Hyppää pääsisältöön

Kulttuuricocktail

Salainen hyväntekijä kuittaa karhukirjeet tv-sarjassa – tosielämän Oonat joutuvat maksamaan velkansa itse

Päivitetty 13.10.2022 13:06.
Mies ja nainen istuvat pöydän ääressä kuohuviinilasien ääressä, taustalla ihmisiä, ilmapalloja ja värikkäitä viirejä
Kuvateksti Aikuiset-sarjan päähenkilöitä Arttua ja Oonaa näyttelevät Elias Salonen ja Anna Airola.
Kuva: Hayley Le / Yellow Film & TV

Aikuiset-sarja valloitti katsojien sydämet kuvaamalla samastuttavasti milleniaalien elämää ja myös rahaongelmia. Voisivatko tv-sarjat käsitellä enemmänkin velkaantumiseen liittyviä ennakkoluuloja ja häpeää? Kerro mielipiteesi kyselyssä.

Milleniaalien haahuilevaa elämää seikkaperäisesti, hauskasti ja napakasti kuvaava Aikuiset on saanut katsojat huutonauramaan taitavalla käsikirjoituksellaan. Sarjan huumoria ja sutkautuksia on kehuttu anonyymiä viestipalvelu Jodelia myöten erityisesti siitä, miten ne osuvat juuri oikeaan kohtaan ja suorastaan täydellisestä kulmasta.

Aikuiset tavoittaa nuorten kaupunkilaisaikuisten arjen ja edesottamukset. Sarjan tapa käsitellä rahaa ja velkaantumista herättää kuitenkin ajatuksia.

Fiktiossa salainen hyväntekijä kuittaa velat

Aikuisten päähenkilö on Oona, sarjan alkaessa 24-vuotias kahvilanpitäjä. Hänen kahvilansa on minimalistinen ja tyylikäs, valikoimaa myöten.

– Mul on sellanen fiilis, että tää paikka vois tuottaa vähän enemmän, jos täällä myytäis muutakin kuin kahvia, pohtii tiskin taakse tuuraajaksi nakitettu Oonan isä.

Kanta-asiakkaat, kuten Pilluminati, Pukumies ja Graafikko, eivät tapaa maksaa kahvista. Juuri muita asiakkaita kahvilassa ei sitten käykään.

Samalla Oona elelee kivassa ja kohtuullisen tilavassa kämpässä Helsingin Kalliossa, jossa saman tyyppisestä kaksiosta maksettiin vuokraa vuonna 2021 keskimäärin vajaat 1010 euroa kuussa.

Mistä Oona sitten saa rahaa oman, melko keskiluokkaisen elämänsä saati liiketoiminnan pyörittämiseen?

Ei ilmeisesti mistään, sillä huolettoman kahvilayrittäjän rahapulmat ovat sarjassa toistuva aihe.

Ensimmäisellä kaudella Oonan yllättää nippu karhukirjeitä perintätoimistolta ja verottajalta. Ne ovat luiskahtaneet kahvilan takaovesta tasaisesti piiloon hyllyn alle.

Sähkökatkon seurauksena Oona löytää yllättävän kasan laskuja. (Aikuiset K1, jakso 9: video alkaa pyöriä suoraan tästä kohtauksesta. Tekstitykset saa päälle ruudun oikeasta alakulmasta, ensimmäinen kuvake vasemmalta.) - Toista Yle Areenassa
Oona päättää soittaa perintätoimistoon. (Aikuiset Kausi 1, jakso 10: video alkaa pyöriä suoraan tästä kohtauksesta. Tekstitykset saa päälle ruudun oikeasta alakulmasta, ensimmäinen kuvake vasemmalta.) - Toista Yle Areenassa

Jää olo, että Oonan laskusotkut haluttiin käsitellä pikaisesti pois päiväjärjestyksestä.

