Hyppää pääsisältöön

Historia

Säveltäjä Toivo Kuula murhattiin yli sata vuotta sitten, mutta tekijää ei koskaan saatu tilille – Nyt murhamysteeri on ehkä ratkennut

Päivitetty 03.11.2022 15:55.
Säveltäjä Toivo Kuula ja laulajatar Alma Kuula Viipurin seurahuoneen edessä.
Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Toivo Kuulan murhaajaa ei koskaan tuomittu. Kun toimittaja lähti selvittämään sukulaisensa syyllisyyttä murhaan, löytyi verityön taustalta sodan sekavuutta, salaliittoja, vakoojia ja sammioittain pirtua.

Se on sekunneista kiinni.

On vappuyö 1918, säveltäjä Toivo Kuula pakenee Viipurin Seurahuoneelta riitaisiksi muuttuneista jääkäreiden juhlista. Takapihan halki kiiruhtaessaan hän kompastuu ja kaatuu maahan.

Säveltäjää seuraa pihalle kolme miestä, joista yksi nostaa aseen ja ampuu.

Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Koko uskomaton tarina kuullaan uudessa true crime -podcastsarjassa Sukuni murhamysteeri.

Säveltäjän nimen nähdessään äitini totesi, että se Kuulan murhaajahan oli meidän sukulainen.

― Hannamari Vallila

Aikanaan suursuosion saavuttanut säveltäjä Toivo Kuula oli kuollessaan vain 34-vuotias. Jos hän olisi ehtinyt juosta takapihan portista ulos kadulle, näyttäisi suomalaisen musiikin historia tyystin toisenlaiselta.

Lähes 70 vuotta myöhemmin 10-vuotias Hannamari Vallila harjoittelee viululäksyjä. Soitossa on Kuulan säveltämä Scherzino.

– Säveltäjän nimen nähdessään äitini totesi, että se Kuulan murhaajahan oli meidän sukulainen, Vallila muistelee.

Alkaa elinikäinen kiinnostus karmivaa murhamysteeriä kohtaan. Uudessa sarjassa Vallila lähti selvittämään, löytyykö hänen suvustaan todella murhaaja. Juttua penkoessa löytyi pahasti puutteellinen murhatutkinta, viitteitä salaliitoista ja sammiotolkulla viinaa.

Vesivärikuva Viipurin kartasta vuodelta 1918, siihen on ympyröity Seurahuoneen sijainti punaisella.
Kuvateksti Toivo Kuulan murha tapahtui sisällissodan ratkaisuhetkillä. Valkoiset joukot ovat juuri valloittaneet Viipurin punaisilta, sodan loppu häämöttää jo. Murhapaikka, Viipurin seurahuone tuhoutui pari vuosikymmentä myöhemmin Talvisodan pommituksissa.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle
Säveltäjä Toivo Kuula kohottaa tahtipuikon.
Kuvateksti Toivo Kuula oli dramaattinen ja taikauskoinen säveltäjä. Hän sävelsi ennustuksen omasta kuolemastaan.
Kuva: Otavamedia / JOKA / Museovirasto

Salarakkaus päättyi väkivaltaisesti

Toivo Kuula on Suomen merkittävimpiä kansallisromantiikan ajan säveltäjiä, jonka tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Häämarssi ja Lampaanpolska. Kuulaa on pidetty jopa aikalaistaan Jean Sibeliusta taidokkaampana säveltäjänä.

Vesivärimaalauksessa Toivo ja Alma Kuula kävelevät kohti Seurahuoneen vappujuhlia.
Kuvateksti Murha tapahtuu Viipurin Seurahuoneella, vappuna 1918. Voitonjuhliin kerääntyi erityisesti valkoisen armeijan sotilaita, sekä jääkäreitä että suojeluskuntalaisia. Juhliin kutsutaan myös valkoisten kannattaja ja jo silloin merkittävä säveltäjä, Toivo Kuula ja hänen vaimonsa, laulajatar Alma Kuula.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

Tavatessaan elämänsä suuren rakkauden, laulajatar Alman, oli Toivo Kuula jo naimisissa ja pariskunta joutui salaamaan rakkauttaan vuosia ennen kuin Kuula onnistui suostuttelemaan ensimmäisen vaimonsa avioeroon. Yhteisiä onnen vuosia oli vain muutama ennen Kuulan traagista kuolemaa.

Vesivärimaalauksessa Alma Kuula laulaa ja Toivo Kuula säestää pianolla.
Kuvateksti Alma ja Toivo Kuulaa pyydetään esiintymään vappujuhlissa. Heidän musiikkiesitystään varten saliin kannetaan viereisestä teatterista piano.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

Kuula oli taikauskoinen mies, joka rakasti enteitä ja symboliikkaa. Hän viittasi vaimoonsa Almaan usein kielona ja itseensä metsätähtenä.

