Hyppää pääsisältöön

Lapset

Perhe irti penkistä: Kuunnellaan ja tuetaan toisiamme

Aikuisella on silmät sidottuna, lapsi ja toinen aikuinen taluttavat aikuista.
Kuva: Pikku Kakkonen / Yle

Osana Perhe irti penkistä -kampanjaa ovat urheiluopistoverkoston luomat kuusi askelta kohti liikkuvampaa arkea. Viikon askeleessa kuunnellaan ja tuetaan. Viikkotehtävässä jokainen saa olla vuorollaan johtaja.

Lapsi tarvitsee aikuisen tukea arjen liikkumisessa, jotta hänelle syntyisi pysyviä liikuntarutiineja sekä sisäinen into liikkua. Tähän voivat vaikuttaa kaikki lapsen arkeen osallistuvat henkilöt, kuten omat vanhemmat, isovanhemmat, naapurit ja varhaiskasvattajat.

Kahden lapsen äiti Noora Kautonen kertoo, että isovanhemmat tarjoavat vastapainoa lasten elämään. Toisessa mammalassa käydään kirjastossa, piirretään ja musisoidaan, kun taas toinen mamma on kova liikkumaan luonnossa. Lapset osaavatkin jo seuraavaa viikonloppuvierailua odottaessa toivoa, voisiko mamman kanssa mennä laavulle.

Liikkumisesta syntyy parhaimmillaan säännöllinen osa yksilön päivittäistä arkea.

― Ilkka Aho

Myönteinen liikuntasuhde syntyy, kun lapsen itsenäisyyttä tuetaan. Myös turvallisuuden tunne vahvistuu ja liikkuminen on mukavaa, kun lapsi tulee kuulluksi ja hänen mielipiteensä huomioidaan. Itsenäisyyden tunnetta vahvistavia kokemuksia voi saada erilaisissa liikkumisympäristöissä kuten kotipihalla, päiväkodissa, koulussa tai urheiluseurassa.

Emilia Rantanen kertoo, mistä hänen perheensä arkiliikunta muodostuu. - Toista Yle Areenassa

Lapselle on tärkeää saada kokemuksia siitä, miten hän voi itse vaikuttaa omaan toimintaansa tekemällä päätöksiä ja valintoja. Kokemus omasta päätäntävallasta vahvistaa halua liikkua. Samalla liikkumisen motivaatio muuttuu sisäsyntyiseksi eikä ulkoista kannustinta tarvita.

Vapaus liikkua on lapselle tärkeää.

― Ville Sivén

Vanhemman tulee mahdollistaa myös lapsen itsenäinen liikkuminen. Siinä tärkeintä on vanhemman lapselle antama tuki ja luottamus. Lapsen kyky tehdä päätöksiä vahvistuu, kun lapsen mielipiteet otetaan huomioon arjen vuorovaikutustilanteissa ja päätöksenteossa.

Kautosilla liikutaan kotona, mutta jostain löytyy parantamisen varaa. - Toista Yle Areenassa

Aikuinen voi sanoin ja elein tukea lapsen tunnetta siitä, että hän pystyy vaikuttamaan päätöksentekoon . Ajatus siitä, että lapsi saa itse päättää motivoi lasta tekemään ja kokeilemaan asioita.

”Aikuinen voi antaa lapselle päätöksentekovastuuta eri tavoin. Esimerkiksi voi tarjota leikkivaihtoehtoja, joista lapsi valitsee toteutettavan”, sanovat liikunnanopettajat Ilkka Aho ja Ville Sivén.

Seuraa johtajaa!

Yksi leikkijöistä valitaan johtajaksi, jota muut leikkijät seuraavat ja matkivat. Johtaja voi esimerkiksi taputtaa käsiään, nostaa kädet päänsä päälle, kiertää esteitä tai edetä hyppien. Jokainen leikkijä pääsee vuorollaan johtajaksi.

Lisäys leikkiin: Muistitehtävä. Johtaja kulkee ensin yksin reitin ja muut leikkijät odottavat paikallaan. Tämän jälkeen leikkijä vuorollaan yrittää muistella mahdollisimman tarkasti johtajan kulkeman reitin ja toistaa hänen tekemänsä jutut.

Lisäys leikkiin: Luottamustehtävä. Kukin leikkijä vuorollaan suorittaa valitun reitin sokkona, esim. pipo tai huivi silmillä. Muut leikkijät voivat avustaa häntä käsistä tai antamalla sanallisia ohjeita.

Lopuksi noustaan Kunnian kivelle ja otetaan ryhmäkuva kaikista leikkijöistä! Muista lähettää Kunnian kivi -kuvasi seuraavaan lähetykseen!

Kuunnellaan ja tuetaan toisiamme - Toista Yle Areenassa

Muista!

Lapset innostuvat enemmän toiminnasta, johon saavat itse vaikuttaa. Liikuntatilanteessa aikuisen vastuulla on turvallinen ja positiivinen ilmapiiri. Liikkumisen tulee olla hauskaa ja jännää, ei ahdistavaa tai stressaavaa.

Hyvässä liikkumisen ilmapiirissä taitojen oppiminen on nopeampaa, sillä se minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa!

Lisää aiheesta Yle Areenassa