Myöhemmin Oona valmistautuu kohtaamaan tilanteensa. Hän on lajitellut laskut eteensä ja soittaa perintätoimistoon.

Aikuisissa maksuvaikeuksia ja siihen ajavia syitä ollaan siis jo vähällä käsitellä. Mutta Oonaa odottaa mukava yllätys: salainen hyväntekijä on kuitannut kaikki hänen velkansa.

Läheisten antama apu on arvokasta ja hienoa. Silti jää olo, että Oonan laskusotkut haluttiin käsitellä pikaisesti pois päiväjärjestyksestä.

Kakkoskaudella Oona kohtaa monille tutun tilanteen, kun verokarhu pääsee yllättämään. Oona uskoo saaneensa veronpalautusta, mutta kyse onkin mätkyistä. Niitä on kolmatta tonnia.

Tällä kertaa Oonan pelastaa asiakkaina piipahtava pariskunta, joka tarjoutuu ostamaan kahden suodatinkahvin kylkeen kahvilassa lojuvan design-tuolin (josta Oona ei edes pidä).

Design-tuoli kuittaa mätkyt. (Aikuiset Kausi 2, jakso 2: video alkaa pyöriä suoraan tästä kohtauksesta. Tekstitykset saa päälle ruudun oikeasta alakulmasta, ensimmäinen kuvake vasemmalta.) - Toista Yle Areenassa

Tv-sarjat luovat vahvoja mielikuvia rahasta ja elintasosta

Rahankin voidaan nähdä liittyvän kysymykseen representaatiosta. Nyt puhutaan paljon siitä, millaisina erilaiset ihmiset näytetään ja millaista tilaa eri ihmisryhmät mediassa saavat.

Yhteiskuntakriittistä Tympeät tytöt -sarjakuvaa tekevä kuvataiteilija Riina Tanskanen nostaa esiin erityisesti rakenteista johtuvaa epätasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden puutetta.

Maaliskuussa 2022 Tanskanen kysyi Instagram-postauksessaan, millaisia ”milleniaaleja ja zoomereita” tv-sarjoissa ja mediassa nähdään.

”Pääsääntöisesti varakkaita kaupunkilaisia. Eivätkä nuo ole mitään sukupolvikokemuksia vaan kulutusvalintoja, jotka ovat mahdollisia tietyn tulotason omaaville ja/tai tietyssä ympäristössä kasvaneille.”

Kun kuvataan vain menestyneintä porukkaa, ulkopuolelle jää suuri joukko, Tanskanen muistuttaa.

Katsojat vertaavat itseään sarjojen hahmoihin, eivät tilastotietoihin

Päätin tätä tekstiä kirjoittaessani kysyä asiasta myös omalla Instagram-tililläni:

Miten kulttuurituotteet, kuten tv-sarjat, elokuvat ja kirjallisuus vaikuttavat mielikuviin, joita ihmisillä on tai syntyy rahasta tai velkaantumisesta?

Sain anonyymiin kyselyyni melkein 60 vastausta. Esiin nousi selkeä toive siitä, että rahavaikeuksissa elävät ihmiset saisivat enemmän ja monipuolisempaa representaatiota populaarikulttuurissa kuin nyt.

Vastausten mukaan tv-sarjat, elokuvat ja kirjallisuus vaikuttavat voimakkaasti mielikuviin, kuten siihen, ettei velkaantuminen vaikuta vakavalta.

”Ihan normia että visa vinkuu kun haluat hemmotella itseäsi. Ja jotenkin niihin luottokorttimaksuihin silti on muka aina varaa.

Rikkaus, raha ja materia näyttelevät suurta osaa ainakin elokuvissa ja sarjoissa. Ikään kuin ahkerasti töitä tekemällä voisit rikastua ja elää luksuselämää.”

”Silloinkin kun talousahdingossa kamppailevia nuoria kuvataan populaarikulttuurissa, he eivät tyypillisesti joudu kohtaamaan ongelmiaan”, kiteyttää eräs nimetön kommentoija.

