Hyppää pääsisältöön

Kulttuuricocktail

Ruskeisiin vaatteisiin pukeutunut parrakas mies seisoo vanhan ostoskeskuksen pihalla. Hän katsoo sivulleen vähän huolestuneen oloisena.

Itähelsinkiläinen Omar Abdi näyttelee Cannes-palkitussa elokuvassa, vaikkei ole opiskellut alaa päivääkään – todellinen rakkaus on nuorisotyö

Päivitetty 21.11.2022 10:56.

Omar Abdi on noussut ilman näyttelijäkoulutusta kotimaisen elokuvan kiinnostavimpien kasvojen joukkoon. Nuorisotyö on se, mihin Abdin mukaan hänet on luotu – mutta se sai hänet sairastumaan vakavasti. Nyt Metsurin tarinassa nähtävä Abdi kerää voimia Somalimaassa.

Omar Abdin kanssa Puhoksen ostoskeskuksessa ulkoillessa tuntuu, kuin olisi kävelykierroksella Puhoksen pormestarin kanssa. Betoninen Puhos on vanha ostoskeskus Helsingin Itäkeskuksessa, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisten pitämiä liiketiloja.

Abdi, 43, kertoo näyttelijänurastaan, mutta haastattelu keskeytyy kymmeniä kertoja, kun ihmiset tulevat kättelemään ja heittämään hänelle ylävitosia.

– Omar Abdi, siinä on hyvä näyttelijä, keski-ikäinen ohikulkija huudahtaa.

– Abdi on esikuva, en olisi tässä ilman häntä, nuori mies sanoo.

Parrakas mies seisoo kädet taskuissaan kadulla. Hänellä on jalassaan nahkakengät ja päällään ruskea takki ja housut.
Kuvateksti Omar Abdi asui lapsena Helsingin Myllypurossa. Hän vietti itse nuorena aikaa paikallisella nuorisotalolla.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Abdilla on suomalaiseksi näyttelijäksi poikkeuksellinen ura. Tässä muutama tärppi:

  • Paras miesnäyttelijä -palkinto ”Afrikan Oscareissa” eli Afrikan elokuva-akatemian gaalassa ja Karthagon elokuvajuhlilla 2021 Guled & Nasra -elokuvasta.

  • Parhaan miespääosan Jussi-ehdokkuus samasta roolista 2022.

  • Abdin tähdittämä Guled & Nasra on maailman ensimmäinen somalinkielinen elokuva.

  • Kaksi Abdin elokuvaa on esitetty Cannesissa: Guled & Nasra ja Metsurin tarina (2022)

Näyttelijänura on kuitenkin Abdin uran viimeisin käänne: hän on ollut melkein 20 vuotta nuoriso-ohjaaja Helsingissä.

Lukuisat Abdin tuntevat tulevat sydämellisesti moikkaamaan. Moni täällä tuntee hänet nuorison parissa tehdyn työn kautta elokuvien sijaan.

Unelma-ammatti, jota Abdi ei pysty nyt tekemään

– Voi sanoa, että nuoriso-ohjaajan työ on minun paikkani, Abdi sanoo.

Tänä kesänä Abdi kuitenkin muutti entiseen kotikaupunkiinsa Somalimaan Hargeisaan. Hän on lokakuussa käymässä Helsingissä uuden Metsurin tarina -elokuvan ensi-illan takia.

Nuorisotyöt ovat jääneet.

Miksi?

Jos oikein paljon rakastaa työtään, se voi johtaa tähän

― Omar Abdi

Abdi on pitkään hiljaa. Hän punnitsee sanojaan.

– Olen sairastunut vakavaan ahdistukseen nuorisotyössä. Se on oikea syy muuttamiselle, ei mikään muu.

Abdi sanoo, että hänet on luotu nuoriso-ohjaajaksi.

– Mutta jos oikein paljon rakastaa työtään, se voi johtaa tähän.

Parrakas ruskeisiin vaatteisiin pukeutunut mies juttelee huntuun pukeutuneelle nuorelle naiselle varastohallin edessä.
Kuvateksti Omar Abdi juttelee Maryamin kanssa. He tutustuivat Abdin nuorisotyön kautta.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Nuoriso-ohjaajat ja elokuva-alan ammattilaiset kaikki kuvailevat Abdia poikkeuksellisen välittömäksi hahmoksi. "Jonglööri", "maailman kovin verkostoituja", "sellainen joka aina onnistuu junailemaan jutut", Abdin tuntevat luonnehtivat häntä.