Vuosia ennen kohtalokasta murhayötä Viipurissa hän kirjoitti sadun, missä kielo ja metsätähti tunnustavat toisilleen rakkauttaan juuri, kun ukonilma nousee. Kielo selviää myrskystä piiloutumalla puun runkoa vasten, mutta raekuuro murskaa metsätähden pään, jättäen kukan silmän kuolemasta keltaiseksi.

Vuosia myöhemmin Toivo Kuula kuolee luotiin, joka lävistää tämän silmän.

Vesiväripotretti laulajatar Alma Kuulasta.
Kuvateksti Seurahuoneen musiikkiesityksen jälkeen Alma Kuula lähtee juhlista kotiin ja anelee miestään mukaan. "Kuinka uskallan jättää sinut näiden sotilaiden keskelle?" Hän ei vielä tiedä parin lyhyen rakkaustarinan olevan jo ohi.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle


Miksei murhaa selvitetty, vaikka juhlissa oli paljon silminnäkijöitä?

Kuulan murhan tutkinta meni pieleen jo heti alussa. Ketään läsnäolleista ei kuulusteltu välittömästi tapahtumien jälkeen.

Vesivärikuvassa on munkkirinkilöitä, karamelleja ja kaksi pulloa pirtua. Toisen pullon kyljessä on pääkallo, toisessa lukee alkoholiprosentti 98 %.
Kuvateksti Juhlajuoma saadaan murtautumalla läheiseen apteekkiin ja varastamalla sieltä sammiotolkulla 98% pirtua. Murron takana oli farmaseutti, jääkärivääpeli Oskar Pirinen, josta myöhemmin tuli yksi Kuulan murhan pääepäillyistä.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

– Rikosta seuraavat ensimmäiset hetket ovat ihan ratkaisevat. Henkirikokset selvitetään sillä, että murhapaikalta otetaan joka ainut sieltä löytyvä henkilö kiinni, jolloin jokaista pystytään kuulemaan erikseen, kertoo poliisi ja tietokirjailija Mikko Porvali, joka on mukana podcast-sarjassa selvittämässä murhamysteeriä.

Rikosta seuraavat ensimmäiset hetket ovat ihan ratkaisevat.

― Mikko Porvali

Porvalin mukaan tutkinnan alussa tärkeintä on se, etteivät paikalla olleet pääse keskustelemaan keskenään, jolloin myös heidän käsityksensä tapahtumien kulusta alkaa vääristyä.

Vesivärikuvassa Toivo Kuula vetää puukkonsa esiin uhaten sillä kasvottomaksi jäävää jääkäriä.
Kuvateksti Illan kuluessa juhlien sävy muuttuu. Jossain vaiheessa palavasieluinen Kuula päätyy sanaharkkaan jääkäreiden kanssa ja tekee kohtalokkaan virheen: Hän vetää puukkonsa esiin ja nirhaisee erään jääkärin niskaa. Väkivallan teko saa jääkärit suunniltaan, ja he joko ajavat tai raahaavat Kuulan pihamaalle.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

Kuulan tapauksessa kuulustelujen aloittaminen kesti kuitenkin poikkeuksellisen pitkään. Alma Kuula joutui vaatimaan oikeutta yli kahden vuoden ajan, ennen kuin tutkinta lopulta aloitettiin.

Alma Kuula kirjoitti tutkinnasta päiväkirjassaan näin:

– Minulle ollaan äkäisiä siitä, että tutkin tätä asiaa. Jääkärien pitäisi mielestäni keskuudestaan poistaa huonot miehet ja puhdistaa maineensa. Vaan nämä murhamiehet yhä kulkevat vapaalla jalalla.

Vesivärimaalaus juuri laukaistusta, savuavasta aseesta.
Kuvateksti Todistajanlausuntojen mukaan Kuulaa seuraa pihalle kolme miestä, mutta laukauksia ammutaan vain yksi.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

Kuulustelujen alettua ongelmaksi muodostui se, että paikalla olleilla jääkäreillä oli vahva halu suojella asetovereitaan. Sen lisäksi, että muistikuvat kohtalokkaasta yöstä olivat ehtineet haalistua, olivat he valmiita valehtelemaan solidaarisuudesta aseveljiään kohtaan.

Myös pirtun määrällä saattaa olla osuutta muistikuvien haalistumiseen.