”Usein telkkarissa päädytään joko johonkin hyvin lopulliseen tai sitten pelastutaan suunnilleen jumalallisen väliintulon seurauksena”, jatkaa toinen.

Niin taisi käydä Aikuisissakin, kahdesti.

Katsojat usein tahtomattaankin tulevat verranneeksi itseään ennemmin tv-sarjojen hahmoihin kuin esimerkiksi Tilastokeskuksen anonyymiin dataan.

Eräs vastaajista toteaa, että ”velkaantuneet usein esitetään joko vastuuttomina sikailjoina tai säälittävinä uhreina”. Tosiasiassa yhteiskuntamme on suunniteltu velkaantumista varten ja siksi useat velkaantuvat, hän jatkaa.

Vaihtelevampi talousvaikeuksien käsittely kulttuurituotteissa, kuten tv-sarjoissa, olisi pienen kyselyni perusteella tervetullutta siitäkin syystä, että ”katsojat usein tahtomattaankin tulevat verranneeksi itseään ennemmin tv-sarjojen hahmoihin kuin esimerkiksi Tilastokeskuksen anonyymiin dataan.”

Avointa rahanpuutepuhetta

Rahasta puhuminen on julkisista verotiedoista huolimatta ollut Suomessa vaikeaa. Ehkä juuri siksi tv-sarjoihinkaan ei ole tavattu käsikirjoittaa roolihahmoille luottotietomerkintää.

Representaatiota on vaikeaa rakentaa, jos kukaan ei puhu kokemuksistaan.

Viime aikoina on alettu kuuluttaa entistä avoimemman rahapuheen perään. Rahasta tuntuvat puhuvan eniten kuitenkin ne, joiden ei tarvitse hävetä omaa taloudellista tilannettaan. Vaurastumispuhe alkaa olla aika tavallista somessa, blogeissa, podcasteissa ja aikakauslehdissä.

Some on toisaalta onnistunut hyvin tuomaan esiin esimerkiksi palkallista epätasa-arvoa kokevien ammattilaisten ääntä.

Aikuisissa halusimme luoda pumpulisen utopian.

― Käsikirjoittaja Anna Brotkin

Taiteilija Joel Karppanen kirjoitti hiljattain Kulttuuricocktailille esseen omasta elämästään luottotiedottomana nuorena aikuisena. Hän kertoo saaneensa sen jälkeen paljon viestejä ihmisiltä, jotka samastuvat hänen tilanteeseensa.

Myös Karppanen kertoo kaipaavansa velkaantuneiden ihmisten kuvausta nimenomaan televisioviihteen puolelle.

– Työväenluokkaisia ihmisiä katsotaan usein tv-viihteessä keskiluokkaisen katseen kautta ja heihin myös kohdistetaan sen mukaisia odotuksia. Meidän yhteiskunnassa kaikki rakentuu velalle. Velasta tulee huonoa vasta, kun sitä ei pysty maksamaan.

Mitä asiasta ajattelee Aikuisten käsikirjoittaja Anna Brotkin? Soitan hänelle, ja Brotkin juttelee aiheesta mielellään.

Aikuisissa halusimme luoda pumpulisen utopian, haavemaailman, jossa isot ongelmat epärealistisesti ratkeavat jopa samana päivänä kuin ilmenevät, hän kuvailee.

Brotkinin mukaan erilaisessa sarjassa Oonalla olisi hyvin voinut olla maksuhäiriöitä ja luottotietomerkintä. Huumori olisi silloin ollut toisenlaista, hän toteaa.

Komedia antaa erinomaisen mahdollisuuden myös vakavampien yhteiskunnallisten aiheiden pohdiskeluun tai esimerkiksi häpeän kohtaamiseen, Brotkin ja ohjaaja Anna Dahlman ovat haastatteluissa todenneet.