Abdi sanoo, että hänen on aina ollut helppoa olla ihmisten kanssa.

Hän hakeutui nuoriso-ohjaajaksi, koska halusi vaikuttaa nuorten asioihin ruohonjuuritasolla. Myös työn sosiaalisuus viehätti – Abdi huomasi tulevansa hyvin juttuun nuorten kanssa. Samaa sosiaalisuutta on myös näyttelijäntyössä.

Nuorisotyössä ja näyttelijäntyössä pitää molemmissa rakentaa luottamus – toisessa aikuisen ja nuoren välille, toisessa esiintyjän ja yleisön välille. Jos usko ammattilaiseen horjahtaa, sitä on vaikea saada takaisin. Kumpikin työ vaatii herkkyyttä.

Omar Abdi ja Yasmin Warsame Guled ja Nasra -elokuvassa (2022). Lähde: Bufo Films - Toista Yle Areenassa

– Taustalla on oltava poikkeuksellisen vahva tunneäly: Abdi pystyy tekemään tosi kovien nuorten kanssa duunia kaduilla ja sitten tosi korkealla tasolla vaikka Cannesin elokuvajuhlilla, Helsingin kaupungin työntekijä Antti Salminen kuvailee puhelimessa. Hän teki vuosia Abdin kanssa töitä nuoriso-ohjaajana.

Kipinä esiintymiseen löytyi Etiopiassa

Abdi syntyi nykyisen Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa vuonna 1979. Hän ei lapsena halunnut näyttelijäksi. Sen sijaan hän halusi puhua kaikille näkemilleen ihmisille.

– Hargeisalainen opettajani on sanonut, että olin jatkuvasti kysymässä kysymyksiä, liikaakin. Halusin lähestyä ihmisiä, päivitellä, jutella ja kyseenalaistaa.

Kolmas kesäkuuta 1988 Abdin perhe lähti rajan taakse pakoon Harshiin Koillis-Etiopiaan. Somalian sisällissota oli alkanut samana vuonna ja sissit saavuttivat Hargeisan kesäkuun taitteessa. Noin viikon kestänyt matka taitettiin kävellen yöaikaan.

– Emme pakanneet mitään mukaan. Koko Hargeisan kaupunki lähti pois ajatellen, että sota kestää kolme päivää. Se kestikin vuosia.

Pakolaisleirillä ei ole lapselle paljoa tekemistä, Abdi sanoo. Ajanviettotavat oli siis keksittävä itse.

Ruskeisiin vaatteisiin pukeutuneen miehen kädet ovat ristissä kun hän puhuu.
Kuvateksti Abdi koodasi 2000-luvun alussa Halganews-nimisen somalinkielisen verkkosivuston. Siitä tuli niin suosittu, että Abdi tutustui esimerkiksi silloiseen Somalimaan oppositiopoliitikkoon Ahmed Mohamed Mahamoudiin, josta myöhemmin tuli presidentti.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Iltaisin aterialla kahdeksanvuotias Abdi ja hänen serkkunsa tekivät pieniä näytelmiä perheidensä huvitukseksi, joissa he näyttelivät kylän hahmoja.

Abdin perhe muutti Etiopiasta Suomeen, Helsingin lähiöön Myllypuroon. Hän kiinnostui media-alasta, opetteli leikkaamaan, kuvaamaan ja koodaamaan.

– Lopulta tajusin, että minua kiinnostavat ihmiset, eivät koneet, joten päädyin nuorisotöihin.

Nuoriso-ohjaajasta tuli näyttelijä melkeinpä sattumalta

2000-luvun alussa Abdin kaveri Khadar Ayderus Ahmed kirjoitti Puhokseen sijoittuvan lyhytelokuvan Kaupunkilaisia. Abdi esitteli Puhosta työryhmälle ja oli niin vakuuttava, että Ahmed ja elokuvan ohjaaja Juho Kuosmanen pyysivät Abdia esittämään lyhytelokuvan toista pääroolia.

– En minä osaa näytellä, Abdi muistelee sanoneensa.

– Harjoittelet vain, Ahmed vastasi.

Sen jälkeen Abdi on näytellyt, vaikka hänellä ei olekaan koulutusta alalle. Ahmed piti Abdin mielessä, ja yhteistyö jatkui Ahmedin ohjaamassa Guled & Nasrassa (2021), jossa Abdi esittää toista pääosaa.