Kolmesta pääepäillystä kaksi kuolee hämärissä olosuhteissa

Poliisitutkinnasta nousi kolme pääepäiltyä: Toimittaja Hannamari Vallilan sukulainen, jääkärikapteeni Pekka Heikka, jääkärivääpeli Oskar Pirinen sekä suojeluskuntalainen Sven Fabritius. Ampuiko joku näistä kolmesta tappavan laukauksen?

Ensimmäinen kolmesta epäillystä kuoli vain kymmenen päivää Seurahuoneen kohtalokkaiden vappujuhlien jälkeen. Oskar Pirinen vangittiin viinavarkaudesta, hän yritti paeta ja vartija ampui häntä selkään.

Vesimäripotretti Toivo Kuulasta, joka iskee kuvassa silmää.
Kuvateksti Murhasta ei koskaan tuomita ketään, mutta epäiltyjä on kolme. Jääkärikapteeni Pekka Heikka, jääkärivääpeli Oskar Pirinen ja suojeluskuntalainen Sven Fabritius. Joku näistä kolmesta miehestä ampui luultavasti Toivo Kuulaa silmän läpi.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

Pekka Heikkaa vastaan nostettiin lopulta syyte, mutta ennen sotaylioikeuden istuntoa Heikka hukkui purjehdusonnettomuudessa, veneellä olleiden kahden silminnäkijän väitteiden mukaan suuressa aallokossa. Kun Vallila ryhtyi selvittämään sukulaisensa hengen vaatinutta tapausta, alkoikin sen taustalta paljastua yllättäviä yksityiskohtia.

Minulla on nyt vahva epäilys murhaajan identiteetistä.

― Hannamari Vallila

Kolmatta murhasta epäiltyä, eli Sven Fabritiusta ei koskaan syytetä rikoksesta. Podcast-sarjaa varten tehdyissä tutkimuksissaan Vallila ja Porvali törmäävät todella yllättävään käänteeseen: Fabritius paljastuukin vakoojaksi.

Vesivärikuvassa Alma Kuula suree miehensä Toivo Kuulan sairasvuoteen äärellä.
Kuvateksti Alma huolestuu, kun miestä ei aamuun mennessä kuulu kotiin. Hänet on viety sairaalaan. Toivo Kuula taistelee elämästään vielä viikkoja, hän palaa välillä tajuihinsa ja hourailee käsittämättömiä asioita. Kuula kuolee sairaalassa 18.5.1918.
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

Kuinka selvittää yli 100 vuotta vanha mysteeri?

Tätä yhtä Suomen historian suurimmista murhamysteereistä on vuosien varrella yritetty selvittää moneen kertaan, ja murhaajan henkilöllisyydestä on esitetty lukuisia teorioita.

Onko yli satavuotias murha edes mahdollista selvittää?

– Pitäisi löytää joku, joka osaa kertoa tästä jotain, mitä ei ole vielä missään muualla ollut. Joku, joka olisi pistänyt muistonsa paperille mahdollisimman pian murhateon jälkeen, Porvali kertoo.

Ja juuri nyt voi olla ensimmäinen kerta, kun tällainen tieto voi olla mahdollista löytää. Sillä vaikka tutkintapöytäkirjat ovat olleet mysteeristä kiinnostuneiden käytössä aikaisemminkin, löytyy nyt uusi johtolanka: jääkärien Kansallisarkistossa säilytetyt päiväkirjat, joiden sadan vuoden salaus on vasta äskettäin rauennut.

Vesivärikuvassa on kolmen miehen kasvot: Pekka Heikka, Oskar Pirinen sekä kysymysmerkkiä kasvoillaan kantava Sven Fabritius.
Kuvateksti Yli 100 vuotiaan murhamysteerin selvittämisessä ratkaisevaksi kysymykseksi nousee murha-ase: ammuttiinko Kuula revolverilla vai pistoolilla?
Kuva: Heidi Gabrielsson / Yle

Näihin kaikkiin yksityiskohtiin Hannamari Vallila pureutuu uudessa true crime- sarjassa. Sarja on ennen kaikkea sukellus 1900-luvun alun Suomeen, missä elämä oli uskomattoman väkivaltaista.

Siis kuka murhasi säveltäjä Toivo Kuulan?

– Minulla on nyt vahva epäilys murhaajan identiteetistä. Kolmesta pääepäillystä yhden miehen syyllisyys näyttää kaikkein todennäköisimmältä, Vallila toteaa.

Olisiko Hannamari Vallilan mummon setä Pekka Heikka karsiutunut listalta? Kuka on todennäköinen syyllinen, ja miten Vallila päätyy tutkimuksessaan tähän tulokseen?

Vappuyön veriteko

24:46

Lisää säveltäjä Toivo Kuulasta ja hänen musiikistaan myös Soivassa arkistossa.