erilaisuuden kohtaamisesta.

A-studio: Saako kirkko rikkoa lakia? - Toista Yle Areenassa

Vuonna 2017 Irja Askola oli A-studion vieraana pohtimassa, mikä oli kirkon suhde valtiovaltaan - oliko kirkon tehtävänä ottaa kantaa turvapaikkapolitiikkaan?

Suomi-tekoja: Irja Askola - Toista Yle Areenassa

Suomi-tekoja–sarjassa (2016) Askola kannusti suomalaisia kohtaamaan toisensa, myös erilaiset suomalaiset.

Voimala (2010) - Toista Yle Areenassa

Piispaehdokkaana ollessaan Askola oli keskustelemassaVoimala-ohjelmassa (2010) viholliskuvista ja toiseuden kohtaamisesta.

Irja Askolan ura sijoittui aikaan, jolloin yhteiskunta ja kirkko alkoivat kulkea yhtenäiskulttuurista kohti moniarvoisempaa eurooppalaista yksilökulttuuria. Piispana hän kehitti kirkkoa monella tapaa. Hän muun muassa uudisti työkäytäntöjä, joissa keskeinä tavoitteena oli vuoropuhelu erilaisten ihmisten kanssa.

Lähteet: Wikipedia: Irja Askola; Sydänten piispa on moniääninen muistelmateos Irja Askolan tiestä Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi piispaksi, Kulttuuritoimitus.fi