Rakkaustarina Guled & Nasra on maailman ensimmäinen täysin somaliaksi puhuttu elokuva. Abdi sanoo, että hän valitsee nykyisin tarkasti roolit, joissa esittää somalialaista, koska heistä on tehty niin vähän elokuvia.

Hän kieltäytyi kesällä isosta sotaelokuvasta, joka olisi kertonut vuoden 1993 Black Hawk Down -operaatiosta Somaliassa.

Miksi?

– Punnitsin sitä pitkään. Melkein kaikki somalialaiset olivat elokuvassa vihaisia tai rosvoja. Somalialaiset on esitetty niin usein negatiivisessa valossa, että en halunnut osallistua siihen.

Kaksi miestä istuu henkilöauton konepellillä tupakalla. Edessä seisoo kaksi miestä talvivaatteissa.
Kuvateksti Omar Abdi, Tomi Alatalo, Jarkko Laine ja Hannu-Pekka Björkman Metsurin tarina -elokuvassa (2022). He näyttelevät pohjoissuomalaisen sahan työntekijöitä.
Kuva: © Tero Ahonen

Metsurin tarinan ohjaaja Mikko Myllylahti sanoo, että Abdilla on poikkeuksellinen läsnäolo kameran edessä. Abdin työskentelyssä on hänen mukaansa "hyvällä tavalla pientä vaaran tuntua".

– Minua kiinnosti aina Omarin työskentely kohtauksissa. Hän ei koskaan tee juuri tasan mitä pyydän, vaan elää tilanteen aidosti ja tuo yllätyksiä. Vastanäyttelijä saattaa olla siinä hämmentynyt, että mitäs se nyt tuolla tavalla teki.

Metsurin tarinassa Abdi esittää pohjoissuomalaisen sahan työntekijää Aimoa. Yhdessä kohtauksessa näyttelijät Abdi, Jarkko Lahti ja Tomi Alatalo makaavat maalauksellisessa kuvassa lumen keskellä. Usva peittää taivaan, tunnelma on harras.

Sitten Abdi köhäisee. Sitä ei ollut käsikirjoituksessa.

– Kun kuvaaja Arsen Sarkisiants näki elokuvan leikkausversion, hän tuli ensimmäisenä innoissaan puhumaan siitä köhäisystä. 'En ole ikinä nähnyt tuollaista, että tehdään maalauksellinen kuva ja joku yskii päälle. Nerokasta', hän sanoi.

Parrakas mies istuu parturintuolissa. Hänellä on päällään suojaliina, jossa on lukuisia Supreme-logoja. Taustalla näkyy punaiseen lippalakkiin pukeutunut parturi.
Kuvateksti Omar Abdi on käynyt samassa parturissa viimeiset kahdeksan vuotta Puhoksessa.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

– Vanha somalialainen sananlasku kuuluu näin: Libaax nin aan aqoon baa lax ka rida. Voit saada leijonalta lampaan, jos et tiedä sen olevan vaarallinen, Abdi sanoo.

Toisin sanoen tieto lisää tuskaa. Sananlasku pätee Abdin mukaan hänen näyttelemiseensä: kun alasta ei tiedä tarpeeksi, sitä ei osaa myöskään pelätä.

Abdin työssä on uskottavuutta. Kun hänet näkee djiboutilaisena haudankaivajana, jonka vaimo on kuolemansairas, silmistä paistavan huolen uskoo. Samoin kun hän on turhautunut lappilainen metsuri, jonka pitää vaihtaa kaivostyöläiseksi, vitutus on käsinkosketeltavaa.

Ruskeisiin vaatteisiin pukeutunut mies seisoo liiketilan ikkunoiden edessä kännykkä kädessään. Hänen editseen lentää puluja.
Kuvateksti Elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen sanoo Abdista näin: "Omar on sosiaalisesti todella älykäs, mikä on näyttelijälle tärkeä taito. Hänen näyttelemisensä ei tunnu näyttelemiseltä, vaan ihmisenä olemiselta." Kuosmanen tunnetaan Hytti Nro 6. elokuvasta ja hän ohjasi Abdia Kaupunkilaiset-lyhytelokuvassa (2008).
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Hän yrittää valmistautua mahdollisimman vähän ennen kuvauksia. Muuten paineet onnistua kasvavat liian suuriksi.

– Jos ohjaaja sanoo, että sinun pitää olla kohtauksessa iloinen, ikään kuin säästän sen tunteen siihen kuvaushetkeen. Jos yritän vaikkapa mielikuvaharjoitella etukäteen kohtausta, siitä ei tule mitään.

