Hyppää pääsisältöön

Vetyä tankkiin ja taivaalle – näin lentämisestä saataisiin nykyistä ekologisempaa

Tämän ”lentävän siiven” futuristinen muoto on vetykoneille ihanteellinen. Pulleat vetytankit tarvitsevat nimittäin paljon tilaa ja koneen runko saa aikaan nostovoimaa siiven tavoin.

”Lentävän siiven” matkustamossa olisi nykyistä vähemmän ikkunoita ja istuimia voisi olla jopa 15 rinnakkain. Suuri sisätila antaisi uusia mahdollisuuksia matkustamon suunnittelijoille.

Todennäköisesti ensimmäisenä käyttöön tuleva vetykone on kuitenkin perinteisempi. Se voisi olla tällainen, vähän kuin nykyinen Airbus A321, jonka takaosassa ovat vetytankit ja siipien alla vetyä käyttävät moottorit. Siivet ovat nykyistä hoikemmat.

Kuuntele Tiedeykkönen Vetylentokoneita mainostetaan päästöttöminä, mutta kysymysmerkkejä on vielä paljon ilmassa

Vedyn palaessa syntyy lähes ainoastaan vesihöyryä. Silläkin on haittavaikutuksensa: jättövanat ovat kuin pilviä, jotka normaalien pilvien tapaan voimistavat kasvihuoneilmiötä. Jättövanojen haitta on kuitenkin valtavasti pienempi hiilidioksidiin verrattuna. Vetykoneella tutkitaan myös jättövanojen muodostumista, jotta niitä voitaisiin vähentää.

Vety on tuttu polttoaine avaruusraketeissa, mutta sen saaminen matkustajakoneiden voimanlähteeksi vaatii vielä paljon työtä ja tutkimusta esimerkiksi moottorien ja polttoainetankkien suhteen. Siviili-ilmailun turvallisuuskriteetit ovat tiukat.

Airbus tutkii vetylentämistä pian tällä lentokoneella: se on aivan ensimmäisenä valmistunut Airbus A380 -superjumbo. Kone on toiminut koko uransa koelentokoneena, ja sopii erinomaisesti lentäväksi laboratorioksi.

Koneen muuttamisesta vetykoelentokoneeksi vastaa projektipäällikkö Mathias Andriamisaina.

Koneen sisusta on hyvin askeettinen. Ei seinäpaneeleita, ei normaaleja istuimia, vaan ainoastaan erilaisia laitekaappeja.

Eri puolille konetta on asennettu tuhansia sensoreita, joiden johdot puikkelehtivat seinissä ja lattialla.

Johtojen päässä on ohjauskeskus ja tietokoneita. Tiedot tallennetaan ja lähetetään maavalvomoon. Koelentoinsinöörit tarkkailevat tässä testien etenemistä.

Laitekaappien ja ohjauskeskuksen takana koneen alakerran takaosassa on tila, mihin asennetaan neljä vetytankkia.

Koneen yläkertaan, sen takaosaan, rakennetaan tukipuomi, jonka päähän ulos kiinnitetään vedyllä toimiva suihkumoottori. Sen polttoaineensyöttö ja johdotukset tulevat tältä kohdalta alhaalta sisälle koneeseen.

Ohjaamoon asennetaan viides kaasuvipu ”ylimääräiselle” moottorille. Kojelauden päälle tulevat sen toiminnasta kertovat perusmittarit – tutkimuskäyttöön kerätään paljon enemmän tietoa.

Parin vuoden päästä A380 näyttää tältä: sisällä vetytankit ja ulkona vetymoottori.

Airbusin Zero Emission -hanketta vetää Glenn Llwellyn. Hänen mukaansa siirtyminen hiilineutraaliin lentämiseen on välttämätöntä.

Lentokoneiden tekniikan kehittämisen lisäksi hanke pyrkii auttamaan siinä, että ympäristöystävällisesti tuotettua vetyä olisi saatavilla lentoasemilla samaan tapaan kuin nyt kerosiinia.

Vety olisi erinomainen polttoaine myös siksi, että sitä on paljon. Noin 90 % kaikesta aineesta maailmankaikkeudessa on vetyä. Vesi koostuu vedyn lisäksi hapesta, ja niistä saa helposti tuotettua vedestä elektrolyysin avulla. Vedystä ei koskaan tule pulaa.