– En silti asettaisi komediassakaan kenenkään vaikeaa elämäntilannetta naurun kohteeksi, vaikka kirjoittaisin hauskalle hahmolle maksuhäiriömerkinnän. Rahavaikeudet eivät määritä ihmistä, Brotkin sanoo.

Fiktio on yksipuolista

Käsikirjoittaja Brotkin on Tanskasen ja Karppasen kanssa samaa mieltä siitä, että tv-fiktiossa kuvataan usein hyvin keskiluokkaista elämäntyyliä. Luottohäiriöitä kokeneita ihmisiä näytetään lähinnä dokumenteissa tai sitten he ovat kilpailijoina reality-ohjelmissa, hän sanoo.

Ylivelkaantuminen ja maksuvaikeudet ovat monen nuoren aikuisen todellisuutta. Tätä kirjoittaessani melkein 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

He ovat moninainen joukko ihmisiä, kuten Karppanenkin esseessään muistuttaa.

Fiktio käsittelee maksuvaikeuksia kokeneita ihmisiä yksipuolisesti, sanoo Brotkin.

– Näkökulmana on usein tietynlainen kurjuusporno, jossa ratkaisuja haetaan laittomin, jopa rikollisin keinoin, hän pohtii.

Jokainen meistä tuntee jonkun, luultavasti useamman, joka ei syystä tai toisesta ole tullut hoitaneeksi raha-asioitaan säntillisesti. Helsingin Sanomat julkaisi esimerkiksi lokakuun alussa mielipidekirjoituksen äidiltä, joka kertoi, miten aikuisen lapsen työnhaku tyssää luottotietojen tarkistukseen.

On siis miljoonan euron kysymys, miksei maksuvaikeuksia käsitellä populaarikulttuurissa enemmän. Osuva ja ajankohtainen tv-sarja tarjoaisi oivallisen tavan käsitellä velkojen mukanaan tuomaa häpeää ja leimaa, huumorinkin keinoin.

Millenniaalit näyttävät mallia avoimelle rahapuheelle

Vaikka Aikuisten päähenkilön Oonan ei tarvitse kohdata todellisuutta tai opetella parempaa taloudenpitoa, sarja kuvaa rahankäyttöä aidon tuntuisesti: yli varojen elämistä tapahtuu ja harkitsemattomia kulutushankintoja tehdään ainakin silloin tällöin.

Vaikeistakin asioista kuitenkin puhutaan. Joskus nolottaa, ja siitä päästään yli.

Oona (Anna Airola) ja Arttu (Elias Salonen) istuvat iloisina vierekkäin sohvalla toisiinsa nojaten.
Kuvateksti Oonan ja Artun ystävyys on Aikuiset-sarjan tärkein ihmissuhde.
Kuva: Yellow Film & TV / Jaakko Kahilaniemi

Kun Oona ensimmäisen kaudella keksii haltijakumminsa henkilöllisyyden, hän kiittää vilpittömästi ystäväänsä. Mikä hienointa, Arttu ei tuomitse tai moralisoi.

Ystävyys saa jatkua kuten siihenkin asti: tasa-arvoisena, arvostavana ja yhdenvertaisena. Aikuisissa oman, itseaiheutetun ongelman myöntäminen ei tuhoa sarjan ytimessä olevaa, tärkeää ja luottamukseen perustuvaa ihmissuhdetta.

Ehkä milleniaalisukupolvi kykenee puhumaan myös rahasta normaalisti, tuomitsematta ja numeroa tekemättä. Aikuiset on siitä yksi esimerkki. Muut käsikirjoitukset odottavat vielä tuotantojaan.

Kommentoi: millaisia ajatuksia juttu herätti? Tuleeko mieleen hyviä tv-sarjoja tai elokuvia, jotka tarjoavat erilaisia näkökulmia esimerkiksi velkaantumiseen?

Lisää aiheesta Yle Areenassa

Keskustelu