Näyttely tuntuu Abdin mukaan siltä, että käsissä olisi ase, jossa on yksi luoti.

– Se pitää siis käyttää hyvin.

Nuoriso-ohjaaja voi olla ainoa luotettava aikuinen nuorelle

Näyttelijäntöitä Abdilla on ollut vuosien varrella ripotellen. Koko ajan rinnalla on ollut nuorisotyö.

Abdin sanavalinnoista käy selväksi, että hän on tehnyt työtään ylpeydellä. Näin hän esimerkiksi puhuu Somalimaan entisestä presidentistä Ahmed Mohamed Mahamoudista, idolistaan:

– Hän voisi olla hyvä nuorisotyöntekijä.

Abdi tarkoittaa tällä sitä, että Mahamoud kohtelee muita tasavertaisina, kuten nuorisotyöntekijän täytyy tehdä.

– Jos ihmisiä katsoo ylhäältä päin, mikään ei toimi.

Jokainen nuori maailman päällä tarvitsee luotettavan aikuisen. Jos nuori ei näe sinua sellaisena, hän ei kerro asioistaan.

― Omar Abdi

Suurimman osan työurastaan Abdi on tehnyt nuorten parissa Helsingissä. 2017 alkaen hän on ollut etsivä nuorisotyöntekijä. Työtä tehdään iltaisin ympäri Helsinkiä. Abdi kulkee Helsingin kaupungin liivi päällään paikoissa, joissa nuoret ovat. Selässä lukee isolla nuoriso-ohjaaja – youth worker.

Abdi sanoo, että nuorisotyöntekijän pitää olla nuorelle enemmän kuin aikuinen. Hänen pitää olla paras ystävä.

– Jokainen nuori maailman päällä tarvitsee luotettavan aikuisen. Jos nuori ei näe sinua sellaisena, hän ei kerro asioistaan.

Silloin monet ongelmat voivat jäädä huomaamatta.

Ikääntyneen ostoskeskuksen pihalla on paljon puluja. Osa niistä on ilmassa.
Kuvateksti Puhoksen ostoskeskus avattiin 1965. Se oli valmistuessaan Suomen suurin ostoskeskus. "Kun tämä menee jossain vaiheessa remonttiin, ainutlaatuinen osa Helsingin kulttuuria katoaa. Mielestäni tätä hienompaa paikkaa ei voi rakentaa tai löytää", Abdi sanoo.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Nuoriso-ohjaaja voi joillekin nuorille olla ainoa ihminen, kenelle puhua.

Havainnollistaakseen Abdi kertoo yhdestä työpäivästä etsivänä nuorisotyöntekijänä. Heti vuoron alussa nuori lähestyi ja kertoi, että hänet oli joukkoraiskattu edellisenä yönä.

Hän ei ollut kotona kertonut asiasta kellekään, vaan oli odottanut etsiviä nuorisotyöntekijöitä tutulla paikalla, jossa tiesi heidän liikkuvan.

Abdi meni tytön kanssa Naistenklinikalle, jonka jälkeen tyttö teki Abdin suosituksesta asiasta rikosilmoituksen.

– Se oli tosi raskas tilanne. Koin samalla voimakasta ylpeyttä ammatistani. Tuollaisissa tilanteissa tietää, että on ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Abdin mukaan nuorisotyöntekijän tehtävä on välillä oltava kulttuuritulkki. On tärkeää, että työntekijä tuntee nuoret ja maailman josta he tulevat.

Työssä pitää myös tietää, miten lähestyä eri taustoista tulevien lasten vanhempia.

– On tunnettava vaikkapa miten keskustella lapsen juomisesta perheen kanssa, jotka eivät ole tottuneet viinakulttuuriin.

Ruskeisiin vaatteisiin ja nahkakenkiin pukeutunut mies seisoo ostoskeskuksen ulkotiloissa ja puhuu kahden miehen kanssa, jotka ovat ylemmällä tasolla.
Kuvateksti Omar Abdi oli mukana luomassa puhoslaisista nuorista kertovaa Zone B -sarjaa (2022), joka on nyt nähtävissä Yle Areenassa. Sarjan kuvauksien jälkeen Abdi ja kaksi sarjassa esiintynyttä nuorta perusti Manyfaces Casting -roolitustoimiston, joka keskittyy monikulttuurisiin näyttelijöihin.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Abdi on vuosia tehnyt töitä ruohonjuuritasolla nuorten kanssa. Lopulta hän ahdistui.

– Vaikka tekisimme työmme kuinka hyvin tahansa, rakenteellinen syrjintä jatkuu silti. Se johti minulla ahdistukseen.

Hän tarkoittaa sitä, että suhtautuminen ihmiseen muuttuu ihonvärin mukaan. Näin on tapahtunut hänen mukaansa esimerkiksi nuorisojengeistä käydyssä keskustelussa.

– Jos vaikka kantaväestön nuori tekee väkivaltateon, silloin katsomme onko kasvatusjärjestelmä pettänyt, missä koulussa nuori on ollut, onko hän saanut riittävästi mielenterveysapua. Mutta jos maahanmuuttajanuori tekee saman, se on kaikkien maahanmuuttajien ja maahanmuuttoprosessin vika.

Jos jengiytymistä tulee Suomeen, se tarkoittaa, että me olemme epäonnistuneet nuorten auttamisessa.

― Omar Abdi

Viime vuosina Suomessa on puhuttu paljon nuorisoväkivallasta. Helsingin Sanomat esimerkiksi kirjoitti 2020 Helsingissä liikkuvista 100–150 vaarallisesta nuoresta, joista suuri osa on ulkomaalaistaustaisia. Artikkelin julkaisun jälkeen HS tarkensi, että kyse ei ole yhdestä joukosta.

Abdi on viimeisten vuosien aikana kierrättänyt monien medioiden edustajia ostoskeskuksilla ympäri Helsinkiä ja kommentoinut nuorten asioita.

Nyt puheenaiheena ovat olleet katujengit – esimerkiksi Yleisradio on uutisoinut aiheesta. Abdi sanoo, että ei ole itse nähnyt jengiytymistä työssään.

– Jos sellaisia tulee Suomeen, se tarkoittaa että me olemme epäonnistuneet oireilevien nuorten auttamisessa ruohonjuuritasolla.

Ruskeisiin vaatteisiin pukeutunut parrakas mies seisoo ulkona. Miehestä näkyy siluetti, koska aurinko tulee hänen selkänsä takaa.
Kuvateksti Abdi aloitti etsivänä nuorisotyöntekijänä 2017 Helsingissä. Hän on tehnyt nuoriso-ohjaajan töitä 2000-luvun alkuvuosista saakka.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Abdin mukaan vaalien alla maahanmuuttajataustaiset nuoret ajautuvat aina politiikan välikappaleiksi. Hän ennustaa, että keskustelu kiihtyy ensi vuoden eduskuntavaalien alla.

– Jalkautuvassa nuorisotyössä näkee, miten se vaikuttaa nuoriin ja huolettaa heitä. Jos useampi monikulttuurinen nuori on yhdessä, heidät voidaankin nähdä aikuisten silmin tällaisena ryhmänä, kun kyseessä on turvaverkosto.

Kun puhutaan väkivaltaisista maahanmuuttajanuorista, se nipuuttaa valtavan määrän nuoria saman kattokäsitteen alle, Abdi sanoo.

– Lööpit eivät palvele nuoria. Sen sijaan ne palvelevat tiettyjä poliitikkoja.

Loppuunpalaminen tapahtui yllättäen

Kolme vuotta sitten Abdi huomasi, että ei oikein saanut nukutuksi. Tai vaikka hän nukkuikin, hän ei saanut levättyä. Hän meni työterveyslääkärille, joka määräsi unilääkkeitä.

Sitten alkoivat fyysiset kivut. Abdin raajoissa ja selässä alkoi tuntua kipuja, iho kihelmöi. Tuntui koko ajan, että on kuuma, talvellakin. Abdi pukeutui kevyesti ja istui kotona parvekkeella tuulenvireessä.

Guled & Nasran kuvauksissa Djiboutissa ennen koronaa olotila vähän parani, mutta Suomessa oireet taas palasivat.

– Mietin onko mulla verenpaineongelmaa, tai onko tulossa syöpä.

Mies puhuu. Hänen katseensa on vähän huolestunut.
Kuvateksti Abdi löysi somalinkielisen psykiatrin Lontoosta, jonka kanssa hän keskustelee videovastaanotoilla. "Siitä on paljon apua, että hän on samasta kulttuurista. Hän tietää, mikä paine voi tulla yhteisön ulkopuolelta ja sisältä."
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Viimein Abdi sai lähetteen psykiatrille. Psykiatrin mukaan hän kärsi vaikeasta ahdistuksesta. Taustalla oli työuupumus.

Abdi aloitti lääkityksen.

– Nykyään aina kun menen matkalle, pakkaan mukaan pienen pussillisen reseptilääkkeitä. Pelkään että ne loppuvat kesken, ja kaiken maailman paniikki, unettomuus ja ahdistus alkavat.

Hän hakeutui omien sanojensa mukaan hoidon pariin liian myöhään. Abdin mukaan mielenterveysongelmista ei puhuta paljoa suomensomalien keskuudessa.

– Aiemmin, kun joku puhui minulle kärsivänsä mielenterveysongelmista yritin kyllä ymmärtää, mutta en osannut ymmärtää. Ja varsinkaan en ajatellut, että ahdistus voisi koskaan iskeä minuun.

Siksi hän haluaa puhua tässä haastattelussa asiasta avoimesti.

Kaksi miestä puhuu ostoskeskuksen pihalla. Toisella on ruskea takki ja partaa, toisella pipo päässään. Pipopäinen mies elehtii kädellään, ruskeatakkinen hymyilee.
Kuvateksti Omar Abdi ja etsivä nuorisotyöntekijä Keba Sabaly (oik). "Omar on tehnyt nuorisotyötä melkein kaksikymmentä vuotta. Välillä on hyvä pitää taukoa", Sabaly sanoo.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Viime heinäkuussa Abdi päätti, että hänen on pakko pitää taukoa nuorisotyöstä ahdistuksen takia.

Hän sanoo toivovansa, että Helsinkiin palkattaisiin yhä enemmän nuorisotyöntekijöitä, jotka tuntevat erikielisten nuorten arkea. Se olisi hänen mukaansa konkreettinen askel nuorten olotilan parantamiseksi.

Nyt monikulttuurisia työntekijöitä ei hänen mukaansa ole riittävästi. Nuorisotyöntekijöiden lisäksi tarvetta olisi hänen mukaansa opettajille.

– Jos tätä tehdään veronmaksajien rahalla, niin nuorten pitää saada mahdollisimman hyvää apua.

Joskus minusta tuntuu, että ahdistus ei ikinä lähde pois. Mutta jos katson asiaa pitkällä tähtäimellä, olotilani on menossa parempaan suuntaan.

― Omar Abdi

Abdin oma toipuminen on kesken.

– Joskus minusta tuntuu, että ahdistus ei ikinä lähde pois. Mutta jos katson asiaa pitkällä tähtäimellä, olotilani on menossa parempaan suuntaan.

Iso apu on ollut muutto hetkeksi pois Suomesta. Somalimaassa Hargeisassa arki Helsingissä tuntuu kaukaisemmalta.

Kaksi miestä halaa parkkihallissa. Toisella miehellä on sininen toppatakki. Ruskeaan takkiin pukeutunut miehen kasvot näkyvät: hän hymyilee.
Kuvateksti Etsivä työntekijä Maow Abdi ja Omar Abdi halaavat. Heillä ei ole sukulaissuhdetta.
Kuva: © 2022 Akseli Valmunen

Puhoksessa ohi kävelee parikymppinen Maow Abdi, joka työskentelee nykyään etsivänä nuoriso-ohjaajana. Hän haki työtä Omar Abdin kehoituksen jälkeen. He halaavat.

– Omar on vienyt nuorisotyötä pitkälle tässä kaupungissa. Hänen tekemänsä työ näkyy, Maow Abdi sanoo.

Kohta ohi kävelee Abdin nuorisotyössä kohtaama ihminen. Menee minuutteja ja taas yksi. Ja sitten taas yksi.

– Habibi! Mitä kuuluu, Abdi huudahtaa.

Ylävitosia, halauksia ja lämpimiä sanoja.

Abdi haluaa palata vielä nuoriso-ohjaajaksi Helsinkiin. Kunhan terveys antaa myöten.

Myös Somalimaassa ihmiset huutelevat ja moikkailevat kadulla. "Meidän näyttelijä", paikalliset sanovat.

Abdin seuraava rooli on elämäkertaelokuvassa, joka kertoo somalialaisesta olympiajuoksijasta Samia Omarista. Abdi näyttelee nuorena menehtyneen pikajuoksijan isää.

Kun elokuva valmistuu, kyseessä on maailman toinen somalinkielinen elokuva.

Korjattu 12.11. klo 10:02: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Abdin perhe lähti Etiopiaan 1998. Oikea vuosi oli 1988.

Keskustelu